TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE
RANSKAN PRESIDENTIN JACQUES CHIRACIN JA ROUVA BERNADETTE CHIRACIN
KUNNIAKSI JÄRJESTETYLLÄ JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HELSINGISSÄ 10.5.1999

Mieluisa tehtäväni tänään on ollut toivottaa tervetulleeksi Suomeen Teidät, herra presidentti ja puolisonne. Olemme voineet keskustella monista polttavista kansainvälisistä kysymyksistä. Tilannehan on hyvin vakava jo pelkästään Kosovon kriisin takia. Teette vierailunne Suomen kannalta muutoinkin erittäin haasteellisena ajankohtana. Valmistaudummehan heinäkuun alussa ottamaan vastaan ensimmäistä kertaa maamme historiassa vaativan EU-puheenjohtajuuden.

Maidemme perustuslait on kirjoitettu Montesquieun valtioteorian hengessä. Meille suomalaisille Ranska on eurooppalaisten arvojen, historian ja kulttuurin valtava voimanlähde. Filosofinne ovat luoneet pohjaa yleiseurooppalaisille arvoille, jotka on viimeksi kirjattu ETYJ:n Pariisin huippukokouksen hyväksymään Uuden Euroopan julistukseen. Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioitus, oikeusvaltioperiaate ja yksilön vapaus ovat osa yhteistä arvopohjaamme.

Näiden periaatteiden kunnioittaminen ei koskaan tule olemaan itsestäänselvyys.

Balkanin järkyttävät tapahtumat ovat olleet koko 1990-luvun painajainen. Kosovon kriisin syntyminen oli ennakoitavissa, mutta mitkään neuvottelut eivät laukaisseet uhkaavaa kehitystä. Kansainvälisen yhteisön tuli puuttua voimakkaasti tapahtumien kulkuun. Etninen vaino on saatava loppumaan, pakolaisten on voitava palata turvallisesti takaisin kotiseudulleen ja kansainvälisen yhteisön tuella on luotava kestävät olosuhteet elämän palauttamiseksi takaisin normaaliin uomiinsa Kosovossa.

Rauhan palauttaminen Kosovoon ei kuitenkaan riitä. Kansainvälisen yhteisön on yhdessä alueen maiden kanssa luotava kokonaisvaltainen suunnitelma pitkän aikavälin rauhanomaiselle kehitykselle Kaakkois-Euroopassa. Tämän prosessin valmistelutyö on jo lähtenyt liikkeelle. Euroopan unionilla on tässä päävastuu.

Suomi ottaa pian Euroopan unionin puheenjohtajuuden vastuulleen. Mikä sopisikaan paremmin kuin Teidän, herra presidentti, saapumisenne maahamme juuri nyt. Symboloitte Eurooppaa.

Euroopan unionin poliittinen merkitys kasvaa sen taloudellisen vahvistumisen ja uusien tehtävien seurauksena, mutta myös siksi, että unioni laajenee. EU:n laajentuminen vakiinnuttaa unionin aseman Euroopan hyvinvoinnin ja turvallisuuden ankkurina ja kehityksen veturina.

Suomi pitää tärkeänä, että laajentuminen etenee, ja että kaikkia hakijamaita tuetaan. On varmistettava, että Helsingin Eurooppa-neuvosto vahvistaa hakijamaiden uskoa jäsenyyden toteutumiseen.

EU:n on samalla uudistuttava.

Unionin ja sen jäsenmaiden on tunnettava vastuunsa kansalaisistaan, koko Euroopasta sekä osoitettava johtajuutta globaaleissa yhteyksissä. Avoimuus, oikeudenmukaisuus, sekä taloudellisesti ja poliittisesti turvallinen elämä ovat meille kaikille välttämättömiä.

Uskon, että tässä mielipiteemme käyvät yksiin.

Puheenjohtajana Suomella on erityinen vastuu rakentavien ratkaisujen löytämiseksi. Tarvitsemme kaikkien jäsenmaiden tukea. Luotamme siihen, että saamme Ranskalta arvokasta apua.

Paineet EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen ovat kasvaneet.

EU:n ensimmäisen yhteisen poliittisen strategian laatiminen nimenomaan Venäjästä korostaa naapurimaamme keskeistä merkitystä unionille. Venäjän talousvaikeudet ja Kosovon kriisi ovat osoittaneet, että Venäjän merkitys on todellinen. Venäjää ei saa eristää tai antaa sen eristyä, vaan se tulee integroida rakentavalla tavalla muuhun Eurooppaan. Sama koskee Euroatlanttista turvallisuusjärjestystä. Suomen aloite pohjoisesta ulottuvuudesta tukee näitä tavoitteita.

Ranskalaisen kulttuurin merkitys on aina ollut voimakasta Suomessa. Keskiajalla Suomesta oli Pariisissa opiskelemassa enemmän ylioppilaita kuin yhdestäkään muusta Skandinavian maasta. Ranskan vallankumouksen suuret ihanteet juurtuivat Suomeen maan luodessa kansallisia instituutioita Venäjän suuriruhtinaskuntana. Maamme vahvat kansalaisyhteiskunnat synnytettiin tässä murroksessa. Niiden varassa olemme voineet edetä maanosamme kehittyneimpien yhteiskuntien joukkoon, vaikka historiamme onkin ollut ajoittain raskas.

