Presidentti Halonen tapasi Euroopan presidenttejä Grazissa

Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui kahdeksan EU-maan presidentin epäviralliseen tapaamiseen 29.-30. huhtikuuta Itävallan Grazissa. Presidenttien vapaamuotoisissa keskusteluissa oli esillä EU:n uuden perussopimuksen eli Lissabonin sopimuksen ratifiointi eri maissa sekä vaatimukset, joita sopimus asettaa EU:n toiminnalle. Keskiviikkona 30. huhtikuuta presidentti Halonen alusti presidenttikokoukselle Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Toisen alustuspuheenvuoron käytti Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Mohamed El-Baradei. Puheenvuorossaan presidentti Halonen korosti, että demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä kestävä kehitys ovat edelleen parhaita takeita kestävän rauhan ylläpitämiseksi. Ne ovat myös laaja-alaisen turvallisuuskäsitteen peruspilareita.

Kahdeksan EU-maan presidentit ryhmäkuvassa. Copyright © Dragan Tatic/HBF

Kriisinhallinnassa Euroopan unionin vahvuus on presidentti Halosen mukaan siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan yhdistäminen. Tämä periaate on omaksuttu myös EU:n perussopimuksessa.

Euroopan unioni jäsenmaineen on suurin kehitysavun antaja maailmassa. Presidentti Halonen piti kuitenkin valitettavana, että vuonna 2007 avun määrä on vähentynyt ja jäänyt tavoitteesta. Hän painotti myös, että turvallisuudesta ja kehityksestä puhuttaessa Afrikan tulee pysyä keskeisellä sijalla.


Kahdenvälisiä tapaamisia

Presidentti Halosen ohjelmassa oli kokouksen aikana myös kahdenvälisiä tapaamisia. Tiistaina presidentti Halonen tapasi Unkarin presidentin László Sólyomin. Presidentit keskustelivat mm. Euroopan romanien elinoloista sekä tulossa olevasta suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressista Siperiassa. Presidentti Sólyom oli erityisen kiinnostunut Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työstä, sillä hän on ehdottanut, että Euroopan unionissa alkaisi toimia eräänlainen tulevaisuutta arvioiva asiamies.

Keskiviikkona presidentti Halonen keskusteli Saksan liittopresidentti Horst Köhlerin kanssa. Esillä oli mm. YK:n rooli kansainvälisissä ratkaisuissa, Afrikan kehitysnäkymät ja Kosovo.

Kahdeksan presidentin kokousta isännöi Itävallan liittopresidentti Heinz Fischer ja se on lajissaan viides. Epävirallinen presidenttitapaaminen sai alkunsa Portugalin presidentin Jorge Sampaion aloitteesta vuonna 2003.

Keskiviikkona päättyvään kokoukseen osallistuivat myös Italian presidentti Giorgio Napolitano, Portugalin presidentti Anibal Cavaco Silva, Puolan presidentti Lech Kaczynski sekä Latvian presidentti Valdis Zatlers.

Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi palaavat Suomeen keskiviikkona.