Presidentti Halosen puheenvuoro globalisaatio-keskustelutilaisuudessa Pekingissä

Kansainvälisen työjärjestön ILOn asettama maailmankomissio järjesti Pekingissä 26.11.2002 kansallisen keskustelutilaisuuden globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta. Maailmankomission puheenjohtajana toimiva tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui keskusteluun valtiovierailun yhteydessä. Tasavallan presidentin puheenvuoro:

Kansainvälinen työjärjestö ILO asetti viime talvena globalisaation sosiaalista
ulottuvuutta käsittelevän maailmankomission. On erittäin tärkeää tukea prosessia,
jonka tavoitteena on tehdä globalisaatiosta inhimillisempi ja osallistavampi. Olen
erittäin iloinen, että olette järjestäneet tämän seminaarin. Haluan nyt jakaa kanssanne
muutaman ajatuksen globalisaatiosta, sen vaikutuksista ja globaalisaation
sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työstä.

Globalisaation voi nähdä yleisen kansainvälistymiskehityksen jatkumona. Erona
aikaisempaan kehitykseen on teknologian, erityisesti informaatio- ja
kommunikaatioteknologian nopea kehitys. Yli rajojen tapahtuva kanssakäyminen on
suurempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kanssakäymisen esteitä on tietoisesti
poistettu ja teknologian kehitys on omalta osaltaan vaikuttanut samansuuntaiseen
kehitykseen.

Globalisaation vetureina nähdään usein yritykset. Kuitenkin kansallisvaltiot ja niiden
hallitukset ovat merkittäviä toimijoita globalisaatiossa - erityisesti sen valjastamisessa
- kun ne laativat kansallista lainsäädäntöä ja solmivat kansainvälisiä sopimuksia.
Poistaessaan kansainvälisen kanssakäymisen esteitä hallitukset, ainakin osittain,
vastaavat kansalaisten vaatimuksiin elintason ja elämän laadun parantamiseksi.
Globalisaatio ei ole luonnonlaki, vaan paljolti poliittisten valintojen kautta syntyvä ja
kehittyvä prosessi.

Globalisaatio nähdään ja koetaan usein ensisijassa taloudellisena ilmiönä. Talouden
merkitystä ei olekaan syytä vähätellä. On kuitenkin selvää, että rajat ylittävä
kanssakäyminen on monimuotoisuudessaan paljon laajempaa. Muun muassa
tiedonvälityksen nopeutuminen, kulttuurillisten vaikutteiden leviäminen, matkailu ja
muu ihmisten liikkuminen ja rajat ylittävät sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä osia
globalisaatiokehitystä.

Globalisaatio on nimensä mukaisesti maailmanlaajuista. Kuitenkin ihmiset kokevat
globalisaation omassa elämässään paikallisesti. Globaalisti toimivien yritysten
markkinatkin ovat paikallisia. Globalisaatio on aina läsnä jossain. Lisääntyneen
keskinäisriippuvuuden myötä paikalliset toimet vaikuttavat maailmanlaajuisesti.
Paikallisesta tulee globaalia ja päinvastoin. Onkin tärkeää, että analysoidessamme
globalisaation vaikutuksia tai miettiessämme globalisaation hallintaa, näkökulmamme
olisi ihmiskeskeinen. Ihmiset ovat globalisaation objekteja ja samalla sen subjekteja.

Järjestimme Suomessa tätä tilaisuutta vastaavan keskustelutilaisuuden kaksi viikkoa
sitten. Suomen keskustelussa vallitsi yksimielisyys siitä, että Suomi ja suomalaiset
ovat menestyneet pääosin hyvin globalisaatiossa. Keskeisinä syinä tähän nähtiin
aikainen integroitumisemme kansainväliseen vaihdantaan, hyvä
koulutusjärjestelmämme sekä demokraattinen, ihmisoikeuksia kunnioittava ja
oikeusvaltiovaltioperiaatteelle perustuva yhteiskuntamme.

Suomen kansallisena haasteena on menestyä myös huomispäivän globalisaatiossa.
Kansallisessa keskustelutilaisuudessamme keskeisenä keinona tähän nähtiin
koulutus ja osaaminen. Tämä onkin hyvin ymmärrettävää, koska globalisaation aikana
keskeiseksi kilpailutekijäksi ovat nousseet tieto ja osaaminen.

