Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puhe 56. Sotainvalidien viikon ja sotainvalidien syyskeräyksen avaamiseksi

29.8.1999

Sota Kosovossa ja sen aiheuttamat kärsimykset ovat tänä vuonna järkyttävällä tavalla koskettaneet meitä kaikkia. Monelle iäkkäämmälle suomalaiselle Kosovon tapahtumat ovat palauttaneet mieleen omakohtaiset muistot ja kokemukset ajalta yli puoli vuosisataa sitten. Silloin oma maamme joutui sotatoimien kohteeksi ja lähes puoli miljoonaa kansalaistamme joutui jättämään rakkaat kotiseutunsa.

Sodan tuhot Kosovossa halutaan luonnollisesti korjata mahdollisimman nopeasti. Näin tapahtui aikanaan meilläkin sotiemme jälkeen. Suurin ponnistuksin maa jälleenrakennettiin, mahdottomilta tuntuneet sotakorvaukset maksettiin ennätysajassa, kotiseudultaan lähtemään joutuneet asutettiin uudelleen ja sotaleskien, sotaorpojen sekä sotainvalidien huolto käynnistettiin ja sitä kehitettiin voimavarojen sallimissa puitteissa.

Vaikka sodan välittömät aineelliset tuhot saatiin meillä aikanaan suhteellisen lyhyen jälleenrakennuskauden aikana korjatuiksi, sodan vaikutukset kansakuntamme elämässä ovat kuitenkin jatkuneet pitkään. Emme ehkä tänä päivänä tule ajatelleeksi, että keskuudessamme elää vieläkin noin 27 000 sotiemme 1939–45 invalidia. Heidän keski-ikänsä on jo varsin korkea, noin 80 vuotta.

Monen, varsinkin vaikeasti vammautuneen suomalaisen elämänkulku muuttui aikanaan ratkaisevasti erilaiseksi kuin miksi se olisi muodostunut ilman sodassa saatua vammaa. Nyt alkavan Sotainvalidien viikon ja syyskeräyksen tunnuslauseeksi Sotainvalidien Veljesliitto on valinnut sanat "Kaikki olisi toisin, jos …" Tämä herättää meidät ajattelemaan sen yksilökohtaisen uhrauksen suuruutta, mitä monelle suomalaiselle vammautuminen sodassa parhaassa nuoruusiässä merkitsi.

Toisaalta voimme tähän sotainvalidien syyskeräyksen tunnuslauseeseen viitaten todeta, että maamme tämän vuosisadan loppupuoliskon historia olisi varmasti muodostunut kokonaan toisenlaiseksi, elleivät kansalaisemme syksyllä 60 vuotta sitten olisi olleet valmiit yksimielisesti puolustamaan nuorta itsenäisyyttämme ja kansanvaltaista järjestelmäämme.

Sotainvalidien syyskeräyksen tuotto suunnataan tänä vuonna huomattavalta osin sotainvalidien kotona asumisen ja selviytymisen tukemiseen. Veljesliitto on käynnistänyt sotainvalidien avustajatoimintaprojektin, jonka avulla muun muassa täydennetään kunnallista kotipalvelua. Tätä hanketta toteutetaan esimerkiksi palkkaamalla työttömiä auttamaan kotona asuvia sotainvalideja ja helpottamaan heidän itsenäistä selviytymistään. Näin toteutetaan samalla kertaa kahta hyvää asiaa – autetaan ikääntyneitä sotainvalideja ja heidän puolisoitaan sekä tarjotaan mielekästä työtä sitä vailla oleville.

Mittava vapaaehtoinen tuki Kosovon pakolaisten ja sodan uhrien hyväksi viime keväänä suoritetuissa keräyksissä osoitti, että lähimmäisten auttamishalu suomalaisten keskuudessa elää edelleen. Toivon, että tätä samaa auttamisen henkeä riittää aiempien vuosien tapaan myös nyt alkavan sotainvalidien syyskeräyksen aikana.

Olen maakuntamatkojeni aikana tavannut usein sotainvalideja hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, mutta myös muualla eri yhteyksissä. Sotainvalidien vanhuudenturvan hoitamiseksi tehdään yhä paljon arvokasta työtä. Tässä työssä on tärkeää paitsi yhteiskunnan myös meidän kaikkien tuki. Mieluisa kunniatehtäväni on ollut kaikkien sodan jälkeisten tasavallan presidenttien tapaan toimia Sotainvalidien viikon ja syyskeräyksen suojelijana. Uskon, että tämä perinne jatkuu tulevaisuudessakin.

Julistan 56. Sotainvalidien viikon syyskeräyksen avatuksi.