Suomennos

TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE SAKSAN LIITTOTASAVALLAN LIITTOPRESIDENTIN ROMAN HERZOGIN LOUNAALLA 22.11.1994

Minulle ja puolisolleni on suuri kunnia saada vierailla Saksassa. Kutsunne ja puheessanne Suomelle osoittamanne ystävälliset sanat osoittavat maamme täällä nauttimaa arvostusta. Samaa mielenkiintoa ja huomaavaisuutta olemme saaneet todeta aamupäivällä Teidän kanssanne, Herra Liittopresidentti, sekä liittokansleri Kohlin kanssa käydissä keskusteluissa.

Maittemme välinen korkean tason vierailuvaihto on ollut viime vuodet säännöllistä ja tiivistä. Suomen ollessa nyt liittymässä Euroopan unioniin uskon tälle traditiolle olevan entistä vahvemmat perusteet.

Vierailumme antaa minulle erinomaisen tilaisuuden luoda henkilökohtaiset suhteet Saksan liittotasavallan poliittiseen johtoon. Tällä on suuri merkitys Suomen ryhtyessä osallistumaan Eurooppa-neuvoston kokouksiin, joista seuraava tuo minut jo muutaman viikon kuluttua uudelleen tänne Saksaan, Esseniin.

Suhteiden luomisen lisäksi annan suuren arvon niille tiedoille ja näkemyksille, joita minulla on vierailun yhteydessä mahdollisuus saada EU:n suurimman jäsenmaan Saksan kannoista Euroopan ja kansainvälisen politiikan keskeisissä kysymyksissä.

Olemme keskusteluissamme voineet todeta, miten monipuoliset ja hyvin toimivat suhteet Suomen ja Saksan välilllä ovat. Maillamme ei ole kahdenvälisiä ongelmia. Näkemyksemme EU:n piiriin kuuluvissa asioissa ja kansainvälisessä politiikassa ovat pitkälti yhdensuuntaiset.

Olen iloinen, että vierailumme ulottuu niin monipuolisesti Saksan eri osiin. Bonnin lisäksi meillä on tilaisuus tutustua Berliiniin. Uusien osavaltioiden jälleenrakennustyöhön saamme perehtyä myös Dresdenissä. Vierailumme päättyy maitamme yhdistävän Itämeren rannalle Lyypekkiin.

Reininmaalla on ollut kauan vetovoimaa suomalaisiin. Viime vuosisadan johtava valtiomiehemme, filosofi Juhana Vilhelm Snellmankin vieraili täällä 1840-luvun alussa. Hän kirjoitti matkaltaan seikkaperäisen kuvauksen. Bonnista hän totesi mm. sen sijaitsevan "varsin kodikkaassa ja kauniissa paikassa". Petersbergillä olevasta Saksan valtion vierastalosta olen omin silmin voinut todeta tämän arvion edelleen pitävän hyvin paikkansa. Näkymä on vähemmän dramaattiseen maisemaan tottuneelle suomalaiselle silmälle yhtäaikaa vaikuttava ja viehättävä.

Snellmanin opiskellessa Saksassa ja vieraillessa täällä Suomi oli luomassa kansallisen sivistyksensä pohjaa. Koko kansallisen kulttuurimme kehittymisessä Saksalla on ollut merkittävä panos kautta vuosisatojen.Niin luterilainen valtiokirkkomme kuin myös yliopistolaitoksemme peruspiirteet ovat Saksasta lähtöisin. Ehkä voin paljastaa, että jopa kansallislaulumme säveltäjä Fredric Pacius oli syntyjään hampurilainen.

Historiamme osoittaa, että emme ole menneinäkään aikoina aristelleet suhteita muuhun Eurooppaan. Oman kehityksemme nimissä olemme olleet itse luomassa yhteyksiä Euroopan maihin sekä vastaanottamassa näistä niin kulttuuri- kuin talouselämän vaikuttajia Suomeen.

Tässä katsannossa Suomen tulo Euroopan unionin jäseneksi ei ole pelkästään uusi avaus, vaan myös vuosisataisten perinteiden jatkamista.

Se että tulemme toimimaan yhdessä, yhteisesti hyväksyttyjen toimintasääntöjen pohjalta, ei merkitse, että me sen paremmin kuin muutkaan EU:n jäsenmaista olisimme luopumassa kansallisista ominaispiirteistämme tai omien etujemme ajamisesta. Omia näkemyksiä ajaessamme voimme myös joskus olla eri mieltä muiden jäsenten kanssa. Tähänhän parlamentaarisista demokratioista koostuva Euroopan unioni antaa sekä mahdollisuuden että toimintapuitteet.

Unionin jäsenyys tulee antamaan Suomelle myös entistä paremmat mahdollisuudet saada kansallisia näkemyksiään ja kulttuuriaan laajempaan eurooppalaiseen tietoisuuteen. Tältäkin osin tulemme olemaan sekä antavana että saavana osapuolena.

Sallikaa minun kohottaa maljani Teille ja puolisollenne sekä toivottaa kansojemme keskinäisille suhteille parhainta menestystä.