Globalisaation häviäjiä ovat ihmiset, jotka itse tai joiden hallitukset, yritykset ja koko
yhteiskunta eivät ole kyenneet sopeutumaan entistä kovempaan kilpailuun. Suurin osa
näistä ihmisistä asuu kehitysmaissa. Kehitysmaiden parempi ja oikeudenmukaisempi
osallistuminen globalisaatioon edellyttää lyhyellä tähtäimellä myönnytyksiä -
solidaarisuutta - teollisuusmailta ja niiden kansalaisilta. Pidemmällä aikavälillä kaikki
hyötyvät.

Kiina on aivan oma lukunsa globalisaatiossa. Kiinan uskomattoman nopea
taloudellinen kasvu ja osallistuminen kansainväliseen kauppaan ovat tehneet Kiinasta
todella merkittävän toimijan tämän päivän maailmassa. Valtiovierailullani mukana
oleva Nokian pääjohtaja Jorma Ollila on todennut, että Kiina on tärkein yksittäinen maa
Nokialle. Eikä Nokia ole yksittäistapaus.

Maan nopea kehitys on tietysti aiheuttanut suuria ongelmia ja haasteita Kiinan
hallitukselle ja kiinalaisille yleensä. Muuttoliike kasvukeskuksiin on ollut ennen
näkemätöntä eikä ollenkaan ongelmatonta. Yhtäältä sopeutuminen kansainväliseen
kilpailuun on lisännyt työttömyyttä eräillä sektoreilla. Olette varmasti keskustelleet
näistä asioista tänään ja olen tavattoman kiinnostunut kuulemaan minkälaisiin
johtopäätöksiin olette tulleet.

Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission tavoitteena on

a) muuttaa keskustelu globalisaatiosta vastakkainasettelusta vuoropuheluksi. Nykyistä
keskustelua leimaa polarisoituminen ja kapeiden näkökulmien esittäminen.
Tarvitsemme keskustelua, jossa globalisaatioa lähestytään kokonaisvaltaisesti.

b) Esittää toteuttamiskelpoinen visio oikeudenmukaisesta ja kestävällä pohjalla
olevasta globalisaatiosta, joka vastaa ihmisten tarpeita. Tavoitteena on globalisaatio,
joka on ihmiskasvoisempi, edistää kehitystä, kasvua ja työllisyyttä ja vähentää
köyhyyttä. Pyrkimyksenä on siis säällistä elämää edistävä globalisaatio.

c) Tehdä aloitteita ja suosituksia siitä miten edellä mainittu visio voitaisiin toteuttaa.
Suositukset olisivat suunnatut globalisaation keskeisille toimijoille: kansallisvaltioille,
kansainvälisille järjestöille, yrityksille, ammattiyhdistysliikkeelle ja muulle
kansalaisyhteiskunnalle. Suosituksista osa olisi välittömiä ja osa pidemmän aikavälin
toimintaa edellyttäviä.

Komissiomme on mielestäni edistynyt hyvin työssään. Kolmen kokouksemme aikana
olemme tulleet pitkän matkan yleiskeskustelusta entistä fokusoidumpaan,
ratkaisuorientoituneeseen, keskusteluun. Ennakoimatta sen tarkemmin tulevaa
raporttiamme, se tulee ilmeisesti käsittelemään muun muassa kansainvälistä
kauppaa, kansainvälisiä rahoituslaitoksia, siirtolaisuutta ja kehityskysymyksiä. Tässä
suhteessa on selvää, että kansainvälisten pääomamarkkinoiden vakautta ja
ennustettavuutta on parannettava ja työelämään liittyvät oikeudet turvattava nykyistä
paremmin.

Haluan kiittää Lu Mai'ta tämän kansallisen keskustelutilaisuuden järjestämisestä. Olen
erittäin iloinen, että sain tulla puhumaan teille. Olen erittäin innostunut komission
työstä ja odotan suurella mielenkiinnolla tämänpäiväisen tilaisuuden tuloksia.