Suomennos

TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE SAKSAN TALOUSELÄMÄN JOHDON LOUNAALLA 23.11.94

Minulle on suuri ilo olla tänään vieraananne DIHT:ssä. Tiedän, kuinka suuri merkitys arvostetulla järjestöllänne on jäsenkuntanne keskuudessa ja Saksan talouselämässä yleensä - eikä vaikutustanne voi sanoa mitenkään vähäiseksi myöskään suomalais-saksalaisten taloudellisten ja kaupallisten suhteiden kehittämisessä.

Haluaisin tässä yhteydessä tuoda julki kunnioitukseni toiminnallenne ja kiitokseni Suomen ja Saksan välisten suhteiden hyväksi tekemästänne arvokkaasta työstä.

Suomi on hyvää vauhtia toipumassa itsenäisyytemme ajan pahimmasta taloudellisesta lamasta. Bruttokansantuote noussee kuluvana vuonna noin 4 prosenttia; ensi vuodeksi on ennustettu 5 - 6 prosentin kasvua. Inflaatio pysyy 2 prosentin tuntumassa. Investointien on määrä kasvaa ennusteiden mukaan ensi vuonna 12 - 18 prosentilla. Yksityinen kulutus on niin ikään kääntynyt kasvuun. Konkurssit ovat vähentyneet; yritystoiminta on vilkastunut.

Suomen talouselämä on käynyt läpi syvän rakennemuutosprosessin. Se on nyt kilpailukykyinen siksi, että viime vuosien palkka- ja kustannuskehitys on onnistuttu pitämään alhaisena. Voimme luottaa myös jatkossa henkilöstön koulutustasoon ja ammattitaitoon.

Myös suurtyöttömyys - mikä toki ei ole yksin meidän suomalaisten ongelma - vähenee, vaikkakin näillä näkymin hitaasti. Asettamani työryhmä, joka jätti mietintönsä hiljattain, katsoo kuitenkin realistiseksi tavoitteeksi työttömyyden vähentämisen puoleen nykyisestä noin 18 prosentista vahvistamalla taloutemme perusteita, vaalimalla teollisuuden hyvää kilpailukykyä ja pyrkimällä suurempaan joustoon työmarkkinoilla. - Käsitykseni mukaan nämä ovat keskeisiä elementtejä myös Saksan teollisuuden tavoitteenasettelussa kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Suomen vientiteollisuudella on ratkaiseva merkitys taloutemme elpymiselle. Vaihtotase on voimakkaasti positiivinen teollisuuden lisääntyneiden toimitusten ansiosta. Maailmanmarkkinoilla kilpailukykymme on parantunut huomattavasti, ja meillä on hyvät mahdollisuudet säilyttää vaihtotaseen ylijäämäisyys ja nopeuttaa julkisen velkaantumisen alentumista.

Viennin voimakas kasvu on nähtävissä myös Suomen ja Saksan välisessä kaupassa. Suomen vienti Saksaan kasvoi tämän vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana peräti 17 % edellisvuoteen verrattuna.

Kuten tunnettua, Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani. Saksa on meille myös tärkein yksittäinen vientimaa: runsaat 13 % Suomen viennistä suuntautuu Saksaan. Kauppasuhteemme ovat pitkäaikaiset ja ne ovat terveellä pohjalla. Tällä on ollut tärkeä merkitys siinä vaiheessa, kun yritykset idänkaupan romahduksen jälkeen etsivät uusia markkinoita. Saksa on Suomelle myös suurin tuontimaa. Ylijäämäinen kauppataseemme tasaantuu myös perinteiden mukaisesti mitä todennäköisimmin lähiaikoina investointitoiminnan elpymisen myötä.

Vähemmän tunnettua lienee kuitenkin se, että Saksa on suomalaisyrityksille myös merkittävä investointikohde. Kolme vuosikymmentä sitten Saksassa toimi vain parikymmentä suomalaisyritystä, nyt luku on peräti noin kolmesataa. Jo muutama vuosi sitten suomalaiset investoinnit Saksaan olivat kolminkertaiset verrattuna saksalaisinvestointeihin Suomeen. Tuoreimpana esimerkkinä mainittakoon Dresdenin liepeille Eilenburgiin noussut suomalainen paperitehdas, jonka voin vihkiä käyttöönsä valtiovierailuni aikana. Tämäkin kertoo Saksan markkinoiden merkityksestä sekä teollisuutemme luottamuksesta niihin ja Saksaan taloudellisen toiminnan sijoituspaikkana.

