Tasavallan presidentti Tarja Halosen puheenvuoro Itämeren alueen lapsikauppaa käsittelevässä asiantuntijakonferenssissa Helsingissä 2.6.2003

Maailman kansat ovat yhdessä luvanneet asettaa lasten oikeudet aivan erityisen huomion kohteeksi. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on eräs kaikkein laajimmin hyväksyttyjä sopimuksia.

Meille kaikille on itsestään selvää, että lapset tarvitsevat erityistä suojaa haavoittuvuutensa vuoksi. Meidän aikuisten on muistettava, että lapset eivät itse pysty huolehtimaan itse heille kuuluvien oikeuksien toteutumisesta. Se on meidän aikuisten tehtävä. Lasten sopimuksessa edellytetään, että lapsen tarpeet tulee asettaa etusijalle niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin päätöksenteossa. Tästä korostetusta kansainvälisestä suojelusta huolimatta lapsen oikeuksien rikkomukset ovat käytännössä jatkuvia ja yleisiä. Nämä asiat olivat keskeisesti esillä Lasten huippukokouksessa New Yorkissa keväällä 2002. Kiitos teille arvoisat konferenssin osanottajat, että olette tarttuneet lapsikauppaan, joka on pahimpia rikkomuksia lapsen oikeuksia vastaan.

Naisten marginalisointi ja väärät asenteet sukupuolirooleihin altistavat naisia ja lapsia ihmiskaupan uhreiksi. Samanaikaisesti ja osin samoista syistä naiset ja lapset ovat myös alttiimpia pahoinpitelylle ja syrjinnälle ihmiskaupan eri vaiheissa. Valtaosa ihmiskaupasta liittyy prostituutioon ja muuhun seksikauppaan. Näin naisten ihmisoikeuksien loukkaaminen on osaltaan sekä syy lapsikauppaan että seuraus siitä.

Usein kysytään, kuinka moni lapsi joutuu ihmiskaupan uhriksi täällä meidän Itämeren alueella. Suoraan sanoen, me emme tiedä sitä tarkalleen. Tutkijoiden yritykset kerätä tietoa ovat vaikeutuneet erilaisen häirinnän, pelottelun tai uhkailun takia. Lapsikauppaa käyvät ihmiset haluavat pitää kiinni laittomasta ja moraalittomasta toiminnastaan. Eikä lasten hyväksikäyttäjillä ole yhtään enempää halua kertoa omista toimistaan. Olisi todella tärkeää saada tästä rikollisuudesta selkeämpi kuva, voidaksemme toimia tehokkaammin sitä vastaan. Yhdenkin lapsen joutuminen lapsikaupan ja kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi on liikaa. Me tiedämme, että he ovat joutuneet lapsikaupan uhreiksi aikuisten takia. Valtaosa seksin ostajista on miehiä ja valtaosa seksiuhreiksi myydyistä on naisia ja lapsia.

Lapsikauppaa ei ole pystytty lopettamaan vain kielloilla, jonka vuoksi on pyritty käymään käsiksi myös sitä aiheuttaviin syihin. Sekään ei ole helppoa, sillä sekä mielipiteet että taloudelliset ja sosiaaliset rakenteet muuttuvat vasta kovalla, sitkeällä työllä pitkän ajan kuluessa.

Pääasiallinen huomio on ollut lapsissa. Olemme tutkineet, mikä tekee lapsen alttiiksi seksikaupalle - köyhyys, perheiden rikkoutuminen, koulutuksen puute, hyväksikäyttö ja väkivalta kotona, jne. Lapsen suojaaminen näiltä asioilta on tietysti hyvä asia. Mutta emme saa sulkea silmiämme siltä, että todellinen syy lapsikauppaan on kysyntä seksistä alaikäisen kanssa, ei köyhyys. Köyhyys vain mahdollistaa uhrin löytymisen. Meidän pitää kiinnittää enemmän huomiota käyttäjiin.

Mistä tämä kysyntä Itämeren alueella sitten syntyy? Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhankkeen ’Programme for the Prevention of Prostitution and Violence Against Women 1998-2002’ ja sisäministeriön EU- STOP-rahoitteisen projektin ’Minors in the Sex Trade’ tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen lähialueilla alaikäisten hyväksikäyttäjät ovat sekä maiden omia kansalaisia että usein myös miesturisteja niin Suomesta kuin kaikista muistakin Itämeren alueen maista.

