Tohtori Pentti Arajärven puhe Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijoiden näyttelyssä 15.5.2008

Yksi tämän päivän ymmärtämisen - jopa vain tämän päivän työn ymmärtämisen avainsanoja on globalisaatio. Globalisaatio merkityksessä kansainväliset yhteydet tai kansainvälinen kauppa ei sinänsä ole mitään uutta. Uutta on lähinnä se tapa, jolla kansainvälistymme. Yhä nopeammat yhteydet, pääomien, tavaroiden ja lisääntyvässä määrin myös palvelujen ja ihmisten liikkuminen muuttaa monella tavalla niitä ehtoja, joilla kauppaa käydään ja työtä tehdään. Tavallisimmin näemme globalisaatiosta sen kielteiset puolet, kuten työpaikkojen lopettamisen tai niiden siirtämisen alempien palkkojen ja halvemman tuotannon maihin. Tämä onkin globalisaation yksi väistämätön piirre, jota vastaan taisteleminen näyttää lähes toivottomalta.

Samanaikaisesti voimme kuitenkin sanoa, että Suomi kuuluu globalisaation voittajiin. Saamme maailmalta yhä halvempia tuotteita, meillä valmistettujen tuotteiden markkinat laajenevat yleisen taloudellisen nousun myötä ja voidaanpa väittää uusia työpaikkojakin syntyvän globalisaation ansiosta. Niitä ei vain yhtä dramaattisesti havaita kuin kymmenien, satojen tai tuhansien työpaikkojen lakkautukset. Sinänsähän globalisaatio ei koskaan eikä missään kohtele yhden maan sisälläkään kaikkia voittajina tai häviäjinä, vaan jokaisessa maassa on sekä voittajia että häviäjiä. Perustavanlaatuinen kysymys onkin, miten globalisaatio saadaan oikeudenmukaiseksi, reiluksi.

Suomen väestö on vajaa yksi promille maailman väestöstä. Emme voi millään alalla kilpailla määrällä. Meidän työvoimamme, raaka-aineemme ja muu kapasiteettimme ei yksinkertaisesti riitä. Siksipä menestystekijät on haettava muualta. Tärkeää on pitää huolta siitä, että ainakin kansantaloutena ja kansallisvaltiona kuulumme globalisaation voittajiin. Suomen osalta nämä menestystekijät ovat olleet korkea osaamisen ja koulutuksen taso, jonka seurauksena tuotamme korkealaatuisia tuotteita, jotka ovat hyvin muotoiltuja, käyttövarmoja ja muutenkin tarkoitukseensa sopivia. Niihin liittyy usein muuta palvelua, kuten vaikkapa ulkomaille kuljetettujen koneiden ja laitteiden huoltoa ja asentamista, joka on yksi kasvavista toiminta-aloista.

Mainitsin yhtenä Suomen kilpailukyvyn tekijänä muotoilun. Muotoilun merkitys saattaa olla arvaamattoman suuri. Milloin joku kännykkämerkki ei myy sen takia, että trendi on simpukka, taittuva, kiertyvä ja liukukantinen, vaatesuunnittelussa tunnetusti on vahvat muodin vaihtelut ja kaikki tietävät, miten tylsää ja jopa tuskallista on käyttää esimerkiksi käteen sopimatonta työkalua. Kauneudellakin on oma arvonsa. Kaikkeen tähän vastaa suomalaisen muotoilun koulutus ja viestintäkin. Se on yksi selkärangoista, kun vastaamme globalisaation haasteeseen suomalaisen työn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Minulla oli mahdollisuus pari päivää sitten kuulla filosofi Pekka Himasen luentoa luovuudesta. Luennossaan hän mielenkiintoisella tavalla kehitteli Beethovenin Eroica-sinfonian teemasta niitä näkökohtia, miten luovuus rakentuu. Kahdesta suhteellisen yksinkertaisesta teemasta monimuotoistamalla, varioimalla, paisuttamalla ja yhteen sovittamalla saadaan aikaan loputon vaihtelu. Loppujen lopuksi orkesteroimalla luodaan monimuotoinen teos, joka samalla on yksi musiikin historian käännekohtia. Minulle tuntematonta oli esimerkiksi, että Beethoven käyttää kyseisessä sinfoniassa riitasointuja vallankumouksellisella tavalla ja ensi kertaa musiikin historiassa. Samalla Himanen osoitti, miten itse asiassa pelosta – kuunnelkaa sinfonian ensitahdit – rakentuu luottamuksen, sekä itseluottamuksen että yhteisöllisen luottamuksen, ja toimivan yhteisöllisyyden kautta luovia ratkaisuja, jotka lopulta päätyvät toivoon. Kuunnelkaa sinfonian viimeiset tahdit.

Suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä tarvitsemme visioita, jotka eivät rakennu pelkoon, vaan luottamukseen, luovuuteen ja toivoon suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaikkea tätä sisältyy myös muotoiluun siinä kuin muihin taiteisiin, tieteelliseen tutkimukseen ja tarkemmin ajatellen jokapäiväiseen toimintaan millä hyvänsä yhteiskunnan, työelämän, vapaa-ajan tai yrittämisen sektorilla. Suomalaisten kannalta reilu globalisaatio tarvitsee muotoilua. Se ei riitä, mutta ilman sitä ei myöskään pärjätä.