Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe kadettien ylentämis- ja nimittämistilaisuudessa 12.4.2006

(muutosvarauksin)

Onnittelen teitä menestyksellä suorittamastanne upseerin tutkinnosta. Ylennän teidät yliluutnanteiksi ja nimitän teidät puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkoihin.

Puolustusvoimiemme tärkein tehtävä on Suomen ja suomalaisten – tämän maan ja kansan – puolustaminen kaikissa olosuhteissa. Puolustusvoimilta edellytetään kaikissa tilanteissa kykyä aluevalvontaan sekä maan koskemattomuuden ja itsenäisyyden puolustamiseen.

Hyvä ulkopolitiikka, yhteiskuntamme toimintakyvyn varmistaminen ja uskottavan puolustuksen ylläpitäminen sekä ehkäisevät kriisien syntymistä että auttavat mahdollisen vaaran hetkellä.

Maamme uskottavan puolustuksen perusta on yleinen asevelvollisuus ja koko maan kattava alueellinen puolustusjärjestelmä. Maamme turvallisuuden takaaminen on meidän kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Suomalaiset kokevat puolustusvoimat omikseen ja maanpuolustustahtomme on kansainvälisesti vertaillen huippuluokkaa.

* * *

Vietämme tänä vuonna Suomen rauhanturvaamistoiminnan 50-vuotisjuhlaa. Lähes 50 000 suomalaista on osallistunut rauhanturvaamisoperaatioihin eri puolilla maailmaa. Nämä tehtävät eivät koskaan ole olleet helppoja, ja muuttuneen maailman ja uusien riskien myötä kriisinhallinta edellyttää entistäkin parempaa osaamista. Operaatioihin osallistuminen on kuitenkin välttämätöntä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Samalla se edistää joukkojemme suorituskykyä ja nostaa siten myös kansallista puolustuskykyämme.

Uusi laki Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan tuli voimaan tämän kuun alussa. Lain osalta suurin mielenkiinto on kohdistunut päätöksentekomenettelyyn sekä kysymykseen YK:n valtuutuksesta.

Uuden lain mukaan pääsääntönä Suomen osallistumisessa kansainväliseen kriisinhallintaan säilyy YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus. Poikkeustapauksissa Suomi voisi osallistua kriisinhallintaan myös ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta. Osallistuminen operaatioon ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta edellyttää aina aivan erityisiä syitä.

Kriisinhallintalaissa tarkennetaan myös suomalaisen kriisinhallintajoukon voimankäyttösäännöksiä sekä yksittäisen rauhanturvaajan oikeutta voimankäyttöön. Näiden uudistusten myötä toivotaan suomalaisen kriisinhallintajoukon ja suomalaisen rauhanturvaajan voivan toimia entistäkin paremmin ja turvallisemmin.

Suomi ei ole vain kansainvälisen kriisinhallinnan käytännön toimija, vaan maamme on myös kriisinhallinnan aktiivinen kehittäjä. Toimimme päämäärätietoisesti sekä uusimman teknologian hyödyntämiseksi kriisinhallinnassa että siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan yhteistoiminnan kehittämiseksi Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Meillä on tässä yhteistyössä paljon sekä annettavaa että opittavaa.

* * *

Puolustusvoimien näkyvin tehtävä rauhan aikana on asevelvollisten koulutus. Koko ikäluokalle annetaan edelleen mahdollisuus suorittaa asepalvelus. Yli 80 prosenttia miespuolisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Te, nuoret upseerit, kannatte suuren vastuun varusmiesten ja vapaaehtoiseen palvelukseen osallistuvien naisten koulutuksesta.

Te teette ensimmäisestä työpäivästänne lähtien tärkeää työtä nuorisomme ja reserviläistemme parissa, ja samalla te olette itse esimerkkeinä alaisillenne. Teidän isänmaanne on valtio, jossa kunnioitetaan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Yli 30 000 varusmiehen ja reserviläisen kouluttaminen vuosittain rakentaa sekä puolustustamme että koko yhteiskuntaamme.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, johtajat ja opettajat! Kiitän teitä ansiokkaasti suoritetusta työstä. Teidän ansiostanne suomalainen upseerikoulutus on korkeaa kansainvälistä tasoa. Olette opetus- ja johtamistoiminnallanne antaneet nuorille upseereille edellytykset menestyä vaativassa ammatissa.

Toivotan teille kaikille menestystä tehtävässänne.