TASAVALLAN PRESIDENTIN MARTTI AHTISAAREN

PUHE TANSKAN PÄÄMINISTERIPARIN

TARJOAMALLA LOUNAALLA CHRISTIANSBORGIN LINNASSA 8.9.1994

Minulla on ilo omasta ja vaimoni sekä suomalaisten vieraiden puolesta kiittää osaksemme tulleesta vieraanvaraisuudesta täällä Christiansborgin linnassa ja niistä ystävällisistä sanoista joita Te, Herra Pääministeri, lausuitte tervehdyspuheessanne.

Olemme käyneet tämän päivän keskustelumme sen melko tiukan aikataulun puitteissa, jonka virallinen vierailu mahdollistaa, joten olemme voineet käsitellä vain osaa niistä tärkeistä kysymyksistä, jotka diplomatian kielessä kuuluvat kansainvälinen työjärjestys- käsitteeseen. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni käsitelläkseni lyhyesti muutamia, suomalaisten näkökulmasta kaikkein olennaisimpia kysymyksiä.

Ajattelen ensisijaisesti Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa sekä kannanottoja ja päätöksiä, joita kysymys tuo mukanaan. Kuten tiedetään, järjestämme Suomessa kansanäänestyksen jäsenyydestä lokakuun 16. päivänä. Jos kansa sano jäsenyydelle kyllä, asiaa käsitellään sen jälkeen eduskunnassa. Sitten seuraa EU-maiden ratifiointi.

Toivon ja uskon että kansanäänestyksen tulos on kyllä unionille. Unionin jäsenyys ei tietenkään ole ihmelääke, joka poistaa kaikki ongelmamme, mutta mielestäni Suomi unionin ulkopuolella olisi tuomittu jatkuvaan korkeaan työttömyyteen - ja pahimmassa tapauksessa - mitättömään taloudelliseen ja poliittiseen asemaan.

Euroopan pienillä valtioilla ei pitkällä tähtäimellä ole mahdollisuutta yksinään pitää puoliansa USA:n, Japanin ja muun Aasian taloudellista vaikutusta vastaan. Meidän täytyy toimia yhteistyössä, meidän täytyy sopia yhteisistä pelisäännöistä. Meidän on oltava mukana päättämässä meitä koskevista asioista sen sijaan, että joudumme passiivisina katsojina toteamaan muiden päättävän (ohitsemme) meille elintärkeistä asioista tilanteissa, joissa emme ole mukana. EU tarjoaa puitteet ja keinot tiiviille taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.

Pienten valtioiden välinen yhteistyö on Suomelle ja Tanskalle paljolti samaa kuin pohjoismainen yhteistyö. Vankka, itsestäänselvä ja kansainvälisesti tunnustettu pohjoismainen yhteistyö vahvistaa Pohjolan valtioiden kotipaikkaoikeuden omassa maanosassamme. Se on käyntikorttimme kansainvälisessä kanssakäymisessä. Se antaa kansalaisillemme vahvan identiteetin. Olen itse suurimman osan aikuisesta elämästäni työskennellyt ympäristössä, jossa pohjoismaisuus on ollut vahva ja itsestään selvä - ja, haluan lisätä: hyvin menestyksellinen piirre.

Haluan tässä yhteydessä lausua oman ja Suomen hallituksen lämpimän kiitoksen Tanskan hallitukselle siitä tuesta ja kannustuksesta, jota Tanska osoitti Suomelle, kun neuvottelimme jäsenyydestä EU:ssa. Tuki pohjoismaiselta veljesmaalta oli äärettömän arvokasta ja se tarjoaa lujan perustan jatkuvalle läheiselle yhteistyölle unionin puitteissa.

Pohjoismainen yhteistyö joutuu EU:ssa uusien näkymien ja haasteiden eteen. Se joutuu altistumaan keskipakoisvoimille. Se varmasti muuttuu ja joutuu väistämättä kilpailemaan muiden vaihtoehtojen kanssa. Mutta en usko, että pohjoismaisen yhteistyön ja Euroopan integraation välillä pohjimmiltaan on ristiriitaa. Olemme jo pohjoismaisen yhteistyön puitteissa rakentaneet jatkuvia yhteyksiä omiin lähialueisiimme. Teemme yhteistyötä Itämeren- ja Barentsin-neuvostoissa, samoin ETYKissä ja YK:ssa. Teemme aktiivisesti työtä, että Venäjä, Baltian maat ja Keski- ja Itä-Euroopan uudet demokratiat olisivat mukana kehittämässä kestävää rauhaa ja vakaata maailmaa. Siksi on tärkeää, että pohjois-eurooppalaiset näkökannat Pohjoismaiden jäsenyyksien kautta, saavat liikkumavaraa myös EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittikassa ja sen kehittämisessä.

Uudet näkymät ja monet haasteet, joita Suomi ja Tanska kohtaavat lähivuosina, vaativat parhaimmat voimamme. Meille avautuu toiveiden ja mahdollisuuksien aika, mutta meidän on myös kyettävä vastamaan haasteisiin. Piet Hein, filosofi ja GRUK-puuseppä on kirjoittanut tästä nelirivisen runon nimeltä "Mennesket har Mulighed". Hänen ajatuksia herättävät sanansa ovat:

Mennesket har mulighed

for glaeder udan tal

Den aedleste af alle er

at kunne når man skal.

Näillä viisailla sanoilla nostan lasini Tanskan hallituksen ja Tanskan kansan menestykselle.