Tasavallan presidentti Tarja Halonen puhe Insinööriakatemioiden kansainvälisen keskusjärjestön (CAETS) 14. jäsenkonferenssin avajaisissa Espoossa 12.6.2001

(muutosvarauksin)

Taloudelliset lainalaisuudet ja tarve ottaa huomioon nopeasti kehittyvä teknologia vaikuttavat yhä enemmän valtioiden kansalliseen politiikkaan. Näiden tekijöiden hallinnasta riippuu kansallinen hyvinvointi, poliittinen ja sosiaalinen vakaus.

Kansainvälisessä teknologiakeskustelussa ovat ajankohtaisia koulutus ja kestävä kehitys. Energia ja tietotekniikka ovat keskeisesti esillä. Onnittelen teitä siitä, että ohjelmanne kattaa kaikki mainitut alueet hyvin.

Konferenssin teema "Maailman metsät ja teknologia" on keskeinen. Suomen hyvinvointi perustuu pääosin metsäteollisuuteen sekä informaatio- ja telekommunikaatioalaan. Niiden kehittyminen alkoi 1800-luvun loppuvuosikymmeninä. Olemme kyenneet hyödyntämään hyvää koulutustasoa sekä sijoittaneet tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nopeasta rakennemuutoksesta huolimatta poliittiset ja yhteiskunnalliset olot ovat vakaat pohjoismaisen hyvinvointimallin ansiosta.

Suomen metsäteollisuus seuraa hyvin aikaansa. Se hyödyntää tehokkaasti sekä omia innovaatioita että muiden tieteen ja teknologian alojen saavutuksia. Sen perusraaka-aine on uudistuvaa tai kierrätyksessä (keräyspaperi). Sen tuotteet ovat luonnossa häviäviä tai kierrätettäviä. Se vastaa jatkuvasti muuttuviin kuluttajien tarpeisiin sekä markkina- ja kilpailutilanteeseen.

Tulevina vuosina metsäteollisuuden on pystyttävä tuottamaan entistä yksinkertaisemmin menetelmin ja edullisimmin kustannuksin älykkäämpiä painotuotteiden ja pakkausten materiaaleja vähenevistä neitseellisen puukuidun raaka-ainelähteistä. Maailman metsien puuntuotto ei pysty tukemaan väestökasvua vastaavassa suhteessa kasvavaa paperin kulutusta.

Ilmastomuutoksen hallinta on tämän vuosisadan merkittävin ympäristöhaaste. YK:n alaisen hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC:n) mukaan enää ei ole kysymys siitä, muuttuuko ilmasto ihmisen toimesta, vaan pikemminkin siitä, kuinka nopeasti muutos tapahtuu.

Ilmastomuutos voi tulla ihmiskunnalle yhtä kalliiksi kuin laajamittainen ydinsota. Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen on arvioitu vähentävän bruttokansantuotetta useilla prosenteilla. Ilmastonmuutoksen torjuminen tulee selvästi halvemmaksi.

Globaaleja päästöjä on tarpeen vähentää 60?70% nykyisestä seuraavien 50?100 vuoden aikana. Teollisuusmaiden päästöjä tulisi 100 vuodessa laskea jopa noin 80%:lla. Kehitysmaidenkin päästöillä on rajansa. Kehitysmaiden päästöt voivat jo tällä vuosikymmenellä ylittää teollisuusmaiden päästöt. Kioton pöytäkirjan viiden prosentin vähennystavoite on vaatimaton.

Yhdysvaltain sitoutuminen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen on tärkeää. Suomi tukee varauksetta kaikkiin maihin kohdistettua vaatimusta ratifioida kasvihuonekaasujen päästöjä rajoittava Kioton sopimus.

Suomen metsäteollisuus tarvitsee energiaa ja on tunnettu energian tehokkaasta käytöstä. Tällä hetkellä sitä askarruttaa maamme perusenergiaratkaisu.

Kasvihuonekaasujen päästöjen riittävä vähentäminen ja energian tarpeen tyydyttäminen edellyttää kaikkien tunnettujen energiavarojen hyödyntämistä. Teknologisesti kehittyneiden maiden on vähennettävä tuntuvasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja panostettava enemmän erilaisten uusien puhtaiden energiamuotojen tutkimukseen.

