Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Azerbaidzhanin presidentin Ilham Alijevin vierailun kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 29.5.2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulla ja puolisollani on ilo toivottaa Teidät arvoisa presidentti ja rouva Alijev vielä kerran lämpimästi tervetulleiksi Suomeen. Vierailunne on ensimmäinen Azerbaidzhanin presidentin virallinen vierailu Suomeen ja osoitus maidemme välisistä erinomaisista suhteista. Vuonna 2005 meillä oli ilo saada nauttia vieraanvaraisuudestanne Azerbaidzhanissa ja kauniissa pääkaupungissanne Bakussa.

Molempien maiden pääkaupungit ovat rantakaupunkeja. Kaspianmeri on maailman suurin ”järvi” ja meidän Itämeremme on sisämeri ja maailman toiseksi suurin murtovesiallas Mustanmeren jälkeen. Kuten tiedämme, meret eivät erota vaan yhdistävät ihmisiä – luonnollinen yhteys voi olla positiviinen voima niin taloudellisen, kulttuurin kuin ympäristöalan toiminnalle. Me suomalaiset toivomme Itämeren alueen maiden yhteistyön vahvistuvan entisestään ja haluamme vaihtaa kokemuksia erilaisiin alueellisiin yhteistyömalleihin osallistuvien maiden kanssa.

Minulla itselläni on ollut mahdollisuus seurata tiiviimmin Azerbaidzhanin kehitystä vuoden 1996 lähtien, jolloin vierailin maassanne Suomen ulkoministerinä Minskin prosessin puitteissa. Maanne taloudellinen kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Pyritte hyödyntämään luonnonrikkauksien tuoman vaurauden kansalaistenne hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Vuonna 2005 olivat maassanne parlamenttivaalit tulossa vain muutaman viikon päässä virallisesta vierailustamme. Teidän vierailunne Suomeen sattuu myös vaalivuodelle. Me suomalaiset arvostamme ponnistelujanne demokraattisten uudistusten alalla. Uskon, että jo tapahtunut hyvä kehitys saa jatkoa myös tulevissa presidentinvaaleissa, ja että kansainväliset vaalitarkkailijat ovat tervetulleita maahanne.

Suomi toimii tänä vuonna ETYJ:n puheenjohtajana. Otitte vastikään ystävällisesti vastaan tässä puheenjohtajan ominaisuudessa maassanne vierailleen ulkoministerimme.

ETYJ-prosessin alkamisesta Helsingissä on tänä vuonna kulunut 33 vuotta. Maailma on kovin erinäköinen kuin prosessin alkaessa vuonna 1975. Kuitenkin ETYJ:n perusajatus pitää yhä erinomaisesti paikkansa: demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja sananvapauden kunnioittaminen ja toteuttaminen ovat keskeisiä keinoja poliittisen vakauden, turvallisuuden ja taloudellisen kasvun ja ihmisten hyvinvoinnin saavuttamisessa. Euroopan neuvoston jäsenmaina olemme sitouneet samoihin perusarvohin.

Suomi pyrkii ETYJ:n puheenjohtajana kaikin tavoin edesauttamaan ratkaisun löytymistä Vuoristo-Karabahin konfliktiin. Uskon, että konfliktin ratkaisu avaisi laajoja uusia kehitysmahdollisuuksia koko Etelä-Kaukasian alueella ja sen naapurustossa sekä kasvattaisi alueen taloudellista ja poliittista merkitystä. Toivon osapuolille rohkeutta ja poliittista tahtoa löytää sovinto – hyödyntäen Minskin prosessin puitteissa tapahtuvaa työtä.

* * *

Nykyisessä globalisoituneessa maailmassa keskinäinen riippuvuus maiden välillä on lisääntynyt. Meidän on pyrittävä tekemään tästä keskinäisriippuvuudesta myönteinen asia ja muokkaamaan globalisaatiosta voimavara, jolla edistetään ekologisesti kestävää kehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tässä työssä keskeinen monenkeskinen yhteistyöfoorumi on Yhdistyneet kansakunnat.

Olen sitä mieltä, että hyvinvointiyhteiskuntamallimme ja investoinnit koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä innovaatioihin ovat Suomen menestyksen avaintekijöitä. Useiden kansainvälisten tutkimuksen mukaan Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista, ja hallinnontomme avoimuutta ja toimivuutta kiitetään.

Euroopan unionin naapuruuspolitiikan tavoitteena on vakauden, vaurauden ja hyvinvoinnin edistäminen unionin naapurustossa – ja yhteistyön tiivistäminen niin unionin ja sen naapureitten välillä kuin myös naapureitten kesken. Tavoitteemme EU:n ja Azerbaidzhanin suhteitten kehittämisestä edistyi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Azerbaidzhanin toimintaohjelman hyväksymisen myötä.

* * *

Suomi ja Azerbaidzhan kuuluivat aikoinaan samaan valtakuntaan. Nyt itsenäisinä valtioina olemme jäseninä monissa samoissa kansainvälisissä järjestöissä. Monenkeskiset yhteydet ovat luonnollisesti tärkeitä. Olemme myös kiinnostuneita edistämään ja syventämään kahdenvälisiä suhteitamme. Toivon vierailunne vauhdittavan muun muassa maittemme välistä talousyhteistyötä ja kauppaa.

Myös kulttuuriyhteistyön puolella voisimme tehdä enemmän. Molempien maiden kulttuurit ovat saaneet vaikutteita sekä idästä että lännestä – ja esimerkiksi runous, tanssi ja musiikki kuuluvat vahvasti kansojemme kulttuuritraditioon. Suomessa onkin järjestetty joitakin Azerbaidzhanin musiikin ja elokuvan festivaaleja.

Herra presidentti, haluan kohottaa maljan Teidän ja puolisonne, rouva Alijevin kunniaksi, Azerbaidzhanin kansan onnelle ja hyvinvoinnille sekä maittemme välisen yhteistyön kunniaksi.