Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Armenian presidentin Robert Kotsharianin kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä 6.11.2007

(muutosvarauksin)

Minulla ja puolisollani on ilo toivottaa Teidät arvoisa presidentti ja rouva Kotsharian vielä kerran lämpimästi tervetulleiksi Suomeen. Vierailunne on ensimmäinen Armenian presidentin Suomeen tekemä virallinen vierailu ja osoitus maidemme välisistä erinomaisista suhteista.

Kaksi vuotta sitten mieheni ja minä vierailimme teidän kauniissa maassanne ja saimme nauttia vieraanvaraisuudestanne. Oli mielenkiintoista nähdä maassanne tapahtunut kehitys verrattuna vuoteen 1996, jolloin kävin Jerevanissa ulkoministerinä Minskin prosessin puitteissa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, ETYJ, on antanut muutenkin paljon maittemme välisille suhteille: diplomaattisuhteet Suomen ja Armenian välillä solmittiin Helsingissä maaliskuussa 1992, silloisen ETYK:in ulkoministerikokouksen yhteydessä. Tuon kokouksen valmisteluvaiheessa sai alkunsa myös Minskin prosessi.

Tällä kertaa Suomi valmistautuu toimimaan vuoden 2008 ETYJ-puheenjohtajana. Me pyrimme järjestön puheenjohtajamaana kaikin tavoin edesauttamaan ratkaisun löytymistä Vuoristo-Karabahin konfliktiin. Luotan siihen, että aktiiviset diplomaattiset ponnistukset Minskin prosessin puitteissa jatkuvat myös ensi vuonna. Kestävän ratkaisun löytyminen tähän konfliktiin on välttämätöntä paitsi Armenian myös koko Etelä-Kaukasian tulevaisuuden kannalta. Vuoristo-Karabahin, Abhasian ja Etelä-Ossetian ratkaisemattomat konfliktit haittaavat koko alueen vakauden, hyvinvoinnin ja hyvien naapurisuhteiden kehittymistä.

Odotamme mielenkiinnolla työskentelyä teidän ja muiden osallistujamaiden kanssa ETYJ-puheenjohtajuutemme aikana ja aiomme toimia samassa avoimessa ja yhteistyön hengessä kuten aikaisemminkin. Katsomme, että ETYJ on tärkeä yhteistyöjärjestö ja sillä on edelleen hyvin paljon annettavaa, erityisesti demokraattisten instituutioiden vahvistamisessa koko toimialueellaan.

ETYJ:in jäsenvaltioina Suomi ja Armenia ovat sitoutuneet yhteisiin arvoihin, joihin kuuluvat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja sananvapaus, mukaan lukien lehdistön vapaus. Arvojen kunnioitus ja toteutuminen jokapäiväisessä elämässämme johtaa poliittiseen vakauteen, turvallisuuteen sekä talouskasvuun ja ihmisten hyvinvointiin.

Me suomalaiset arvostamme ponnistuksianne demokraattisten uudistusten alalla. Kannustan teitä jatkamaan kansainvälisten suositusten huolellista toimeenpanoa ja toivon, että jo tapahtunut hyvä kehitys saa jatkoa myös ensi helmikuun vaaleissa. Uudistuksiin ei ole oikoteitä tai helppoja ratkaisuja.

* * *

Suomi ja Armenia ovat ETYJ:n lisäksi myös Euroopan neuvoston jäseniä. Maanosamme kehittäminen on yhteinen tavoitteemme.

Samoin Euroopan unionin merkitys on tärkeä. Suomi toimi omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan aktiivisesti sen puolesta, että Armenia tuli Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin. Tämä yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden unionin tuen entistä tehokkaammalle ohjaamiselle juuri niiden uudistusten toimeenpanoon, jotka te itse olette asettanut tavoitteiksenne. EU:n ja Armenian suhteet ovat saaneet uutta konkreettista sisältöä naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelman myötä. Armenia on ryhtynyt tarmokkaasti toimeenpanemaan sovittuja uudistuksia.

EU on aktivoinut suhteitaan Mustanmeren alueeseen. Me suomalaiset pidämme tätä erinomaisena asiana ja olemme valmiita kertomaan omista kokemuksistamme Itämeren alueen hyvinkin tiiviiksi kehittyneestä yhteistyöstä. Paitsi alueelliseen kanssakäymiseen Mustanmeren alueen yhteistyö antaa mahdollisuuden myös parantaa kahdenvälisiä suhteita ja maiden välistä keskinäistä luottamusta.

* * *

Maallanne on pitkä ja mielenkiintoinen historia, ja arvokkaat perinteet. Armenian rikas kulttuuri ja asemanne ensimmäisenä kristittynä maana ovat asioita, jotka tulevat monen mieleen maastanne. Upeat taideaarteet ja musiikkinne sekä myös kaunis ja karu luontonne ovat elementtejä, joiden pohjalta vahva kansallistuntonne on syntynyt.

Armenialaiset ovat jo vuosisatoja olleet maailmanmatkaajia ja käyneet kauppaa kaukaistenkin maiden kanssa. Nykyisessä globalisoituneessa maailmassamme kansakunnat ovat voimakkaasti riippuvaisia toisistaan. Tämä antaa meille hyvät mahdollisuudet kehittää myös keskinäisiä kauppasuhteitamme.

* * *

Meidän on pidettävä yhteisestä maailmastamme parempaa huolta. Erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien piirissä meillä on mahdollisuus edistää yhteisesti tärkeinä pitämiämme asioita – puhuttiinpa sitten ilmastonmuutoksen torjumisesta, kestävästä kehityksestä tai oikeudenmukaisemmasta globalisaatiosta.

Lopuksi, sallikaa minun Herra Presidentti nostaa malja Teille ja puolisollenne, ja Armenian kansan hyvinvoinnille ja onnelle sekä maidemme väliselle yhteistyölle.