Voimakkaasti kasvaneen elektronisen teollisuuden tuotteiden ohella ovat paperi- ja kartonkituotteet olleet perinteisesti suurin suomalainen vientituoteryhmä myös Saksaan. Käsitykseni on, että EU-jäsenyytemme tukee vientimme monipuolistumista siten, että useat yhteistyöalueet realisoituvat kauppavaihdoksi.

Tuskin mikään muu teollisuusmaa maailmassa on niin riippuvainen omista uusiutuvista luonnonvaroistaan kuin Suomi. Kansainvälisessä työnjaossa tämä on eittämättä myös meidän vahvuutemme. Vientituloistamme noin 40 % saadaan edelleen metsäteollisuuden tuotteista. Jos lisäämme mainitsemaani lukuun metsäosaamisemme, siis metsien hoidon ja käytön tiedot ja taidot, puun jalostamisen, metsätalouden koneiden ja laitteiden valmistuksen, prosessiautomaation ja ympäristönsuojelun teknologian, niin metsävientimme osuus nousee jo 70 - 80 prosenttiin vientituloistamme.

Suomi elää edelleen metsästä: osaamisemme uusiutuvien luonnonvarojemme hoitajana ja käyttäjänä on kiistaton, oleellinen osa suomalaisuutta. Metsälainsäädäntömme periytyy yli sadan vuoden takaa, mutta periaatteet ovat modernit: "metsää ei saa hävittää" ja "kaadetun metsän tilalle on varmistettava uuden puuston synty".

Olemme aina olleet edelläkävijä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja metsien ekologisessa käytössä. Kuten tiedätte, Suomessa metsien omistus on hajautunut laajalle: enemmän kuin kolmannes suomalaisista perheistä suunnittelee omissa metsissään tarvittavia hakkuu- ja hoitotoimia. Ratkaisut ovat aina yksilöllisiä; kaavamaisuus on kaukana.

Tänä päivänä pyritään ympäristöä säästävään teknologiaan ja raaka-ainetuotantoon, mitä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva metsäalan teollisuutemme nimenomaan on.

Uskon vakaasti, että Suomella ja Saksalla on hyviä mahdollisuuksia keskinäisen kauppamme kasvattamiseen ja kaupallisen yhteistyömme kehittämiseen. Integraatio antaa suurimmat mahdollisuudet pienille ja keskisuurille yrityksille, joista monet ovat jo nousseet menestystarinoineen esimerkiksi ja kannustukseksi toisille. Tässä näen myös julkisen vallan osuuden merkittäväksi - tutkimus- ja kehitystoiminnan tukijana. Uskon niin ikään, että Suomi on nousemassa entistä kiinnostavammaksi sijoituskohteeksi saksalaiselle teollisuudelle.

Suomen eduskunta teki kuluvan kuun 18. päivänä päätöksen maamme liittymisestä Euroopan unioniin. Jo aikaisemmin Suomen kansan enemmistö oli kansanäänestyksessä tuonut julki mielipiteensä unioniin liittymisen puolesta. Olemme tehneet - useimpien suomalaisten mielestä - itsenäisyytemme ajan tärkeimmän historiallisen päätöksen, jonka uskomme lujasti koituvan kansamme parhaaksi.

Yksi tärkeimpiä perusteluja Euroopan unionin jäsenyyden kannatukselle Suomessa on ollut pääsy täysivaltaisena jäsenenä päättämään meitä koskettavista asioista. Olen yhtä mieltä talouselämämme edustajien kanssa, joiden esittämien arvioiden mukaan varmuus unionin jäsenyydestä on merkinnyt jo nyt luottamuksen vahvistumista maamme talouteen.

Liikemaailmassa te käytätte mielellänne sanaa imago. Haluaisin lainata teiltä tuota ilmaisua ja todeta, että Suomen kuva - imago - modernina, länsimaisena teollisuusmaana, jonka tuotteiden laatu on korkea ja tietotaito eräillä aloilla ainoalaatuista maailmassa - on käsitykseni mukaan selkeämpi ja kirkkaampi Euroopan unionin jäsenenä kuin unionin ulkopuolella. Kaikkialla maailmassa ei meitä suomalaisia eikä tuotteitamme tunneta yhtä hyvin kuin täällä Saksassa. Olen varma, että jäsenyys vahvassa ja hyvinvoivassa Euroopan unionissa on pelkästään myönteinen lisäys imagoomme.