Kylmän sodan vaikeina vuosina Suomen ja Ranskan valtiolliset johdot kykenivät usein sopimaan yhteisistä päämääristä maanosamme vakauden varmistamiseksi. Olimme rauhan puolella, sotaa vastaan. Olimme samalla puolella kansainvälisen politiikan suurissa kysymyksissä.

Kylmän sodan päättäminen oli kaukainen tavoite. Kun se muuttui todellisuudeksi vuosikymmen sitten, myös maidemme keskinäinen suhde alkoi nopeasti lähentyä. Tässä avainasemassa oli yhdentymiskehitys. Suomen tullessa Euroopan unionin jäseneksi 1995, maidemme suhteet olivat nousseet uudelle tasolle. Jäsenyysneuvotteluissa hioutui tämä muutos. Ranskasta tuli läheinen jäsenmaa, jota osasimme arvostaa.

Ranskan historiallinen avainasema eurooppalaisen yhteistyön käynnistämisessä ja kehittämisessä on selkiytynyt suomalaisille. Haluaisin vielä kerran palata Robert Schumanin lausumiin historiallisiin sanoihin: "Enää ei ole kysymys turhista sanoista, vaan rohkeasta ja rakentavasta toimenpiteestä. Ranska on toiminut, ja sen toiminnan seuraukset voivat olla valtavat..."

Suomen tuonhetkisestä ulkopoliittisesta asemasta johtuen Schumanin sanat eivät heti saaneet Suomessa ansaitsemaansa huomiota. Suomen oman EU-jäsenyyden myötä on Suomessakin alettu konkreettisesti ymmärtää ranskalaisten keskeinen merkitys Euroopan yhdentymisessä.

Tämän päivän dynaaminen Ranska on alkanut tulla tutuksi meille. Eivätkä ranskalaisen maanviljelijän arkipäivän ongelmatkaan ole enää vieraita suomalaisille. Ranskassa puolestaan kuuluisien suomalaisten ralli- ja formulakuljettajien nimien rinnalle ovat nousseet suomalaisen kulttuurin edustajat elokuvaohjaajista lukuisiin kapellimestareihin, laulajiin ja muusikoihin. Varmasti Ari Vatanen, jonka läsnäolosta suuresti iloitsen, on samaa mieltä.

Ei ole Eurooppaa ilman mantereen monimuotoisuuden ja sivistyksellisen rikkauden kunnioitusta. Maailmanlaajuinen yhdentyminen on sivistyksellisessä mielessä olemassaoleva tosiasia. Mutta se ei saisi uhata eri perinteiden omaleimaisuutta. Emme saa pystyttää sivilisaatioiden jakolinjoja, vaan rakentaa sivilisaatioiden yhteisyyden maailmaa. Tällaisessa maailmassa ranskalaiset ja suomalaiset ovat kotonaan.

Eurooppa on sisäisesti vielä epäyhtenäinen ja menettänyt taloudellista kilpailukykyään. Yhdysvaltojen nopeampi taloudellinen kehitys on haaste, ei ongelma.

Suomalaiset panevat erittäin suurella tyydytyksellä merkille ranskalaisten yritysten ja viranomaisten kasvavan mielenkiinnon Suomen ja pohjoisen Euroopan markkinoiden hyödyntämiseen.

Suomi toivoo, että molempia maita kiinnostavien teknologia-alojen yhteistyössä vahvistetaan maanosamme kilpailukykyä.

Tietoyhteiskunnasta on pääministeri Jospinin ja kulttuuriministeri Trautmanin vierailujen jälkeen tullut yksi tärkeimmistä Ranskan ja Suomen välisistä yhteistyöaloista. Meidän tulisi pystyä luovasti yhdistämään vahvuuksiamme eri osaamisalueilla.

Puheenjohtajamaana Suomi haluaa tuoda esille laaja-alaista näkemystä tietoyhteiskunnan mahdollisuuksista ja tavoitteista. Kehityksen pitää perustua korkeatasoiseen tietoon ja innovatiiviseen osaamiseen sekä modernin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Mutta yhtä tärkeää on, että kiinnitetään huomiota tietoyhteiskunnan sisältöön ja että ihminen on siinä keskipiste, eivät koneet.

Kulttuuriyhteistyön lisääntyminen maidemme välillä on ollut voimakasta. Osoituksena tästä ovat mm. puheenjohtajuuskauttamme varten suomalais-ranskalaisena yhteistyönä valmistellut lukuisat kulttuuritapahtumat ympäri Ranskaa.

Suomalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita ranskan kielestä ja kulttuurista, mutta EU-jäsenyytemme myötä ranskan opiskelijoiden määrä on lähes kolminkertaistunut muutamassa vuodessa. Suomen ja ruotsin kielet ovat Euroopan unionin virallisia kieliä. Pyrimme yhdessä kanssanne edistämään suomen kielen opiskelumahdollisuuksia ranskalaisissa yliopistoissa.

Tuleva EU-puheenjohtajuuskautemme on epäilemättä vaativa ja työntäyteinen. Täällä Helsingissä olemme vakuuttuneita siitä, että jäsenmaiden yhteiseen tahtoon perustuva yhteistyö tarjoaa erinomaisen pohjan ensi vuosituhannen alun haasteille. Helsingin Eurooppa-neuvostosta Eurooppa tarvitsee uusia visioita tulevaisuudelleen. Suomella on suuri kunnia luotsata Euroopan unioni uudelle vuosituhannelle.

Haluan nostaa maljan teidän kunniaksenne sekä Suomen ja Ranskan ystävyydelle ja menestykselle.