Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 27.4.2003

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe uusille kandidaateille kunniatohtoriksi vihkimistilaisuudessa Finlandia Universityssä 27.4.2003

(muutosvarauksin)

Kiitän Finlandia Universityä sen minulle myöntämästä kunniaoppiarvosta. Tulkitsen tämän kunnianosoitukseksi, ei ainoastaan minulle henkilökohtaisesti, vaan kaikille suomalaisille ja Finlandia Universityn suomalaisille juurille. Suomalaisten siirtolaisten päätös perustaa tämä yliopisto, alkujaan Suomi College, yli sata vuotta sitten valtameren toiselle puolelle, oli hyvä osoitus oman aikansa kansainvälisyydestä ja suomalaisten koulutukselle antamasta arvosta. Sinnikkyyttä ja ennakkoluulottomuutta tarvittiin tuolloin, ja sama asenne auttaa myös tänä päivänä kohtaamaan tulevia haasteita.

Tämän päivän Suomi on hyvin erilainen siitä maasta, josta tämän opinahjon perustaneet siirtolaiset lähtivät. Köyhästä ja maatalousvaltaisesta Venäjän imperiumiin kuuluneesta suurruhtinaskunnasta on kehittynyt hyvinvoiva ja monella alalla johtava maa maailmassa. Suomalainen puunjalostusteollisuus on jo vuosikymmenien alan ollut tunnettu ympäri maailman. Tänään Suomi tunnetaan ennen kaikkea korkean teknologian maana, erityisesti Nokia-yhtymän, mutta myös monien muiden yritysten ansiosta.

Suomalaiselle sopimattomalla tavalla olen erityisen ylpeä siitä, että OECD:n jäsenmaissa suoritetussa vertailussa Suomen koululaisten oppimistulokset olivat maailman huipputasoa niin matematiikassa kuin äidinkielessä. Suomalaiset arvostavat edelleen koulutusta, tässä suhteessa asiat eivät ole muuttuneet 107 vuodessa.

Suomi on niinikään viime vuodet ollut ensimmäinen tai toinen kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa ja viime vuonna Suomi arvioitiin ykkösmaaksi myös kestävän kehityksen suhteen. On toki mittari, jonka mukaan Suomi on viimeinen – emme ole tosin tästäkään pahoillamme – sillä Transparency Internationalin arvion mukaan Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa.

Suomi otti myös pitkän askeleen sukupuolten välisen tasa-arvon tiellä kymmenen päivää sitten, kun Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi pääministeriksi. Suomi lienee tällä hetkellä maailman ainoa maa, jossa sekä presidentti että pääministeri ovat naisia. Kaiken lisäksi Suomen hallituksessa on nyt tasan yhtä monta naista ja miestä.

Tämä riittänee Suomesta tällä erää. Haluan nyt puhua yhteisestä maailmastamme, jossa jaamme yhteisen tulevaisuuden.

Syyskuun 11. päivä 2001 Yhdysvalloissa tapahtuneet terroriteot toivat uudenlaisen turvattomuuden, jopa pelon, ei ainoastaan amerikkalaisten, vaan myös kaikkien muiden elämään ennen kokemattomalla tavalla. Epävarmuus ja ennustamattomuus eivät poistu yksittäisillä teoilla.

Turvallisuus on laaja kokonaisuus. Se ei ole vain yksilöiden ja yhteiskuntien fyysistä turvallisuutta. Terrorismin lisäksi esimerkiksi ympäristön saastuminen, vesiongelmat, ilmaston lämpeneminen, tarttuvat kulkutaudit kuten SARS, kansainvälinen rikollisuus ja huumekauppa eivät kunnioita kansallisia rajoja. Mikään maa ei pysty hoitamaan, saati ratkaisemaan näitä haasteita yksin. Kukaan ei elä muista riippumattomana.

Keskinäisriippuvuus on myös voimavara, sillä mitään maata ei enää voida jättää yksin hoitamaan poliittisia tai taloudellisia ongelmiaan. Niiden vaikutukset tunnetaan heti epävarmuutena, kasvavina pakolaismäärinä tai muissa muodoissa naapurimaissa ja joka puolella maailmaa.

Nykymaailmassa omastakin edusta huolehtiminen vaatii muiden huomioonottamista. Kun pyritään varmistamaan oman maan ja kansan hyvinvointi on vahvistettava turvallisuutta ja hyvinvointia paljon laajemmin. Itse uskon myös ihmisten tasa-arvoon - siihen, josta puhuu yhtälailla raamattu kuin yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus.

