Tohtori Pentti Arajärven puhe Vuoden isän palkitsemistilaisuudessa 7.11.2008

Lapsi, lapsia, lapset
ja vanha onnellinen kaiku:
isä, hei!

Se oli pätkä Lauri Viidan viimeiseksi jääneestä runosta Onni. Siinä hän kiittää äitiään, muistelee nuoruuttaan, kuvaa kesäistä maisemaa, perhosta, rakkauttaan, kotiseutuaan, kotiaan, tähtitaivasta ja luopumisen onnea. Siteeraamassani on mielestäni suorastaan nerokkaasi kiteytetty isyys ja isyyden onni.

Olemme tänään jakamassa Vuoden Isä -palkintoa. Viime vuosina on pyritty kiinnittämään huomiota isyyteen, luotu erityinen isäkuukausi vanhempainlomiin ja jälleen kerran puhuttu työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Kaikki tärkeitä ja ikuisuuskysymyksiä, mutta hiljakseen myös edetään. Pitkät matkat kuljetaan kuitenkin askeleen varassa.

Isyys on luonnollinen biologinen asia. Vähintään yhtä tärkeää on, että isyys on myös sosiaalinen suhde. Isyyden tukemiseksi, lapsen syntymästä selviämiseksi isäkin hyötyy perhevalmennuksesta. Mitä varhemmin isyydessä tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita voidaan kehittää, sitä parempia tuloksia voimme odottaa. Perhe on kuitenkin läheisin sosiaalinen suhteemme.

Yhteisöllisyyden merkitystä voimme tuskin riittävästi korostaa. Nykyisessä yksilöllisyyttä, nopeutta, tehokkuutta ja taloutta korostavassa yhteiskunnassa on hyvä kiinnittää huomiota myös ihmisten väliseen suhteeseen ja erityisesti siihen, miten tulevaisuutemme kasvaa, antaa aikaa asioille kypsyä, pohtia tehokkuutta enemmän vaikuttavuutta ja katsoa talouttakin mieluummin neljännesvuosisadoissa kuin neljännesvuosissa. Tätä kaikkea merkitsee osallistuminen lapsen kasvamiseen ja tätä kaikkea merkitsee isyys. Isyys on elämänmittainen projekti.

Haluan omasta puolestani onnitella tänään palkittavia Vuoden Isiä. Ylihuomenna juhlitaan kaikkia isiä. Kun tämän palkinnon palkitsemisperusteissa on mukana mm. isyyden arvo, lisää tietoa siitä saamme ylihuomenna isänpäivänä.