Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe kadettien ylentämis- ja nimittämistilaisuudessa 4.6.2003

Tasavallan presidentti kättelee valmistuvat kadetit. Kuva: Lehtikuva.

Kadetit! Onnittelen teitä menestyksellä suorittamastanne upseerin tutkinnosta. Ylennän teidät yliluutnanteiksi ja nimitän teidät puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkoihin.

Nuoret upseerit! Suomen turvallisuus on aina ollut yhteydessä koko Euroopan turvallisuuteen. Huolehtimalla omasta turvallisuudestamme edistämme koko mantereemme turvallisuutta ja mitä enemmän voimme vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen, sitä parempi omalta kannaltamme. Tässäkin suhteessa jäsenyys Euroopan unionissa on avannut Suomelle aivan uuden aikakauden.

Globalisaation myötä sekä Suomen että Euroopan turvallisuus on riippuvainen tapahtumista muualla maailmassa. Turvallisuusuhkat muuttuvat, kehittyvät ja liikkuvat nopeasti ja arvaamattomasti. Niihin ei useinkaan voi varautua pelkästään sotilaallisesti. Niiltä ei voi suojautua yksin, vaan kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä.

Euroopan turvallisuudessa on tapahtunut suuria muutoksia. Uhkakuvat ovat täysin toiset kuin vielä runsas 10 vuotta sitten. Euroopan turvallisuuteen keskeisesti vaikuttavat järjestöt ovat laajentuneet tai laajentumassa kattamaan lähes koko maanosamme. Euroopan unionin integraatio on jatkuvasti syventynyt. NATO on sopeuttanut perustehtäviään muuttuviin oloihin. Molemmat organisaatiot ovat rakentaneet kehittyvän suhteen Venäjään.

Kehitys jatkuu edelleen. On totuttava siihen, että jatkuvasta muutoksesta on tullut pysyvä olotila. Meidän suomalaisten on itse aktiivisesti pyrittävä vaikuttamaan kehityksen suuntaan. Meidän on tunnettava historia ja katsottava riittävän kauas tulevaisuuteen, jotta osaamme tehdä kansakuntamme edun mukaisia päätöksiä ajankohtaisissa tilanteissa.

Tämä ei tarkoita, että meidän tulisi kiirehtiä uusiin turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Siihen ei ole tarvetta eikä syytä. Mutta siitä on pidettävä huolta, että meillä on jatkossakin tarjolla vaihtoehtoja ja että me voimme itse tehdä asemaamme koskevat päätökset. Tämä vaatii tarkkaavaisuutta ja ennen kaikkea poliittista tahtoa ja taitoa.

Euroopan turvallisuudella on kaksi keskeistä tukipilaria: Euroopan syventyvä integraatio sekä transatlanttinen turvallisuusyhteisö NATO. Molemmat ovat tarpeellisia ja täydentävät toisiaan. Kumpikaan ei saa toimia toistaan vastaan.

Suomi ei ole NATOn jäsen. Pidämme kuitenkin NATOn roolia keskeisenä Euroopan turvallisuudelle ja Yhdysvaltojen roolia siinä merkittävänä. Yhteisymmärryksen lisääminen palvelee varmasti molempien etua.

Suomi on tukenut voimakkaasti Euroopan unionin vakauttavaa vaikutusta Euroopassa. Olemme ajaneet unionin laajentumista samoin kuin yhteisön päätöksentekokyvyn lisäämistä. Kannatamme unionin vahvistamista kansainvälispoliittisena toimijana. Siihen liittyy myös EU:n toimintakyvyn kehittäminen monimuotoisia kriisinhallintatehtäviä varten.

Unionin kapasiteetin - sekä siviili että sotilaallisen - kehittäminen on avainasemassa. Olemme valmiit tukemaan siihen tähtääviä aloitteita. Oma panoksemme unionin kriisinhallintakapasiteetin kehittämiseksi kestää vertailun muiden maiden kanssa. Suomen mielestä puolustusmateriaaliviraston perustaminen on järkevää. Kannatamme ratkaisuja, jotka johtavat ja jotka vahvistavat unionin luonnetta solidaarisuus- ja turvallisuusyhteisönä.

Suomi lähestyy Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittämistä pragmaattisesti. Todellisen kriisinhallintakyvyn rakentaminen on kesken. Työtä on jatkettava ja uudet haasteet otettava huomioon. EU:n ja NATOn välinen niin sanottu Berliini+-sopimus antaa puitteet, joilla on tarkoitus varmistaa, että EU:ssa ja NATOssa tehtävä työ täydentävät toisiaan.

Suomi suhtautuu avoimella mielellä Euroopan puolustusulottuvuuden kehittämiseen. Tämän kehityksen pitäisi sopia yhteen Euroopan turvallisuuden toisen tukipilarin, NATOn kanssa.

Pyrimme vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että tulevat ratkaisut vastaavat aidosti Euroopan turvallisuushaasteisiin ja antavat Suomelle mahdollisuuden tehdä omaa turvallisuuttaan koskevat ratkaisut itse.

Suomen puolustusta on kehitetty pitkäjänteisesti turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen pohjalta. Selonteot, jotka saavat jatkoa ensi vuonna, ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi ohjata turvallisuuspolitiikkaamme ja puolustuksemme kehittämistä.

Suomen puolustusvoimien ydintehtävä on tämän maan ja kansan puolustaminen. Tämän tehtävän hoitamiseen soveltuu parhaiten yleinen asevelvollisuus ja koko maan kattava alueellinen puolustus.

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kriisinhallintaan. Myös kansainvälisten tehtävien hoitamiseen osallistuminen palvelee Suomen puolustuksen kehittämistä. Kansainvälisiin tehtäviin osallistumisesta on tullut suomalaisille upseereille jokapäiväistä työtä. Näiden haasteellisten tehtävien vaatimukset muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Suomalainen komppania on juuri aloittamassa tehtäväänsä Etiopian ja Eritrean rajalla.

Seuraamme myös Irakin sekä siihen liittyvän kansainvälisen tilanteen kehittymistä ja selvitämme millä tavoin voimme parhaiten osallistua Irakin rauhanomaisen kehityksen edistämiseen.

Toivon, että suhtaudutte positiivisesti ja avoimella mielellä mahdollisuuksiin palvella isänmaatanne myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä, yhä useammin yhdessä siviilitoimijoiden kanssa.

Saatte suuren vastuun varusmiesten ja reserviläisten kouluttajina nopeasti kehittyvissä puolustusvoimissamme. Te olette esimerkkinä alaisillenne. Teidän toimianne, asenteitanne, tietojanne ja taitoanne seurataan jatkuvasti. Koulutus on vuorovaikutusta, teidän on osattava kuunnella alaisianne, antaa varusmiesjohtajille vastuuta ja tilaa toimia, oltava koulutettavien tukena ja edellyttää omilta esimiehiltänne samaa. Runsaan 50 000 varusmiehen ja reserviläisen vuosiluokan kouluttaminen on keskeinen asia kansallisen puolustuskykymme ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Olen varma, että suoritatte tämän tehtävän erinomaisesti. Toivotan teille parhainta menestystä upseerin vaativalla uralla.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, johtajat ja opettajat! Suomalainen upseerikoulutus on korkeaa kansainvälistä tasoa. Maanpuolustuskorkeakoulu on vastannut erinomaisesti muuttuvan maailman, kehittyvän yhteiskunnan ja teknistyvien puolustusvoimien tarjoamaan koulutushaasteeseen. Kiitän teitä ansiokkaasti suoritetusta työstä. Toivotan teille menestystä vaativissa tehtävissänne.