Suomennos

TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE NATIONAL PRESS CLUBIN LOUNAALLA 7.11.94

Olen hyvin iloinen saadessani puhua näin arvovaltaiselle yleisölle. Vuosien mittaan tämä lehdistöklubi on ystävällisesti tarjonnut Suomen presidenteille mahdollisuuden puhua Suomelle ja Yhdysvalloille tärkeistä asioista. Olen iloinen voidessani jatkaa tätä mainiota perinnettä. Suomi pääsee harvoin etusivun uutisiin. Ja hyvä niin, sillä etusivuthan ovatkin varatut kriiseille ja muille dramaattisille tapahtumille.

Mutta en liioittele yhtään, kun sanon, että Suomen hallitus ja kansa ovat tehneet historiallisen päätöksen. Kolme viikkoa sitten suomalaiset kansanäänestyksessä äänestivät Euroopan unioniin liittymisen puolesta. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen tulevasta kansainvälisestä suunnasta päätettiin kansanäänestyksellä. Parasta aikaa Suomen eduskunta keskustelee Suomen liittymissopimuksen ratifioimisesta. Olen varma, että eduskunta päätyy samaan johtopäätökseen kuin kansa, jota se edustaa.

Ne teistä, jotka ovat ehkä kuulleet täällä jo edeltäjiäni, ovat varmastikin samaa mieltä kanssani siitä, että olemme edenneet hyvän matkan. Amerikkalaista urheilija-filosofia mukaillen: "Tulevaisuus ei ole enää sama kuin ennen". Eilisen keinot eivät riitä huomisen ongelmien ratkaisemiseen.

Haluan tänään kertoa teille näkemyksiäni Euroopan tulevaisuudesta ja Suomen osuudesta siinä.

Suomen historiassa ovat Euroopan kaikki suuret mullistukset vaikuttaneet maamme turvallisuuteen. Näin oli erityisesti toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen. Opimme olemaan varovaisia turvallisuuspoliitiikassamme mutta rohkeita avatessamme yhteydenpidon portteja Euroopassa yli rajojen.

Kylmän sodan päätyttyä Suomella on jälleen edessään ratkaiseva hetki historiassaan. Suomi pyrkii edistämään hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan uudessa ympäristössä, joka perustuu taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen.

Vaikka muutos voi meistä nyt näyttää yhtäkkiseltä, oli näkijöitä kuten amerikkalainen George F. Kennan, joka jo 1940-luvulla havaitsi totalitaaristen järjestelmien luontaisen epävakaisuuden. Hänen visionsa toteutui lähes 50 vuotta myöhemmin. Kommunismi romahti ja kaksinapainen järjestelmä väistyi. Nyt hallitusten tehtävänä on hallita tätä muutosta ja edistää vakautta epävarmuuden leimaamassa prosessissa.

Tämän päivän Euroopan turvallisuushaasteiden käsittelyyn tarvitaan uusia työvälineitä ja uusi, yhteisesti hyväksytty käsitys niiden luonteesta.

Suomi kannattaa lujasti yhteistyövaraista turvallisuutta. Meidän näkökulmastamme turvallisuutta - sotilaallista, taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää - voidaan käsitellä vain yhteistyössä muiden valtioiden kanssa. Elämme keskinäisen riippuvuuden maailmassa.

Eurooppa joutuu kohtaamaan valtavia haasteita. Yksi niistä on jatkaa uudistuksia ja edistää vakautta siirtymätalousmaissa. Toinen ovat etniset kiistat ja kiihkokansallisuus. Eurooppa ei tarvitse uusia jakolinjoja. Nyt, kun kylmän sodan vastakkainasettelu on kadonnut, kansainväliset instituutiot ETYK, Euroopan unioni, NATO ja muut ovat sopeutumassa uusiin tehtäviinsä. Staattiset käsitteet eivät enää riitä.

Euroopan unionilla on tässä mielessä ainutlaatuinen asema. Se on yhden markkina-alueen muodostava kansallisvaltioiden yhteistyöjärjestely, joka tarjoaa taloudellisia välineitä yhdentymiseen, rahaliiton joka auttaa kansakuntia sopeuttamaan talous- ja rahapolitiikkansa sovittuihin päämääriin, sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Unioni luo turvallisuutta ja vakautta koko Eurooppaan. Yksin ja eristettynä yksikään valtio ei kykenisi selviytymään näistä uusista haasteista.

Vuosikymmenien ajan Euroopan yhteisö on kehittänyt yhteisiä keinoja jäsenmaidensa kilpailukyvyn parantamiseksi. Alunperin Euroopan yhdentymisen taustalla oli kuitenkin strateginen päämäärä - pysyvän rauhan aikaansaaminen. Ranskalainen Jean Monnet, Euroopan taloudellisen yhdentymisen isä, sanoi: "Kun Länsi-Eurooppa yhdistyy ja kokoaa voimansa, se vetää mukaansa myös Itä-Euroopan. Ja tästä suuresta "Itä-Länsi-Euroopasta" tulee merkittävä maailmanrauhaa edistävä voima." Yhdysvallat tuki hänen näkemystään alusta alkaen.

Tänään Monnet'n vision toteutumismahdollisuudet ovat poikkeuksellisen hyvät. Se vaatii kuitenkin Euroopan kansakunnilta suurta päättäväisyyttä. Kahden kuukauden kuluttua Suomi liittyy Euroopan unioniin. Sen asialista tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Aiomme osallistua aktiivisesti Monnet'n vision toteuttamiseen.

Jäsenenä Suomi haluaa tuoda Euroopan unionin työhön pohjoisen ulottuvuuden. Toimimme tasa-arvon, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, demokratian, ympäristön kunnioittamisen ja vapaakaupan edistämisen pohjalta. Näistä tavoitteista kaikki Pohjoismaat ovat yhtä mieltä.

Yksi tämän pohjoisen ulottuvuuden merkittävä osa on Suomen 1300 kilometrin pituinen maaraja Venäjän kanssa. Kun maamme on EU:n jäsen, unioni ja Venäjä kohtaavat tällä rajalla. Aiomme käyttää tämän mahdollisuuden hyväksi ja saada aikaan uusia aloitteita ja hankkia uusia resursseja taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseksi rajan molemmin puolin. Toivomme, että näitä mahdollisuuksia käytetään esimerkiksi energiahuollon, ympäristönsuojelun ja ydinturvallisuuden alueilla. Tämä tarjoaisi hyvän esimerkin Euroopan laajuiselle yhteistyölle. Yhdysvaltain ja Venäjän välillä on meneillään samansuuntainen työ komissiossa, jota johtavat varapresidentti Gore ja Venäjän pääministeri Tshernomyrdin.

Unionin jäsenenä Suomen etujen mukaista on vahvistaa vakautta koko Euroopassa. Mikä meidän panoksemme sitten voisi olla?

Yksi on itsenäisen ja uskottavan puolustusvalmiuden ylläpito. Se on ollut tärkeätä Pohjois-Euroopan vakaudelle menneinä vuosina, ja se on tärkeätä vielä nykyään. Toinen on panoksemme konfliktien ratkaisussa. Suomella on huomattavat ansiot Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvatoimissa aina 1950-luvulta lähtien. Olemme valmiita jakamaan kertyneen kokemuksen vanhojen ja uusien kumppaneidemme kanssa.

Haluan vielä lisätä, että Suomen nykyiset puolustusjärjestelyt vastaavat tarpeitamme - meillä ei ole turvallisuusvajetta. Turvallisuusasioissa aiomme olla antava, emme vastaanottava osapuoli.

Ehkä vaativin haaste Suomelle Itämeren alueella on kolmen Baltian maan uudelleen saavutettu itsenäisyys. Nämä maat eivät koskaan menettäneet kansallista omaleimaisuuttaan ja vapaudenkaipuutaan. Yhdysvalloilla oli ratkaiseva osa tässä prosessissa, joka on erottamaton osa Pohjois-Euroopan vakautta.