Edistämme parhaiten omaa ja kaikkien turvallisuutta kansainvälisellä yhteistyöllä. Yhteistyön tärkein väline on poliittinen tahto. Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhathuippukokous syyskuussa 2000 New Yorkissa, Monterreyn kehitysrahoituskonferenssi maaliskuussa 2002 ja Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokous syyskuussa 2002 osoittivat kaikki selvästi, että kansainvälisen yhteisön yhteinen tahto paremman tulevaisuuden rakentamiseksi elää vahvana.

Yhteistyö edellyttää eri osapuolten huomioonottamista. Jos edut eivät ole samanlaiset, se edellyttää kompromisseja. Yhteistyöhön pitää myös sitoutua. Se ei ole valinnainen aine, johon tartutaan silloin kun se itselle sopii. Se on väline, jolla voi auttaa itseään tukemalla muita.

Yhteistyöhön perustuvan turvallisuusjärjestelmän tulee olla niin vahva, että se pystyy uskottavalla tavalla hoitamaan tilanteen, joissa kansainvälisen järjestelmän periaatteita uhmataan. Tässä YK:n rooli on korvaamaton. YK:n turvallisuusneuvostolla on mandaatti ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Koko YK:n jäsenkuntaa edustavalle ja sen puolesta toimivalle rajoitetulle elimelle on annettu vastuullinen tehtävä, jonka hoitaminen vaatii yhteistä tahtoa ja tinkimistä suppeasti määritellyistä kansallisista eduista.

Kansainväliseen yhteistyöhön, jolla taataan turvallisuuttamme, tarvitaan kaikkia maita, pieniä ja suuria. Kansainväliseen yhteistyöhön tarvitaan erityisesti Yhdysvaltoja. Yhdysvalloilla on oman poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen mahtinsa takia verraton kyky - ja vastuu - huolehtia itsestään ja auttaa muita.

Kansainvälinen tilanne on tänään vaikea, niin politiikan kuin talouden osalta. Irakin sotaa ja sitä edeltäneen kriisin aikana YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaiden erimielisyydet kasvoivat huolestuttavan suuriksi. Erimielisyydet pitää jättää mahdollisimman pian taakse.

Sota Irakissa on käytännöllisesti katsoen päättynyt, mutta irakilaisten oman tahdon mukaisen yhteiskunnan rakentaminen on vasta alussa. Tämä on haasteellinen tehtävä. Sen onnistuminen edellyttää koko kansainvälisen yhteisön osallistumista. Siksi on tärkeää, että Yhdistyneillä kansakunnilla on tässä työssä keskeinen asema. Vaikeissa olosuhteissa, suurien haasteiden aikana, kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan aiempaakin enemmän.

Teidän nuorten edellytykset kohdata tämä globalisaation maailma ovat huomattavasti paremmat kuin minun ikäkauteni edustajilla. Tiedot ja taidot, jotka hankitaan nykyään jo hyvin nuorina, tekevät tästä tietoverkkojen maailmasta kovin pienen. Kaikki tuntuu olevan käden ulottuvilla. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tapahtumat uutisoidaan välittömästi, jopa suoraan taistelukentältä. Tiedon ymmärtäminen vaatii kriittisyyttä ja kypsyyttä aivan eri tavoin kuin ennen.

Matkustelu ja opinnot ulkomailla lisäävät niin ikään teidän nuorten valmiuksia kohdata maailma. Tutustuminen toisiin kansoihin ja toisiin kulttuureihin auttaa ymmärtämään erilaisia lähtökohtia ja olosuhteita. Arjen yksinkertaisten asioiden kautta myös globaalit haasteet avautuvat aivan eri tavoin kuin pelkän kirjaviisauden avulla.

Nuoret ja lapset ovat tulevaisuutemme. Teillä on elämä edessänne. Toivon teidän muistavan, että luopumalla vähästä omassa elämässänne voitte saada aikaan suuria muutoksia toisten elämässä. Toivon, että kasvatte kansainvälisyyteen ja opitte ymmärtämään ja tukemaan muita nuoria, joilla ei ehkä ole mahdollisuutta valmistua kandidaateiksi Finlandia Universitystä.

Uudet kandidaatit,
Yhdysvaltojen toivot,

Bob Dylan lauloi noin 30 vuotta sitten laulussaan "Forever young" seuraavasti:

May God bless and keep you always,
May your wishes all come true,
May you always do for others
And let others do for you.
May you build a ladder to the stars
And climb on every rung,
May you stay forever young,

Toivotan teille onnea ja menestystä tulevaan elämäänne!

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 28.4.2003

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi