Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe UNCTAD XII:n korkean tason osuudessa Accrassa Ghanassa 21.4.2008

"Trade and Development for Africa's Prosperity: action and direction" (muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Globalisoituvassa maailmassa kaupan merkitys kehityksen, kasvun ja työllisyyden edistäjänä on käynyt yhä selvemmäksi. On meidän velvollisuutemme ja yhteinen etumme edistää kaupan ja investointien positiivista vaikutusta Afrikan kehitykseen. Lisääntynyt ja monipuolinen kaupankäynti lisää selvästi yhteiskunnan vaurautta, kuten olen havainnut kotimaassani Suomessa. Ilman kaupankäyntiä ja investointeja on hyvin vaikeaa luoda tervettä ja kestävää kansantaloutta, joka mahdollistaa hyvinvointivaltion, jossa kaikilla kansalaisilla on tasavertaiset mahdollisuudet elää elämäänsä.

Afrikalla tulee olla reilu mahdollisuus harjoittaa kotimaista, alueellista ja kansainvälistä kauppaa ja hyötyä siitä. Afrikan valtiot tarvitsevat tukea yhteiskunnan, talouden ja kaupankäynnin valmiuksiensa vahvistamisessa. Tämä koskee sekä pohjoisen ja etelän välistä kauppaa että kasvavaa Afrikan sisäistä kauppaa, jälkimmäistä ehkä enemmänkin. Tarvitaan lisää tukea yhtenäisen liiketoimintaympäristön luomiseksi Afrikan mantereelle. Tässä pyrkimyksessä on keskityttävä infrastruktuurin, instituutioiden toimintakyvyn, terveen liiketoimintaympäristön ja hyvän hallintotavan tarpeiden täyttämiseen.

Hyvä hallinto on laaja käsite, ja se edellyttää kokonaisvaltaisia toimia useilla alueilla: politiikassa, talouselämässä sekä sosiaalisissa ja ympäristöasioissa. Se perustuu yleisesti hyväksyttyihin valtion toimintaa sekä julkishallinnon ja kansalaisten vuorovaikutusta koskeviin periaatteisiin. Demokraattista hallintoa ei voi luoda pakolla ulkoapäin. Jokainen tilanne on erilainen, ja jokaisella valtiolla on oikeus — ja velvollisuus — päättää itse omista uudistuksistaan ja niiden toteutuksesta. Voimme kuitenkin myös ottaa oppia toistemme kokemuksista.

Mo Ibrahim Sudanista muistutti meitä eilen siitä, että korruptiossa on aina kaksi osapuolta, antaja ja ottaja. Korrputio ei ole afrikkalainen keksintö, vaan maailmanlaajuinen ilmiö. Oli rohkaisevaa kuulla Ibrahimin kertovan yritystensä menestyksestä ilman lahjontaa. Uskon, että meillä kaikilla on paljon opittavaa hänen kokemuksistaan.

Hyvä hallinto on olennainen osa tervettä kaupankäyntiympäristöä. Afrikassa on selkeitä merkkejä muutoksista parempaan päin tällä alueella, ja toivomme tämän kehityksen vahvistuvan lähitulevaisuudessa. UNCTADin tulisi tukea Afrikan valtioita niiden pyrkimyksissä kehittää liiketoimintaympäristöään hyvän hallintotavan ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti. Ei pidä myöskään unohtaa naisia. Naiset muodostavat ainakin puolet maailman inhimillisistä resursseista ja ovat tärkeä osa kehitystä. Sukupuolten tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat olennainen osa hyvää hallintoa.

Kehittyneillä mailla on tärkeä rooli Afrikan kansantalouksien tukemisessa, jotta ne voisivat paremmin integroitua globaaliin talouteen. Kehitysapu on tarpeen, ja erityisesti on helpotettava tuotteiden vientiä Afrikasta ja poistettava markkinoille pääsyn esteitä.

Tavoitteena on lisätä kaupankäynnin määrää ja kauppasuhteiden monipuolisuutta, jotta kaupankäynti ei olisi liiaksi muutaman perushyödykkeen varassa, kuten Afrikan kaupankäynnille on ollut tyypillistä. Tämä kehitys antaisi Afrikan kansantalouksille mahdollisuuden osallistua kehittyviin globaalin talouden tuotantoverkostoihin ja -rakenteisiin. Tulevaisuudessa meillä on haasteena vahvistaa yksityisen sektorin roolia kaupan ja kehityksen alalla.

Haluaisin tässä nostaa esiin yhden tärkeän asian: työllisyyden. Kaupan ja investointien tulisi edistää työllisyyttä ja säällistä työtä. Tämä ei tapahdu automaattisesti, vaan se edellyttää tietoista politiikkaa ja toimenpiteitä hallituksilta. Näitä asioita korostettiin Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissiossa, jossa minulla oli kunnia toimia puheenjohtajana yhdessä Tansanian silloisen presidentin Benjamin Mkapan kanssa.

Kaupankäyntiin tarvitaan myös infrastruktuuria. On tärkeää, että satamien, teiden, rautateiden ja viestintäverkkojen kehittäminen edistää Afrikan osallistumista maailmankaupan järjestelmään ja myös alueellista integraatiota. Kehittyneet maat voivat vaikuttaa tähän keskeisesti.

Voin ilokseni todeta, että Suomi on koko EU:n tavoin vahvistanut kumppanuuttaan Afrikan kanssa viime vuosina. Euroopan ja Afrikan välinen yhteistyö on kehittynyt ja monipuolistunut. Toinen EU-Afrikka–huippukokous Lissabonissa oli tärkeä tapahtuma, ja voimme olla tyytyväisiä sen tuloksiin. Uusi EU-Afrikka–strategia mahdollistaa mannertemme välisten suhteiden syventämisen entisestään. On hyvä muistaa, että EU on nykyään paljon laajempi kuin aiemmin. Historialliset siteet ovat tärkeitä ja niitä voidaan käyttää kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla, mutta tämän päivän Euroopassa useimmat maat ovat melko uusia kumppaneita Afrikalle.

Haluan erityisesti mainita, että olemme saavuttaneet lupaavia tuloksia Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren yhteistyömaidemme kanssa käydyissä talouskumppanuussopimuksiin johtavissa neuvotteluissa. Tilastojen valossa on selvää, että vuosia jatkunut avoin markkinoille pääsy ei ole johtanut kaupankäynnin lisääntymiseen. Uusissa sopimuksissa pyritään innovatiiviseen kumppanuuteen, joka parantaisi Afrikan vientituotteiden markkinoille pääsyä ja vahvistaisi Afrikan kansantalouksien kilpailukykyä. Uudet sopimukset ovat myös yksi tapa muuttaa poliittiset sitoumuksemme käytännön toimiksi. Vain siten voimme saavuttaa konkreettista hyötyä Afrikalle.

Tiedon saatavuus sekä tiedon ja innovaation soveltaminen ovat nykyään kilpailukyvyn, kasvun ja vaurastumisen avaintekijöitä. Valtioiden on sopeutettava kehitysstrategioitaan siten, että ne korostavat koulutusta, innovaatiota ja tieto- ja viestintätekniikkaa. Uudet tekniikat ovat tärkeitä välineitä tuottavuuden, kilpailukyvyn, julkisten palvelujen ja kestävän kehityksen parantamiseksi. Tähän keskittyminen luo erinomaisen pohjan kaupallisten suhteiden kukoistukselle.

Oma maani Suomi on pärjännyt hyvin panostamalla inhimillisten resurssien kehittämiseen. Koulutus, koulutus, koulutus voisi olla Suomen tunnuslause. Koulutusjärjestelmämme tarjoaa tasa-arvoiset oppimismahdollisuudet kaikille asuinpaikasta, sukupuolesta, taloudellisesta tilanteesta tai kulttuuritaustasta riippumatta. Koululaitos on Suomessa julkinen ja tarjoaa ilmaista opetusta ala-asteelta yliopistoon saakka. Koululaistemme oppimistulokset on arvioitu OECD:n parhaaksi. Myös elinikäiseen oppimiseen on panostettu.

Olemme täällä tänään edistämässä Afrikan vaurautta, joka on rakennettava tukevalle pohjalle, luonnonvarojen kestävälle käytölle ja ympäristönsuojelulle. Lopullinen tavoitteemme on köyhyyden hävittäminen, ja se edellyttää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Vahvistamme tukemme vuosituhattavoitteiden saavuttamiselle, mikä on edellytys rauhan ja turvallisuuden tuomiseksi koko maanosaan. Olemme myös sitä mieltä, että monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen on oikea tapa lähestyä tätä. Se, mitä olemme kuulleet täällä tänään, on rohkaissut meitä uskomaan, että UNCTADin on jatkossakin keskityttävä toimimaan entistä enemmän Afrikan hyväksi.