Herra tasavallan presidentti

Rouva Meri

Hyvät naiset ja herrat

Haluan lausua parhaat kiitokseni kutsusta saapua valtiovierailulle tänne Tallinnaan, jossa alkukesä on kauneimmillaan. Osaksemme tullut vastaanotto on ollut niin lämmin kuin vain läheisimmän naapurin ja veljeskansan tervetulotoivotus voi olla.

Vierailumme on historiallinen. Edellisestä Suomen presidentin valtiovierailusta on ehtinyt kulua jo melkein seitsemän vuosikymmentä. Kunnioitettu edeltäjäni Mauno Koivisto suoritti työvierailun kaksi vuotta sitten, pian sen jälkeen, kun Viro oli saavuttanut takaisin itsenäisyytensä, ensimmäisenä ulkomaisena valtionpäämiehenä. Minulle henkilökohtaisesti oli selvää, että haluaisin vierailla Virossa pian astuttuani virkaani.

Suomi ja suomalaiset eivät unohtaneet veljeskansaa Suomenlahden eteläpuolella myöskään Viron historian vaikeina vuosina. Akateeminen sivistyneistö ja taitelijat pitivät yhteyttä sekä ulkomailla asuviin virolaisiin että myös suoraan Viroon. Eräänlainen vedenjakaja oli presidentti Urho Kekkosen vierailu Tartossa keväällä 1964. Tarton yliopistossa pitämässään esitelmässä hän ylisti viron kielellä virolaista hengenviljelyä. Hänen sanoissaan oli järkyttävää ajankohtaista symboliikkaa, kun kuvatessaan vironkielisen sivistyneistön kamppailua 1800-luvun lopulla hän sanoi: "On ihmeellistä ajatella ja tietää, miten paljon he saivat aikaan, miten he kirjoituksillaan ja toiminnallaan nostivat tietoisuuteen Viron kansan. Olosuhteet olivat mitä vaikeimmat, mutta suoraan kansan parista harvojen koulu- ja yliopistosivistyksen saaneiden virolaisten toimin syntyi uusi elämä, nuori virolainen Viro."

Te, herra presidentti, kuulutte niihin peräänantamattoman virolaisen sivistyneistön edustajiin, jotka kirjoituksillanne ja toiminnallanne piditte Viron maailman ja erityisesti meidän suomalaisten tietoisuudessa Kekkosen esitelmän aikaan ja sen jälkeen. Vaikeissa olosuhteissa Te olitte luomassa perustaa sille, että kylmän sodan raunioista nousi uusi, elinvoimainen Viro.

Virolaisten päättäväisyys ja nopeus uudistaessaan kansantalouttaan ja valtiollisia instituutioitaan ovat hankkineet maalle jakamatonta kunnioitusta maailmalla, poikkeuksellisen arvostetun aseman nyt vapautuneiden valtioiden keskuudessa. Viro saa laajaa kansainvälistä tukea pyrkimyksissään suvereniteettinsa vahvistamiseksi, myös Suomesta. Me toivomme, että Viron tavoite alueellaan olevien vieraiden joukkojen poisvetämisestä, joka on myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin kaikkien jäsenvaltioiden hyväksymä, toteutuu elokuun loppuun mennessä.

Koko Euroopan etu olisi, että itsenäisten Baltian maiden suhteet Venäjän kanssa vakiintuisivat hyviksi mahdollisimman pian. Vieraiden joukkojen poistuminen ja muista avoimista kysymyksistä sopiminen edistäisi merkittävästi tätä tavoitetta. Olisi hyödyksi koko Pohjois-Euroopan turvallisuudelle, että Itämeren alueen maiden kesken syntyisi laajaa yhteistyötä ja kanssakäymistä.

Herra presidentti

Silta Suomenlahden yli ei koskaan katkennut sen jälkeen, kun se 1800-luvulla oli rakennettu. Suora yhteydenpito suomalaisten ja virolaisten välillä vilkastui uudestaan nopeasti 1960-luvulla, kulttuurisuhteina, järjestöyhteyksinä ja tavallisen kansan turismina. Televisio siirsi Suomenlahden yli tietoa, kulttuuria, viihdettä. Suomen silta oli vahva, kun vapauden tuulet alkoivat puhaltaa Virossa.

Viranomaisyhteistyö Suomen ja Viron välillä oli monella alalla jo varsin kehittynyttä Viron saavuttaessa jälleen itsenäisyytensä. Mittavia yhteistyöhankkeita oli vireillä etenkin ympäristönsuojelun, maatalouden, liikenteen kehittämisen ja koulutuksen alalla. Itsenäistymisen toteuduttua viranomaisten välinen yhteistyö on kasvanut räjähdysmäisesti: tänään yhteiskunnallisen elämän kaikilla aloilla on hedelmällistä yhteistyötä ja vuorovaihtoa yli Suomenlahden.

Maidemme välinen kauppa on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa ja tämä kasvu näyttää yhä jatkuvan. Viron-kaupasta on löytynyt potentiaalia, jota tuskin kukaan olisi osannut ennakoida. Suomi on jo kolmatta vuotta Viron ulkomaankauppatilaston kärjessä noin kolmanneksen osuudella ja kauppavaihto on varsin monipuolista, mikä osaltaan lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen.

Yhteisyritysten määrässä Suomi on selvästi kärjessä ja suorissa sijoituksissa virolaisiin yrityksiin Suomi on tilastoissa kakkossijalla Ruotsin jälkeen. Nyt jo vuoden päivät Virossa tehokkaasti toiminut teollisuusyritysten yksityistäminen on saanut lukuisat suomalaiset yrittäjät mukaan kehittämään tuotantoa Virossa.

Tieteellä ja taiteella on perinteisesti ollut erityissijansa Suomen ja Viron välisissä vuorovaikutuksissa ja näin on tänäkin päivänä. Jotta tämä erityisasema taattaisiin myös tulevaisuudessa avattiin tämän vuoden maaliskuussa Tallinnassa Suomen Viron-instituutti, jolla on toimisto myös Tarton yliopistokaupungissa. Instituutti on ripeästi ja innostuneesti aloittanut toimintansa ja se on jo ensimmäisinä kuukausina tuonut Suomen sivistyselämän monia merkkihenkilöitä Viroon.

Herra presidentti

Rouva Meri

Hyvät naiset ja herrat

Haluan vielä kerran kiittää saamastamme suurenmoisesta vieraanvaraisuudesta täällä Tallinnassa. Vierailun ohjelmaan on varattu runsaasti aikaa keskusteluihin, mistä olen suuresti kiitollinen. Toivon voivani huomenna jatkaa niitä epävirallisemmissa merkeissä vieraillessamme Tartossa, eräässä pohjoisen Euroopan vanhimmista yliopistokaupungeista.

Sallikaa minun kohottaa maljani Virolle ja sen kansan menestykselle, Suomen ja Viron veljeydelle sekä Teidän henkilökohtaiselle onnelle ja hyvinvoinnille.