Suomi ei tuo Euroopan unioniin ratkaisemattomia ongelmia, mutta emme myöskään usko, että unioni voi ratkaista meidän ongelmiamme. Kannan huolta erityisesti siitä Suomen kansan osasta - josta suuri joukko on maanviljelijäväestöä - joka ei katsonut voivansa tukea Euroopan unionin jäsenyyttä tuntiessaan omien elinolosuhteittensa olevan uhanalaisena. On paljolti meidän kansallinen tehtävämme huolehtia siitä, että kaikki suomalaiset ennen pitkää näkevät unionin tarjoamat mahdollisuudet suurempina kuin sen mukanaan tuomat, yhteisin ponnistuksin voitettavissa olevat haitat.

Me suomalaiset lähdemme siitä, että emme tule Euroopan unioniin vain saajiksi, vaan myös antajiksi. Haluamme olla mukana kehittämässä sisämarkkinoita niin, että niistä koituu hyötyä kaikille eurooppalaisille yrityksille.

Suomen ja Saksan perusnäkemykset kauppa- ja talouspolitiikasta ovat pitkälti samansuuntaiset: vientipainotteisina maina kannatamme vapaata ja avointa maailmankauppaa ja markkinataloutta pyrkien edistämään vapaata kilpailua. Euroopan talous- ja rahaliiton ehdot vastaavat omia päämääriämme talouden tervehdyttämiseksi. Suomen pienelle kansantaloudelle vakaus on vieläkin tärkeämpi tekijä kuin Saksalle. Näkökantamme ovat yhteneväiset myös siitä tosiseikasta, että vain vahva ja terveellä pohjalla oleva kansantalous voi tarjota kansalaisilleen riittävän hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan.

Euroopan unioni tarjoaa meille uusia yhteistyömahdollisuuksia niin koko unionin kesken kuin kahdenkeskisestikin. Täällä Saksassa olen jo kuullut sanottavan, että unionin laajentumisen myötä Itämerestä tulee Euroopan unionin sisämeri. Kyseessä on mahtava markkina-alue, jonka Itämeri yhdistää ja joka tarjoaa kauaskantoisia ulottuvuuksia kaikkien Itämeren rantavaltioiden yhteistyön kehittämiselle. Ensimmäinen meidän kaikkien turvallisuuttakin koskeva kehitysvaihe on alueen siirtymätalouksien integrointi markkinoihin.

Suomen sijainti suuren Venäjän naapurimaana tarjoaa etuisuuksia, joita monet yritykset jo nyt käyttävät hyväkseen. Katsomme, että meillä on hyvät edellytykset toimia sillanpääasemana niin lännen kuin idänkin kauppahuoneille yhteyksien luomisessa. Olemme jo esittäneet unionille hankkeita, jotka edelleen edesauttaisivat tämän kanssakäymisen kehittämistä. Olen myös vakuuttunut siitä, että pitkäaikainen kokemuksemme talouden alan yhteistyöstä itäisen naapurimme kanssa on tuottanut asiantuntemusta, joka on omiaan helpottamaan sekä omia uudelleen elpyviä taloudellisia suhteitamme että koko unionin yhteistyötä Venäjän kanssa.

Me suomalaiset katsomme vaikeuksistamme huolimatta tulevaisuuteen valoisasti. Pidän päätöstä Euroopan unionin jäsenyydestä ratkaisevana tekijänä tulevaisuudenuskon vahvistumisessa Suomessa - synkkien lamavuosien nyt jäädessä historiaan.

Me odotamme uusia eurooppalaisia tuulia taloutemme kehittämiseen ja olemme valmiit tuomaan oman osaamisemme Eurooppaan. Katson, että perinteisesti hyvät, monipuoliset ja ongelmattomat taloussuhteemme Saksan kanssa tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia entistäkin vilkkaampaan kanssakäymiseeen ja keskinäiseen kaupankäyntiin.

Toivotan DIHT:lle ja sen koko laajalle jäsenkunnalle onnea ja menestystä laajentuvassa eurooppalaisessa yhteistyössä.