TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE EDUSKUNNALLE 01.03.1994

Rouva Puhemies,

Suomen Kansan Edustajat,

Representanter för Finlands Folk

Tultuani suorassa kansanvaalissa valituksi tasavallan presidentiksi ja annettuani eduskunnan edessä hallitusmuodon edellyttämän juhlallisen vakuutuksen ryhdyn hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä edessä olevana toimikautena.

Tunnen suurta nöyryyttä sen vastuun edessä, jota tasavallan presidentin viran hoito merkitsee. Hoidan parhaan kykyni mukaan tasavallan presidentille valtiosäännön mukaan kuuluvat tehtävät hyvässä yhteistyössä eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen kanssa.

Kiitän Teitä, Rouva Puhemies, onnentoivotuksistanne. Pyydän saada yhtyä esittämiinne ajatuksiin edessämme olevista tehtävistä. Toivon erityisesti, että kansalaiset mahdollisimman laajasti osallistuisivat - ja voisivat osallistua - yhteisen Isänmaamme hyväksi tehtävään työhön.

Ottaessani nyt vastaan tasavallan presidentin tehtävät haluan kaikesta sydämestäni ja kansakunnan nimissä esittää kunnioitetulle edeltäjälleni presidentti Mauno Koivistolle lämpimän kiitoksen siitä suuresta panoksesta, jonka hän on maamme ja kansainvälisen turvallisuuden hyväksi tehnyt.

Presidentti Koivisto, Teidän johdollanne Suomi on voinut vahvistaa ja parantaa kansainvälistä asemaansa ajankohtana, jolloin pitkään jatkunut Euroopan kahtiajako on vihdoin päättynyt. Te olette osoittanut rohkeutta ja päättäväisyyttä, kun suuria ja kauaskantoisia valintoja onollut edessämme. Vaikka epävarmuus kansainvälisessä yhteisössä edelleen jatkuu, Suomen asema on kehittynyt siinä suotuisasti. Tästä olen suuresti Teille kiitollinen, sillä se tarjoaa omalle työlleni erinomaisen lähtökohdan.

Te olette antanut tukenne parlamentarismille, sen pelisääntöjen vahvistumiselle. Teidän panoksenne on tässä suhteessa historiallinen. Jätätte valtiolaivan, jolla on nyt vahva kansanvallan kölinsä.

Haluan esittää kansakunnan nimissä kunnioittavat kiitokset myös Teille, rouva Tellervo Koivisto. Te olette esimerkillisesti hoitanut työtänne. Tästä ansaitsette suomalaisten jakamattoman arvostuksen.

Arvoisat Kansanedustajat

Valtakunnan asioiden hyvä hoito edellyttää aina presidentin, eduskunnan ja valtioneuvoston saumatonta keskinäistä yhteistyötä. Tähän omalta osaltani pyrin.

Tasavallan presidentin on oltava kokoava poliittinen voima. Me suomalaiset ymmärrämme, että pieni kansa on vahva vain yhtenäisenä. Moniarvoisessa yhteiskunnassa yhteisymmärrykseen voidaan päästä kuitenkin vain avoimessa keskustelussa ja sopimusyhteiskunnan periaatteita kunnioittamalla.

Suora kansanvaali on muuttanut osaltaan poliittista elämäämme ja vahvistanut kansanvaltaa. Haluan kehittää presidentin asemaa ja tehtävää niin, että suoran kansanvaalin merkitys palvelee mahdollisimman hyvin koko yhteiskunnan parasta.

Ryhdyn hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä tilanteessa, jota leimaa edelleen taloudellinen epävarmuus - ennen muuta suurtyöttömyys. Kestää vielä pitkään, ennen kuin taloudellinen kasvu vaikuttaa ratkaisevasti työllisyyden paranemiseen.

Nyt on alkanut neljäs perättäinen vuosi, jolloin työttömyys on sietämättömän korkealla tasolla. Vaalikampanjani aikana jouduin toteamaan sen toivottomuuden, joka on iskenyt laajoihin väestöpiireihin vaikean työttömyystilanteen ja elintason alenemisen vuoksi. Työttömyys koettelee naisvaltaisia aloja. Työttömyys uhkaa perheiden tasapainoa. Se iskee pienimpiin - meidän lapsiimme. Työttömyyden nujertamiseksi on siksi oltava valmiutta ja rohkeutta erityistoimiin.

Maassamme harjoitettu talouspolitiikka on parina viime vuotena ollut paljossa selviytymistä niin sanotusti päälle kaatuvista ongelmista. On varottava kuitenkin uskottelemasta, että meillä ei olisi koskaan kuin yksi vaihtoehto, yksi tie eteenpäin.

Me tarvitsemme laajaa poliittista yhteistyötä laman nujertamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Ihmisarvo on asetettava uuden yhteisymmärryksen politiikan käyttövoimaksi. On huolehdittava siitä, että heikoimmassa asemassa olevat lähimmäisemme eivät menetä uskoa huomiseen. Kun monet suomalaisen yhteiskunnan jäsenet ovat ilman omaa syytään suurissa vaikeuksissa, silloin ei ole oikea aika purkaa tällaisia tilanteita varten kehitettyjä tukijärjestelmiä.

Olen varma, että suomalaiset haluavat kehittää yhteiskuntaansa tasapainoisesti - kansalaisyhteiskuntana, jossa toteutuvat pohjoismaiset tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden ihanteet. Mutta valtio ei saa olla vahtiva isoveli, vaan sen on oltava turvallisuutta ja mahdollisuuksia tarjoava kumppani.

Arvoisat Kansanedustajat

Valtiosäännön mukaan tasavallan presidentin keskeisin tehtävä on määrätä valtakunnan suhteista ulkovaltoihin. Toimin niin, että johdan maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston ja eduskunnan kanssa.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristömme on muuttunut viime vuosina rajusti, eivätkä kaikki muutokset ole vielä suinkaan ohi. Tämä asettaa myös meille uusia haasteita, joista monet ovat sellaisia, että niistä selviydymme parhaiten tiivistämällä yhteistyötä muiden valtioiden kanssa.

Oma taloudellinen hyvinvointimme on aiempaa ratkaisevammin yhteydessä maailmantalouteen, sen hyvinkin äkillisiin muutoksiin. Hyvinvointimme - niin aineellinen kuin henkinenkin - riippuu siten paljolti maailmantalouden suotuisasta kehityksestä.

Jokaiselle valtiolle hyvien naapurisuhteiden vaaliminen muodostaa politiikan järkevän tavoitteen. Suhteet Pohjoismaihin, Venäjään sekä Baltian maihin muodostavat meille ulkoisten suhteidemme toimivan perustan.

Me suomalaiset, jotka olemme lunastaneet itsenäisyytemme raskaissa sodissa, ymmärrämme, kuinka tärkeää on turvallisuuden perustan jatkuva vahvistaminen. Siinä on enemmästäkin kyse, ei aidan panemisesta, vaan veräjän avaamisesta.

Euroopan kahtiajaon päättymisen jälkeen ei ole vielä kyetty luomaan uutta ja entisen korvaavaa turvallisuusjärjestystä. Suomen kannalta on ensiarvoista, että maanosan uusi kahtiajako estetään. Yhteistyöhön ja keskinäiseen riippuvuuteen nojautuva eurooppalainen turvallisuusjärjestys tarjoaa meille rohkaisevimman näköalan. Tällaisen yhteenkuuluvuuden Euroopan rakentaminen on maamme ulkopolitiikan ehkä tärkein haaste 1990-luvulla.

Euroopan unionin laajentuminen on todiste siitä, että valtioiden yhteenkuuluvuus kehittyy entistä kiinteämmäksi. Olemme tässä prosessissa mukana. Se edistää sekä kansallista hyvinvointiamme että turvallisuuttamme.

Euroopan unionin jäsenyys on meille mahdollisuus. Euroopan unionin avulla me suomalaiset haluamme estää aitojen panemista ja edesauttaa veräjien avaamista. Tartumme tähän mahdollisuuteen nojautumalla pohjoismaisiin arvoihimme. On toivottavaa, että lopulta kaikki jäsenyyttä hakeneet Pohjolan maat - Suomi, Ruotsi ja Norja - päätyisivät unionin jäseniksi.

Suomessa jäsenyyden eduista ja haitoista on tehtävä perusteellinen arvio ennen kansanäänestystä. Neuvottelutulos on mielipidemuodostuksen kannalta merkittävä tekijä. Mahdollisimman monen suomalaisen tulisi muodostaa punnittu kanta jäsenyydestä. Tasavallan presidenttinä teen kaikkeni, että Euroopan unionin jäsenyydestä ei muodostu kansaamme jakavaa tekijää.

Rouva Puhemies

Arvoisat Kansanedustajat

Tahdon perustaa toimintani yhteisvastuun, oikeudenmukaisuuden, avoimuuden ja yhteistyön periaatteille.

Meillä suomalaisilla on maailmalla hyvä maine. Meihin luotetaan, ja sitkeytemme tunnustetaan. Emme anna periksi. Emme nytkään, vaan katsomme eteenpäin luottavaisesti. Edessämme vielä olevien vuorien takaa häämöttää jo parempi huomen. Se olkoon päivä, jolloin suomalaiset jälleen ovat vakuuttuneita siitä, että tämä oma rakas Isänmaamme on meille paras maa elää ja rakentaa tulevaisuuttamme.

Ryhtyessäni nyt hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä toivon Teiltä samoin kuin koko Suomen kansalta tukea työlleni. Sen pyrin suorittamaan kaikin voimin parhaan taitoni mukaan ainoana päämääränäni Suomen kansan onni ja menestys.

Jumala suojelkoon Isänmaatamme ja kansaamme.