TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN
PUHE
RANSKAN PRESIDENTIN JACQUES CHIRACIN JA ROUVA BERNADETTE CHIRACIN
KUNNIAKSI JÄRJESTETYLLÄ JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HELSINGISSÄ
10.5.1999
Mieluisa tehtäväni tänään on ollut toivottaa
tervetulleeksi Suomeen Teidät, herra presidentti ja puolisonne.
Olemme voineet keskustella monista polttavista kansainvälisistä
kysymyksistä. Tilannehan on hyvin vakava jo pelkästään
Kosovon kriisin takia. Teette vierailunne Suomen kannalta
muutoinkin erittäin haasteellisena ajankohtana.
Valmistaudummehan heinäkuun alussa ottamaan vastaan
ensimmäistä kertaa maamme historiassa vaativan
EU-puheenjohtajuuden.
Maidemme perustuslait on kirjoitettu Montesquieun valtioteorian
hengessä. Meille suomalaisille Ranska on eurooppalaisten
arvojen, historian ja kulttuurin valtava voimanlähde.
Filosofinne ovat luoneet pohjaa yleiseurooppalaisille arvoille,
jotka on viimeksi kirjattu ETYJ:n Pariisin huippukokouksen
hyväksymään Uuden Euroopan julistukseen. Demokratia,
ihmisoikeuksien kunnioitus, oikeusvaltioperiaate ja yksilön
vapaus ovat osa yhteistä arvopohjaamme.
Näiden periaatteiden kunnioittaminen ei koskaan tule olemaan
itsestäänselvyys.
Balkanin järkyttävät tapahtumat ovat olleet koko 1990-luvun
painajainen. Kosovon kriisin syntyminen oli ennakoitavissa, mutta
mitkään neuvottelut eivät laukaisseet uhkaavaa kehitystä.
Kansainvälisen yhteisön tuli puuttua voimakkaasti tapahtumien
kulkuun. Etninen vaino on saatava loppumaan, pakolaisten on
voitava palata turvallisesti takaisin kotiseudulleen ja
kansainvälisen yhteisön tuella on luotava kestävät olosuhteet
elämän palauttamiseksi takaisin normaaliin uomiinsa Kosovossa.
Rauhan palauttaminen Kosovoon ei kuitenkaan riitä.
Kansainvälisen yhteisön on yhdessä alueen maiden kanssa
luotava kokonaisvaltainen suunnitelma pitkän aikavälin
rauhanomaiselle kehitykselle Kaakkois-Euroopassa. Tämän
prosessin valmistelutyö on jo lähtenyt liikkeelle. Euroopan
unionilla on tässä päävastuu.
Suomi ottaa pian Euroopan unionin puheenjohtajuuden vastuulleen.
Mikä sopisikaan paremmin kuin Teidän, herra presidentti,
saapumisenne maahamme juuri nyt. Symboloitte Eurooppaa.
Euroopan unionin poliittinen merkitys kasvaa sen taloudellisen
vahvistumisen ja uusien tehtävien seurauksena, mutta myös
siksi, että unioni laajenee. EU:n laajentuminen vakiinnuttaa
unionin aseman Euroopan hyvinvoinnin ja turvallisuuden ankkurina
ja kehityksen veturina.
Suomi pitää tärkeänä, että laajentuminen etenee, ja että
kaikkia hakijamaita tuetaan. On varmistettava, että Helsingin
Eurooppa-neuvosto vahvistaa hakijamaiden uskoa jäsenyyden
toteutumiseen.
EU:n on samalla uudistuttava.
Unionin ja sen jäsenmaiden on tunnettava vastuunsa
kansalaisistaan, koko Euroopasta sekä osoitettava johtajuutta
globaaleissa yhteyksissä. Avoimuus, oikeudenmukaisuus, sekä
taloudellisesti ja poliittisesti turvallinen elämä ovat meille
kaikille välttämättömiä.
Uskon, että tässä mielipiteemme käyvät yksiin.
Puheenjohtajana Suomella on erityinen vastuu rakentavien
ratkaisujen löytämiseksi. Tarvitsemme kaikkien jäsenmaiden
tukea. Luotamme siihen, että saamme Ranskalta arvokasta apua.
Paineet EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
kehittämiseen ovat kasvaneet.
EU:n ensimmäisen yhteisen poliittisen strategian laatiminen
nimenomaan Venäjästä korostaa naapurimaamme keskeistä
merkitystä unionille. Venäjän talousvaikeudet ja Kosovon
kriisi ovat osoittaneet, että Venäjän merkitys on todellinen.
Venäjää ei saa eristää tai antaa sen eristyä, vaan se tulee
integroida rakentavalla tavalla muuhun Eurooppaan. Sama koskee
Euroatlanttista turvallisuusjärjestystä. Suomen aloite
pohjoisesta ulottuvuudesta tukee näitä tavoitteita.
Ranskalaisen kulttuurin merkitys on aina ollut voimakasta
Suomessa. Keskiajalla Suomesta oli Pariisissa opiskelemassa
enemmän ylioppilaita kuin yhdestäkään muusta Skandinavian
maasta. Ranskan vallankumouksen suuret ihanteet juurtuivat
Suomeen maan luodessa kansallisia instituutioita Venäjän
suuriruhtinaskuntana. Maamme vahvat kansalaisyhteiskunnat
synnytettiin tässä murroksessa. Niiden varassa olemme voineet
edetä maanosamme kehittyneimpien yhteiskuntien joukkoon, vaikka
historiamme onkin ollut ajoittain raskas.