Tämä tieto ei vielä kerro, miksi joku ihminen käyttäytyy näin. Vuonna 1999 Suomessa kriminalisoitiin seksin ostaminen alaikäiseltä riippumatta siitä, missä maassa osto tapahtuu. Suomessa on muutamia ennakkotapauksia siitä, että ulkomailla seksiä ostanut on tuomittu täällä Suomessa. Tämän maan aluerajat ylittävän lain onnistunut toteuttaminen vaatii sinnikästä kansainvälistä yhteistyötä niin poliisilta, syyttäjiltä kuin sosiaali- ja terveysviranomaisilta. Valveutuneisuutta lisääviä kampanjoita tarvitaan parantamaan ymmärrystä tasa-arvosta ja hyväksikäytän mekanismeista.

Tietooni on saatettu, että työryhmä, jossa on edustajia 18 maasta ja lukuisista kansainvälisistä järjestöistä, valmistelee Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveysalan kumppanuusohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on käsitellä ja löytää ratkaisuja terveys- ja sosiaaliongelmiin Pohjoisella alueella sekä ryhtyä yhteisesti korostamaan terveellisiä ja sosiaalisesti palkitsevia elämäntapoja erityisesti nuorten keskuudessa. Tässä pyrkimyksessä kaikkien yhteiskuntamme sektoreiden tulee olla aktiivisesti mukana. Toivon menestystä tälle yhteiselle hankkeelle.

Suomi tukee YK:n kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen, nk. Palermon sopimuksen ja sen ihmiskaupan vastaisen lisäpöytäkirjan laajinta mahdollista ratifiointia ja täytäntöönpanoa. Sopimus on historiallinen, sillä siinä todetaan ensimmäistä kertaa selkeästi, että valtiot ovat velvoitettuja puuttumaan juuri kysyntään. Suomessa sopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista koskeva hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle ensi vuonna. Maamme on allekirjoittanut YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan koskien lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa, ja toivomme sen ripeää ratifiointia.

Suomessa ollaan pohtimassa myös muun kansallisen lainsäädännön ajanmukaisuutta. Uskaltaisin arvioida, että yleinen mielipide on aika tiukka koskien prostituutiota ja erityisesti lapsikauppaa. Tietysti tällöin on otettava huomioon muiden maiden kokemukset ja kansainvälinen kehitys. Helmikuussa 2003 eduskuntamme hyväksyi järjestyslakiehdotuksen häiritsevästä seksuaalipalvelujen ostamisesta ja maksullisesta tarjoamisesta yleisellä paikalla rangaistavaksi teoksi. Nyt arvioidaan, onko tarvetta laajentaa ihmisarvoa loukkaavan seksuaalipalvelujen oston rangaistavuutta.

Ihmiskauppa on vaikea vastustaja. Meidän on koottava voimamme yhteen. Tarvitsemme tehokasta yhteistoimintaa kaikkialla: globaalilla, alueellisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Se on välttämätöntä lapsikaupan estämiseksi, rikoksentekijöiden syyttämiseksi ja ihmiskaupan nais- ja lapsiuhrien oikeuksien takaamiseksi. Se on yhtä lailla välttämätöntä vähentääksemme köyhyyttä, tuloeroja, lukutaidottomuutta tai sukupuolista syrjintää. Me tarvitsemme poliittisten päättäjien rohkeutta ja viranomaisten yhteistyötä. Mutta me tarvitsemme myös kansalaisyhteiskunnan tuen voidaksemme muuttaa ihmisten mielipiteitä ja saadaksemme heidät kasvamaan aikuisen vastuuseen. Lapsen oikeudet eivät ole kauppatavaraa.

Toivon, että voimme tehostaa monipuolista yhteistoimintaa täällä Itämeren alueella. Haluan kannustaa meitä kaikkia myös siihen, että lapsikaupan vastainen toiminta vahvistuu Euroopassa, USA:ssa ja Kanadassa. Toivon, että olemme ensimmäisinä mukana globaalissa toiminnassa tämän nykyajan orjuuden eliminoimisessa.

Globalisaation myötä ihmisten liikkuminen maasta toiseen on lisääntynyt. Samanaikaisesti on lisääntynyt ihmiskauppa. Kansainvälisen työjärjestön, ILOn, asettamassa globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissiossa, jonka puheenjohtajana toimin yhdessä Tansanian presidentti Benjamin Mkapan kanssa, olemme pohtineet myös ihmisten maastamuuttoon liittyviä asioita. Yksi keskeinen asia on ihmiskaupan uhrin asema. Uhrista tulee helposti kahdenkertaisen vääryyden kohde, ja jos ja kun häntä kohdellaan laittomasti maahantulijana kohdemaassa. Siksi on erityisen tärkeätä aina huolehtia uhrin oikeuksista ja pyrkiä oikeudenmukaisiin ratkaisuihin.

Kiitän teitä tekemästänne arvokkaasta työstä ja vakuutan olevani valmis tukemaan toimintaanne.