Baltian maat ovat oikeutettuja saamaan yhdentymisprosessissa samat mahdollisuudet muun Euroopan kanssa. Niille tulisi suoda täydet mahdollisuudet osallistua eurooppalaisten instituutioiden toimintaan. Käytännön tasolla Suomi tukee Baltian maiden uudistumispyrkimyksiä edelleen. Panoksemme on ollut suurin Virossa ymmärrettävistä sukulaisuussyistä. Siksi yhteydenpito kaikilla tasoilla ja kaikilla elämänaloilla on vilkasta. Esimerkkinä tästä hiljattain vapautuneesta kanssakäymisestä on nopeasti lisääntyvä kauppa. Kolmessa vuodessa Suomesta tuli Viron tärkein kauppakumppani, ja miljoonat ihmiset matkustavat Suomen ja Viron välillä. Ja onhan matka Helsingistä Tallinnaan lyhyempi kuin Washington D.C:stä Baltimoreen.

Hyvät naiset ja herrat,

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (ETYK) Helsingin päätösasiakirja ja Pariisin peruskirja ovat edelleen täysin käyttökelpoisia työvälineitä. Ne sisältävät uuden Euroopan sovitut periaatteet, tavoitteet ja arvot. Mutta erityisesti ETYK:in toiminnallinen painopiste, ennaltaehkäisevä diplomatia ja kriisienhallinta, on se alue, jonka merkitys kasvaa koko ajan. Olemme tyytyväisinä panneet merkille, että kaikki osallistujamaat työskentelevät ETYK:in lujittamiseksi edelleen.

Yhdysvalloilla on ollut ratkaiseva osa Euroopan turvallisuudessa toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvaltain jatkuva läsnäolo Euroopassa ja sen osallistuminen maannosan tulevaisuuteen on edelleen tärkeätä.

Yhdysvaltain tuore aloite, rauhankumppanuusohjelma, tarjoaa mallin uuden yhteistyövaraisen turvallisuuden kehittämiseksi. Se auttaa pyrkimyksissä luoda yhteinen turvallisuusjärjestelmä Eurooppaan. Ohjelma on avoin pikemminkin kuin poissulkeva. Se tähtää yhdistämiseen, ei erottamiseen. Se antaa osallistujille mahdollisuuden muokata yhteistyötään turvallisuustarpeidensa mukaan.

Suomi on liittynyt tähän uuteen kumppanuusohjelmaan. Suomi ei hae lisäturvallisuutta itselleen, vaan aikoo antaa panoksensa kaikkien turvallisuuden hyväksi. Tämä tavoite mielessään Suomi myös harkitsee tarkkailijajäsenyyttä Länsi-Euroopan unionissa.

Sodanjälkeisten vuosikymmenten aikana opimme muutaman perusasian, jotka mielestäni pätevät edelleen. Ne ovat: pienenä, ulkomaankaupasta riippuvana kansantaloutena Suomi kannattaa vapaakauppaa ja vastustaa protektionismia. Kannatamme yhteistyötä maailmanlaajuisen turvallisuuden hyväksi asianomaisten instituutioiden kautta sekä alueellisia järjestelyjä, jotka palvelevat tätä yleistavoitetta. Kannatamme myös kaikkien demokraattisten valtioiden läheisempää yhteistyötä ja yhteisiä pyrkimyksiä, ei vain euroopassa vaan Atlantin molemmin puolin ja maailmanlaajuisesti.

Haluan lopettaa arvioon Suomen ja Yhdysvaltain suhteista. Se on sama kuin edeltäjillänikin. Suhteet ovat erinomaiset ja saamassa uutta sisältöä. Taloudellinen kanssakäyminen on lisääntymässä ja Euroopan poliittisessa muutoksessa meillä on useita yhteisiä intressejä. Monilla aloilla kanssakäymisemme on lisääntynyt ja sitä on edesauttanut se, että täällä asuu lähes miljoona amerikansuomalaista, jotka ovat antaneet oman panoksensa tämän suurenmoisen maan kehitykseen.