Kylmän sodan vaikeina vuosina Suomen ja Ranskan valtiolliset
johdot kykenivät usein sopimaan yhteisistä päämääristä
maanosamme vakauden varmistamiseksi. Olimme rauhan puolella,
sotaa vastaan. Olimme samalla puolella kansainvälisen politiikan
suurissa kysymyksissä.
Kylmän sodan päättäminen oli kaukainen tavoite. Kun se
muuttui todellisuudeksi vuosikymmen sitten, myös maidemme
keskinäinen suhde alkoi nopeasti lähentyä. Tässä
avainasemassa oli yhdentymiskehitys. Suomen tullessa Euroopan
unionin jäseneksi 1995, maidemme suhteet olivat nousseet uudelle
tasolle. Jäsenyysneuvotteluissa hioutui tämä muutos. Ranskasta
tuli läheinen jäsenmaa, jota osasimme arvostaa.
Ranskan historiallinen avainasema eurooppalaisen yhteistyön
käynnistämisessä ja kehittämisessä on selkiytynyt
suomalaisille. Haluaisin vielä kerran palata Robert Schumanin
lausumiin historiallisiin sanoihin: "Enää ei ole kysymys
turhista sanoista, vaan rohkeasta ja rakentavasta
toimenpiteestä. Ranska on toiminut, ja sen toiminnan seuraukset
voivat olla valtavat..."
Suomen tuonhetkisestä ulkopoliittisesta asemasta johtuen
Schumanin sanat eivät heti saaneet Suomessa ansaitsemaansa
huomiota. Suomen oman EU-jäsenyyden myötä on Suomessakin
alettu konkreettisesti ymmärtää ranskalaisten keskeinen
merkitys Euroopan yhdentymisessä.
Tämän päivän dynaaminen Ranska on alkanut tulla tutuksi
meille. Eivätkä ranskalaisen maanviljelijän arkipäivän
ongelmatkaan ole enää vieraita suomalaisille. Ranskassa
puolestaan kuuluisien suomalaisten ralli- ja formulakuljettajien
nimien rinnalle ovat nousseet suomalaisen kulttuurin edustajat
elokuvaohjaajista lukuisiin kapellimestareihin, laulajiin ja
muusikoihin. Varmasti Ari Vatanen, jonka läsnäolosta suuresti
iloitsen, on samaa mieltä.
Ei ole Eurooppaa ilman mantereen monimuotoisuuden ja
sivistyksellisen rikkauden kunnioitusta. Maailmanlaajuinen
yhdentyminen on sivistyksellisessä mielessä olemassaoleva
tosiasia. Mutta se ei saisi uhata eri perinteiden
omaleimaisuutta. Emme saa pystyttää sivilisaatioiden
jakolinjoja, vaan rakentaa sivilisaatioiden yhteisyyden maailmaa.
Tällaisessa maailmassa ranskalaiset ja suomalaiset ovat
kotonaan.
Eurooppa on sisäisesti vielä epäyhtenäinen ja menettänyt
taloudellista kilpailukykyään. Yhdysvaltojen nopeampi
taloudellinen kehitys on haaste, ei ongelma.
Suomalaiset panevat erittäin suurella tyydytyksellä merkille
ranskalaisten yritysten ja viranomaisten kasvavan mielenkiinnon
Suomen ja pohjoisen Euroopan markkinoiden hyödyntämiseen.
Suomi toivoo, että molempia maita kiinnostavien
teknologia-alojen yhteistyössä vahvistetaan maanosamme
kilpailukykyä.
Tietoyhteiskunnasta on pääministeri Jospinin ja
kulttuuriministeri Trautmanin vierailujen jälkeen tullut yksi
tärkeimmistä Ranskan ja Suomen välisistä yhteistyöaloista.
Meidän tulisi pystyä luovasti yhdistämään vahvuuksiamme eri
osaamisalueilla.
Puheenjohtajamaana Suomi haluaa tuoda esille laaja-alaista
näkemystä tietoyhteiskunnan mahdollisuuksista ja tavoitteista.
Kehityksen pitää perustua korkeatasoiseen tietoon ja
innovatiiviseen osaamiseen sekä modernin tieto- ja
viestintätekniikan hyödyntämiseen. Mutta yhtä tärkeää on,
että kiinnitetään huomiota tietoyhteiskunnan sisältöön ja
että ihminen on siinä keskipiste, eivät koneet.
Kulttuuriyhteistyön lisääntyminen maidemme välillä on ollut
voimakasta. Osoituksena tästä ovat mm. puheenjohtajuuskauttamme
varten suomalais-ranskalaisena yhteistyönä valmistellut
lukuisat kulttuuritapahtumat ympäri Ranskaa.
Suomalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita ranskan kielestä ja
kulttuurista, mutta EU-jäsenyytemme myötä ranskan
opiskelijoiden määrä on lähes kolminkertaistunut muutamassa
vuodessa. Suomen ja ruotsin kielet ovat Euroopan unionin
virallisia kieliä. Pyrimme yhdessä kanssanne edistämään
suomen kielen opiskelumahdollisuuksia ranskalaisissa
yliopistoissa.
Tuleva EU-puheenjohtajuuskautemme on epäilemättä vaativa ja
työntäyteinen. Täällä Helsingissä olemme vakuuttuneita
siitä, että jäsenmaiden yhteiseen tahtoon perustuva yhteistyö
tarjoaa erinomaisen pohjan ensi vuosituhannen alun haasteille.
Helsingin Eurooppa-neuvostosta Eurooppa tarvitsee uusia visioita
tulevaisuudelleen. Suomella on suuri kunnia luotsata Euroopan
unioni uudelle vuosituhannelle.
Haluan nostaa maljan teidän kunniaksenne sekä Suomen ja Ranskan
ystävyydelle ja menestykselle.