Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys MTK:n 90-vuotisjuhlassa ja metsänhoitoyhdistysten 100-vuotisjuhlassa Turussa 30.6.2007

(muutosvarauksin)

Väinö Linnan Täällä Pohjan tähden alla -trilogia alkaa hyvin tunnetulla lauseella: ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi.”

Romaanisarja kuvaa Koskelan suvun ja hämäläisen yhteisön – Pentinkulman – ja suomalaisen yhteiskunnan kehitystä suuriruhtinaskunnan ajasta 1950-luvulle. Yhteiskunnalliseen kehityskulkuun kuului olennaisena osana muutos maatalousvaltaisesta maasta teollistuneeksi palveluyhteiskunnaksi. Kirjan alkulause pelkistää osuvasti myös sen, mistä suomalaiset saivat useiden vuosikymmenten ajan valtaosan elannostaan.

Tänään juhlittava Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto on saman ikäinen kuin maamme itsenäisyys. Nämä historiat ovat paitsi yhtä pitkät myös monella tavoin toisiinsa yhteen liittyneitä. Metsänhoitoyhdistykset, joiden toimiala on myös kansakuntamme kannalta keskeinen, ovat vielä iältään vuosikymmenen näitä vanhempia.

Suomi oli itsenäisyytensä alussa suurten haasteiden edessä – niin kansainvälisten kuin kansallisten poliittisten, taloudellisten kuin yhteiskunnallistenkin. Levottomat ajat olivat muiden kärsimysten ohella alentaneet entisestäänkin vaatimatonta elintasoa. Suomessa elintaso oli tuolloin bruttokansantuotteella mitattuna vain noin puolet Länsi-Euroopan tasosta. Olimme köyhä kansakunta.

Globalisaatio ja kansainvälinen kauppa ovat tämän päivän keskustelun aiheita. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että jo Ruotsin vallan ja autonomian aikana suomalaisilla maa- ja metsätaloustuotteilla käytiin kansainvälistä kauppaa. Usealla paikkakunnalla saha, sellu- tai paperitehdas oli ensimmäinen suuri teollinen työnantaja. Metsät saivat taloudellisen arvon, joka toi vaurautta myös maaseudulle.

Suomalainen maa- ja metsätalouspolitiikka on ollut läheisessä sidoksessa muihin yhteiskuntapolitiikan lohkoihin ja usein on jouduttu sovittamaan yhteen hyvinkin ristiriitaisia tavoitteita.

Maatalouspolitiikan lähtökohtana on ollut elintarvikehuollon turvaaminen ja riittävän kotimaisen tuotannon ylläpitäminen. Torppareiden maanhankinta, pientilojen suurentaminen elinkelpoiseksi itsenäisyyden alussa ja sodan jälkeinen siirtolaisten asuttaminen olivat yhteiskunnallisesti ja poliittisesti välttämättömiä toimia. Maatalouden rakenteen kannalta ne aiheuttivat melkoisen haasteen – joidenkin tutkijoiden mukaan se merkitsi jopa siirtymistä taaksepäin.

Maataloustuotanto onnistuttiin ajan mittaan nostamaan kotimaisen tarpeen tyydyttävälle tasolle ja vähitellen jouduttiin ylituotannon rajoittamiseen. Pian sen jälkeen aloitettiin EU-jäsenyyden hakeminen ja jäsenyyteen sopeutuminen. On siinä ollut Koskelan Jussin perillisillä sopeutumista!

Myös metsäala on käynyt ja käy läpi muutoksia. Esimerkiksi uusia paperikoneita rakennetaan kulutuksen uusille kasvualueille ja selluteollisuus hakeutuu ennen kaikkea lähelle raaka-ainelähteitä. Molemmat ympäri maailmaa.

Vaikka Suomen talous ei ole entisen tavoin pelkästään metsä- ja metalliteollisuuden varassa, on näiden alojen merkitys edelleenkin suuri kokonaisviennistämme. Metsäpolitiikassa painopiste on siirretty puuntuotannon tehostamisesta metsävarojen käytön lisäämiseen ja metsien monikäyttöön. Muutkin kuin taloudelliset arvot ovat saaneet tässä politiikassa osakseen kasvavaa huomiota. Viime vuosikymmenellä ekologinen kestävyys ja metsien biologisen monimuotoisuuden turvaaminen ovat tulleet tässä työssä entistä keskeisemmälle sijalle.

Suomalaisen metsäteollisuudella on tulevaisuus. Tavoitteeksi on asetettu tuotannon arvon kasvattaminen ja uusien tuotteiden kehittäminen. Uskon, että metsien merkitys tulee kasvamaan myös uusiutuvan energian tuotannossa.

* * *

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto perustettiin valvomaan maataloustuottajain etuja. Ensimmäinen metsänomistajien yhdistys kirjasi sata vuotta sitten tehtäväkseen edistää metsien järkiperäistä kasvatusta ja käyttöä sekä jäseniensä edunvalvonnan.

Nämä tehtävät ovat olleet varsin haastavia maamme talouden voimakkaassa rakennemuutoksessa. Kehitys merkitsee sekä haasteita että mahdollisuuksia. Niihin on tartuttava rohkeasti. Toivon tässä eri osapuolten ennakkoluulottomuutta ja yhteistyökykyä yli perinteisten sektorirajojen. Nykyihmiselle on esimerkiksi selvää, että maa- ja metsätaloutta on harjoitettava kestävän kehityksen mukaisesti. Tuotteet, jotka täyttävät korkeat terveys- ja ympäristövaatimukset, tulevat todennäköisesti siis olemaan entistä tärkeämpiä kuluttajille ja tämä on meidän etumme. Mehän emme voi kilpailla määrällä vaan laadulla. Pohjoinen luontomme, korkea osaaminen ja innovaatiokyky voivat olla meidän valttimme.

Suomalainen elintarviketuotanto ja metsätalous ovat ja tulevat olemaan tärkeä osa hyvinvointiamme ja kansallista identiteettiämme. Uskon suomalaisen maa- ja metsätalouden tulevaisuuteen.

* * *

Kuluneisiin vuosikymmeniin sisältyy paljon työtä suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Kiitän valtiovallan puolesta maa- ja metsätaloustuottajia sekä heidän järjestöjään tehdystä työstä ja toivotan mitä parhainta onnea 90-vuotiaalle Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle ja 100-vuotiaalle metsänhoitoyhdistystoiminnalle.