Tällä edellytyksellä kehitysmaat voivat jatkaa jonkin aikaa halvempien fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kehittää omaa teollista infrastruktuuriaan. Teknologia voi edistää maailmanlaajuisesti tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia sekä parempaa elinympäristöä. Teknologia on viisaasti käytettynä hyvä renki. Tarvitsemme siis myös poliittista tahtoa.

Kestävä kehitys on ihmiskunnan suurimpia oppimishaasteita. Kestävän kehityksen periaatteet pitää siirtää nuorison kautta eläväksi käytännöksi kaikille toimintalohkoille yhteiskunnassa. Ekologisesti kestävän kehityksen ymmärtäminen on jo löytänyt paikkansa erityisesti luonnontieteissä. Myös arvojen ja etiikan on oltava kunnossa.

Ympäristö- ja teknologiakasvatuksen tulisi osaltaan vastata tähän haasteeseen: edistää ajan ilmiöiden hyväksymistä ja hyödyntämistä sekä suvaitsevuutta, maailmanrauhaa sekä kestävää kehitystä.

Pyrkimys teknologiakasvatukseen, joka ohjaa luovaan, aktiiviseen ja omatoimiseen opiskeluun, on kannatettavaa. Tarvitsemme teknologian taitajia, jotka ovat sisäistäneet tietoyhteiskunnan vaatimukset.

Aikaisemmin teknologian alkeet opittiin kotona ja työpaikalla . Saatu oppi riitti usein koko elämän ajaksi. Nopea teknologinen kehitys on muuttanut tilanteen. Meidän kaikkien - niin nuorten kuin vanhempienkin - on tultava sinuiksi teknologian kanssa. Koulut voivat auttaa vanhempia antamaan tietoa teknologian perusteista ja sen vaikutuksista ihmiseen ja ympäristöön. Älkäämme unohtako, että myös vanhemmat tarvitsevat enemmän ja enemmän koulutusta.

Tulevaisuuden tavoitteita ja taitoja, jotka vastaavat ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin etsitään yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Suomessa sekä yksityinen että julkinen sektori kantavat oman vastuunsa yhteiskunnallisten muutosten seurannassa. Ne myös analysoivat näitä muutoksia ja ottavat kantaa toimenpiteisiin, joita tulevaisuuden hallinta edellyttää.

Maamme eduskunnassa tätä työtä tekee tulevaisuusvaliokunta. Valiokunta suositteli äskettäin teknologiakasvatuksen aloittamista maamme peruskouluissa. Valiokunta halusi parantaa tyttöjen ja poikien teknologisen lukutaidon hallintaa jo nuorella iällä sekä tätä kautta varmistaa tulevaisuuden osaavat voimavarat yhteiskunnan kaikille aloille.

Riippuvuutemme teknologiasta kasvaa. Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan myös nuorten suhtautuminen teknologiaan ja teolliseen toimintaan on muuttunut myönteisemmäksi. Osa heistä näkee teollisuuden mielenkiintoisena työpaikkana ja uramahdollisuutena. Tämä on rohkaisevaa kehitystä. Nuoret haluavat elää sopusoinnussa luonnon kanssa ja kantaa huolta sen elinvoimaisuuden ja rikkauden säilymisestä jälkipolville. Vanhempien tulee heitä tässä rohkaista ja näyttää hyvää esimerkkiä.

Konferenssin järjestäminen Suomessa on osoitus metsänhoitoamme ja metsäteollisuutemme hyödyntämiä teknologioita kohtaan osoitetusta arvostuksesta.

Suomalainen tiedeyhteisö, Teknillistieteelliset akatemiat, saa isännöidä konferenssia arvostettujen teknologiamaiden sarjassa. Edellinen konferenssi pidettiin Ranskassa 1999 ja seuraava pidetään Yhdysvalloissa vuonna 2003.

Teknologian ja teollisen toiminnan edistäminen ja ymmärtäminen on välttämätöntä kestävän kehityksen, hyvän ympäristön, hyvinvoinnin ja tasa-arvon turvaamiseksi.

Parhaat menestyksen toivotukseni!