Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 17.4.2008

Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe diplomaattikunnalle juhlapäivällisillä Presidentinlinnassa 17.4.2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulla ja miehelläni on ilo kutsua teidät, arvoisat diplomaattikunnan edustajat tähän perinteiseen kevään avaukseen. Pidempään Helsingissä työskennelleet diplomaatit tietävät, ettei mennyt talvi ole sääoloiltaan ollut ihan tavanomainen. Suomenlahti ei jäätynyt tänä talvena emmekä täällä etelässä saaneet juurikaan lunta.

Yksi tai kaksi poikkeuksellista talvea ei vielä merkitse ilmaston muuttumista – laajemmat trendit ovat ratkaisevia. Näin totesi myös hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) puheenjohtaja tohtori Pachauri käydessään helmikuussa tapaamassa Suomessa yhteistyökumppaneitaan. Samalla hän muistutti jo yhä useampien tutkimusten todistavan ihmisen itse aiheuttavan merkittävän osan nyt tapahtuvasta ilmaston muutoksesta.

Viime vuonna sanoin tässä samassa tilaisuudessa olevani varovaisen optimistinen sen suhteen, että ihmiset ovat alkaneet tiedostaa vastuunsa ilmastomuutoksen suhteen. Ja todellakin: viime syyskuun Yhdistyneiden kansakuntien korkean tason ilmastotapaaminen ja joulukuun Balin ilmastomuutoskokous kertovat ilmastonmuutoksen hillinnän nousseen maailmanlaajuiseksi poliittiseksi tavoitteeksi. Uskon, että olemme avanneet uuden polun, joka voi johtaa onnistumiseen vuoden 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa.

Ihmisen hyvinvoinnin on käytävä käsi kädessä luonnon hyvinvoinnin kanssa. Tässä mielessä työ oikeudenmukaisemman globalisaation hyväksi on ollut hyvää harjoitusta kestävän kehityksen laajempien haasteiden kohtaamiseen. Meidän on totuttava pitämään sosiaalisesti oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä kehitys yhdessä. Ilmastonmuutoksessakin köyhimmät alueet tulevat kärsimään eniten. Tätä silmällä pitäen tiedot EU:n kehitysavun laskemisesta ja jäämisestä jälkeen unionin itse asettamista tavoitteista, joista komissaari Michel ja Luxemburgin kauppa- ja kehitysministeri Schiltz meitä muutama viikko sitten muistuttivat, ovat erityisen ikävä asia.

Teollisuusmaiden on osoitettava solidaarisuutta kehitysmaita kohtaan. Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistus ja vuosituhattavoitteet ovat edelleen yhteinen lupauksemme luoda parempi tulevaisuus meille kaikille. Meillä on siihen keinot. Tulevat sukupolvet asettavat meidät vastuuseen siitä, oliko meillä tahtoa.

Kaikki ilmastonmuutokseen liittyvät asiat pitää nähdä myös naisten silmin. Monissa kehitysmaissa nimenomaan naiset kantavat ison taakan ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista – oli kyse sitten veden tai polttopuiden hankkimista tai muusta jokapäiväisen arjen sujumisen kannalta välttämättömästä asiasta. Mutta uskon kehitysmaiden naisten myös olevan voimavara, joka voi olla ratkaiseva muutoksen aikaansaamiseksi. Auttakaamme siis heitä.

* * *

Suomi haluaa olla ja on aktiivinen toimija kansainvälisissä asioissa – Euroopan unionin ja maailmanyhteisön jäsenenä. Uskomme yhteistyöhön ja kannatamme monenkeskisyyttä. Vahva YK on tärkeä – meille kaikille.

Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys ovat edelleenkin parhaat takeet kestävälle rauhalle. Nämä laajan turvallisuuden perustekijät ovat keskeisellä sijalla myös Suomen ETYJ-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa ja pyrimme tekemään todella parhaamme asioiden eteenpäin viemiseksi.

Suomi on aktiivisesti osallistunut rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaoperaatioihin jo yli 50 vuoden ajan. Joukkojamme osallistuu YK:n, EU:n ja NATOn operaatioihin eri puolella maailmaa. Yhteiseksi haasteeksi on osoittautunut joukkojen saaminen nopeasti paikalle kriisin sattuessa. Suomi oli jo viime vuonna EU:n valmiusjoukoissa yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa. Parhaillaan olemme valmiudessa EU:n pohjoismaisessa taisteluosastossa yhdessä Ruotsin, Norjan, Viron ja Irlannin kanssa. Suomi on myös päättänyt osallistua NATOn nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan, mutta me emme ole osallistumassa valmiusvuoroon.

Suomi osallistui rauhankumppanimaana NATOn Bukarestin huippukokoukseen. Olen tyytyväinen NATOn osoittamasta arvostuksesta pitkäaikaisten kumppanimaiden panokselle kriisinhallintaoperaatioissa. Rauhankumppanuus on Suomelle tärkeä yhteistyömuoto. Euroopan unionin NATOn rauhankumppanuusohjelmaan osallistuvilla mailla on paljon yhteistä tässä yhteistyössä.

Kokouksen Afganistan-istunto osoitti mielestäni selkeästi, kuinka tärkeää on eri järjestöjen sekä sotilaallisten ja siviilitoimijoiden välinen tiivis yhteistyö. Bukarestin julkilausumassa korostetaan tarvetta kehittää NATOn ja EU:n välistä strategista kumppanuutta yhteistyön tiivistämiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi sekä turhan päällekkäisyyden välttämiseksi avoimuuden hengessä ja molempien organisaatioiden itsenäisyyttä kunnioittaen.

Kansakunnan rakentaminen vie aikaa. Afganistan tarvitsee pitkän tähtäimen sitoumuksia kansainvälisiltä kumppaneiltaan ja kokonaisvaltaista tukea. Myös naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on osa tätä prosessia. Olen erittäin iloinen siitä, että Bukarestin Afganistan-istunnossa kansainvälinen yhteisö tuki yksimielisesti YK:n roolin vahvistamista kansainvälisen toiminnan koordinoinnissa.

* * *

Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta kansallisista turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Kun selonteko hyväksytään, sen takana ovat kaikki keskeiset toimijat eli eduskunta, hallitus ja presidentti. Tämä antaa vahvan pohjan toiminnallemme. Voitte olla varmoja siitä, että selonteon ympärillä käydään hyvin vilkasta keskustelua, vaikka lopputuloksen ennustetaankin yleisesti päätyvän yksimielisyyteen.

Haluan tässä yhteydessä mainita, että Suomi on parhaillaan viimeistelemässä kansallista toimintaohjelmaansa YK:n päätöslauselman 1325 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta toimeenpanemiseksi.

Arvoisat diplomaattikunnan edustajat, uskon että myös teidän kannaltanne vuosi täällä Suomessa tulee olemaan mielenkiintoinen. Suomalaisen yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeisiin tapahtumiin kuuluvat syksyn kunnallisvaalit ja niiden alla käytävät poliittiset keskustelut. Onhan kyse pohjoismaisesta yhteiskunnasta, jossa kunnat ovat suuressa vastuussa kansalaisten hyvinvoinnista muun muassa laajojen julkisten palvelujen kautta.

Haluan lämpimästi kiittää teitä arvoisat diplomaattikunnan jäsenet erinomaisesta yhteistyöstä sekä nostaa maljan teidän ja kansainvälisen yhteistyön kunniaksi.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 17.4.2008

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi