Tohtori Pentti Arajärven artikkeli Revanssi -lehteen

Uusia mahdollisuuksia – sosiaaliset yritykset?

Työttömyys on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimmista ongelmista. Työttömältä ihmi-seltä riistetään usein eräällä tavalla toimeentulon näköala, onhan itse kullekin meistä tär-keää hallita omaa elämäänsä. Toimentulon varmistamisella on tässä suhteessa tärkeä merkitys. Vaikka työtön saakin työttömyysturvaa tai koulutuksessa ollessaan erilaista kou-lutuksen aikaista toimeentuloa varmistavia etuuksia, on työ kuitenkin monella tavalla ihmi-sen olemukseen liittyvä tekijä. Työ on useimmille meistä enemmän kuin toimeentulon läh-de. Se antaa omanarvontuntoa, mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja määrittelee asemaamme perheessä, yhteisössä ja yhteiskunnassa.

Syrjäytyminen on toinen nykyisin paljon keskusteltu asia. Syrjäytymisen yhtenä olennaise-na ainesosana on pienituloisuus ja vähävaraisuus, mutta se on paljon muutakin kuin köy-hyys. Syrjäytymisen tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat huono terveys, vajavainen koulutus, heikot asunto-olot, päihteiden väärinkäyttö ja pitkittyvä työttömyys. Jos ihminen kärsii sa-manaikaisesti muutamista näistä seikoista, voidaan häntä yleensä pitää myös ainakin jos-sain määrin syrjäytyneenä.

Työllisyyden ja toimeentulon takaaminen on tärkeä asia. Olemme voineet pahimmista, 1990-luvun alkupuolen lamanvuosista suurin piirtein puolittaa työttömyyden, mutta edel-leen se on sitkeä ongelma. Pitkäaikaistyöttömien määrä on korkea. Vaikeasti työllistyvien lukumääräksi lasketaan noin 170.000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyyteen lasketaan siirty-vän vuosittain noin 60.000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyydestä siirrytään pois lähinnä eläkkeelle ja valitettavan usein työkyvyttömyyseläkkeelle.

Toinen vaikeasti työllistyvien ryhmä on vajaakuntoiset. Työelämän kannalta vajaakuntoisella henkilöllä on jokin fyysinen, henkinen tai sosiaalinen este työllistyä avoimille työmarkkinoille. Tästä syystä myös nämä henkilöt ovat vaarassa syrjäytyä ja yhtenä heidän syrjäytymisensä osatekijänä on usein juuri pitkittyvä työttömyys.

Mahdollisuuksia työllistää ihmisiä on haettu useaa kautta. Perimmältään työllistämiseen ei todennäköisesti ole käytettävissä mitään varsinaisia temppuja, vaan työllisyystilannetta parantaa kestävästi kehittyvä talous, sen myötä kasvava työpaikkojen määrä ja vaihdan-nan lisääntyminen. Monenlaisia asioita voidaan kuitenkin tehdä vaikeasti työllistyvien aseman parantamiseksi.

Sosiaaliset yritykset ovat yksi uudehko tapa pyrkiä torjumaan työttömyyttä ja syrjäytymistä. Sosiaalisen yrityksen lähtökohtana on normaali yritystoiminta, jossa työllistetään vajaa-kuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalinen yritys voi olla joko väylä kohti avoimia työ-markkinoita tai sosiaalinen yritys itsessään voi tarjota pysyviä työpaikkoja huonossa työ-markkina-asemassa oleville ihmisille.

Sosiaalisista yrityksistä on Suomessa ollut lainsäädäntöä vuoden 2004 alusta lukien. So-siaalisen yrityksen tunnusmerkki on, että vähintään 30 prosenttia sen työntekijöistä on va-jaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaaliset yritykset merkitään työministeriön ylläpi-tämään erityiseen sosiaalisten yritysten rekisteriin. Tämän lisäksi sosiaalinen yritys toimii kuin mikä tahansa avoimille markkinoille tavaroita tai palveluja tuottava liike. Sosiaalinen yritys noudattaa toiminnassaan normaalia liike-elämän toimintoja myös siinä mielessä, että kaikille työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista täysin työkykyisen henkilön palkkaa. Vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille voidaan maksaa työllistämistukea tai yh-distämistukea hänen palkkakustannuksiinsa.

Sosiaalinen yritystoiminta ei ole suomalainen keksintö. Mm. Italiassa, Skotlannissa ja Isossa-Britanniassa on menestyksekästä ja pitkäaikaista toimintaa. Suomessa toimii ny-kyisin hieman toistakymmentä sosiaalista yritystä. Määrää ei voi pitää suurena, mutta toi-saalta pää on kuitenkin saatu auki. Ne toimivat kovin monilla alueilla. Eräät tekevät perin-teistä teollista työtä, kuten huonekaluteollisuuden komponentteja tai saunan ovia, monet erilaiseen kierrätykseen ja tätä kautta ympäristönsuojeluun liittyviä toimia ja eräät toimivat palvelualoilla. Onpa ensimmäinen taloudellisista syistä johtuva toiminnan lopettaminenkin jouduttu kokemaan, kun ravintolatoimintaa harjoittanut sosiaalinen yritys joutui selvitysti-laan. Tämä kertoo, että sosiaalista yritystoimintaa tehdään tosissaan eikä leikkimielellä.

Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella näyttää siltä, että sosiaalisen yrityksen menestymisen keskeisiä edellytyksiä on kolme: rautainen liikeidea, liikeosaaminen (toimin-ta ei saa perustua avustuksiin) sekä riittävä riskirahoitus. Kaikissa näissä on omat ongel-mansa.

Hyvä liikeidea tietysti houkuttelee kaikkia yrittäjiä eikä vain sosiaalista yritystoimintaa. Siksi liikeidean pitää ehkä vielä olla siten poikkeava, että se soveltuu hyvin nimenomaan pitkä-aikaistyöttömille ja vajaakuntoisille. Liikeosaaminen on sosiaalisten yritysten kohdalla kak-sisuuntaista. Ensinnäkin toiminnan vetäjän tai vetäjien on todella osattava liiketoiminnan tavat. Jos lähdetään toimimaan vain sosiaalisista syistä, ei taloudellinen menestys ole taat-tu. Toisaalta pelkkä liiketaloudellinen osaaminen ei sosiaalisessa yrityksessä riitä, vaan on osattava myös hoitaa ne toiminnan piirteet, joita yritykseen tulee pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämisen kautta. Riskirahoituksessa taas tarvitaan ns. kärsivällistä pääomaa. Rahoittajat eivät voi odottaa saavansa nopeasti korkeaa tuottoa, vaan toiminta vaatii aikaa, kun vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät työntekijät on koulutettava. Muut rahoituskohteet kilpailevat jossain määrin toisessa sarjassa.

Sosiaaliset yrityksetkään eivät ole vastaus kysymykseen, miten pitkäaikaistyöttömät ja va-jaakuntoiset työllistetään. Se on kuitenkin vastaus miten pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakun-toisia työllistetään edes osittain. Kaikki keinot on käytettävä ja kysymys on pohjimmiltaan vain muutamasta asiasta. Tärkein niistä on halu toimia luovasti. Työllistyminen on niin tär-keä asia, että sen eteen kannattaa ponnistella ja sen edistämiseksi käyttää kaikki keksityt keinot. Sosiaaliset yritykset ovat erittäin sosiaalinen, taloudellinen ja tehokas keino hyvin käytettynä.