Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Kirgistanin presidentin Askar Akajevin kunniaksi järjestetyillä juhlaillallisilla Helsingissä 3.4.2003

(muutosvarauksin)

Suomalaiset ja kirgiisit ovat molemmat pieniä kansakuntia, joilla on vahva kansallinen identiteetti ja jotka ovat vuosisatojen ajan kyenneet säilyttämään oman kulttuurinsa elävänä. Vaikka maittemme maantieteellinen etäisyys on tuhansia kilometrejä, meillä on monia yhtymäkohtia pitkässä historiassamme. Eikä vähiten niiden vuosikymmenten ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin me samanaikaisesti kuuluimme Venäjän keisarikuntaan.

Jo Carl Gustav Mannerheim, sittemmin Suomen marsalkka ja tasavallan presidentti suoritti 1906 huomiota herättäneen tutkimusmatkansa ratsun selässä Oshista Kirgistanin läpi Sinkiangiin ja aina Pekingiin, kuten Te tänään saatoitte itse todeta Mannerheim-museossa. Hänen jälkeensä myös presidentit Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto ovat tutustuneet Kirgistanin kansaan ja luontoon, josta me olemme lukeneet monia värikkäitä tarinoita Tshingis Aitmatovin romaaneista.

Tänään Suomi ja Kirgistan kuuluvat itsenäisinä valtioina lukuisiin kansainvälisiin järjestöihin, joista meille ehkä läheisin on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ, joka perustettiin täällä Helsingissä kolme vuosikymmentä sitten.

Herra presidentti, Te vierailitte Suomessa edellisen kerran juuri ETYJ:n merkeissä, pian sen jälkeen kun Kirgistanista oli tullut itsenäinen ja Te päätitte allekirjoittaa Helsingin päätösasiakirjan. Finlandia-talossa heinäkuussa 1992 järjestetty juhlallinen seremonia oli historiallinen paitsi Kirgistanin ja muiden allekirjoittajien, myös koko Euroopan kannalta. Euroopan ja Pohjois-Amerikan turvallisuusyhteisö laajeni aidosti Keski-Aasiaan ja samalla uudet itsenäiset allekirjoittajat sitoutuivat yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteisiin. Tätä täydensivät yhteiset tavoitteet turvallisuuden lujittamisen, talouden ja ympäristönsuojelun alalla.

Kirgistan itsenäistyi kylmän sodan päättyessä. Me kaikki toivoimme perustellusti, että edessä olisi yleensäkin vakaampi ja yhteistyöhakuisempi kausi ihmiskunnan historiassa. Aivan niin hyvin ei kuitenkaan käynyt. Turvallisuus on järkkynyt myös Kirgistanin lähialueella Afganistanissa eikä Irakissakaan kriisiä ole kyetty ratkaisemaan rauhanomaisesti YK:n turvallisuusneuvoston johdolla. Suomi pitää tätä valitettavana ja toivoo sodan mahdollisimman pikaista loppumista. Kuitenkin, tämäkin tilanne on osoittanut, ettei YK:n asemaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaajana ole mikään muu kansainvälinen instituutio korvannut eikä voi korvata. Myös Irakia koskevien tulevien päätösten ja toimenpiteiden valmistelussa ja toteuttamisessa YK:lla ja sen erityisjärjestöillä on keskeinen vastuu.

Arvostamme Kirgistanin hallituksen valmiutta yhteistyöhön ETYJ:n kanssa ja Bishkekin ETYJ-keskukselle siten suotuja hyviä toimintaedellytyksiä - Suomi on osaltaan halunnut edesauttaa Bishkekin keskuksen toimintaa lähettämällä sinne suomalaisen työntekijän. Osoituksena kasvavasta kiinnostuksesta Kirgistania ja koko Keski-Aasiaa kohtaan ETYJ on nimennyt erityisedustajakseen alueelle edeltäjäni, presidentti Martti Ahtisaaren. Uskomme Kirgistanin aktiivisen osallistumisen ETYJ:n toimintaan auttavan vakaan demokraattisen yhteiskunnan, hyvän hallinnon ja talousreformien kehittämistä.

Suomessa on seurattu myötätuntoisina ja toiveikkaina Kirgistanin itsenäisyyden alkutaivalta sekä ponnistelujanne yhteiskunnan ja talouselämän kehittämiseksi. Arvostamme vireän kansalaisyhteiskunnan, aidon poliittisen toiminnan sekä itsenäisten tiedotusvälineiden nopeaa syntymistä ja kehittymistä maassanne. Toivomme, Herra Presidentti, että Kirgistan Teidän johdollanne noudattaa ETYJ-sitoumusten mukaisesti demokratian pelisääntöjä ja laillisuusperiaatetta ja näin viimeaikaiset ongelmat demokratia- ja ihmisoikeuskehityksessä saadaan ratkaistuksi.

Euroopan unioni, johon Suomikin on kuulunut 1990-luvun puolivälistä lähtien, on nopeasti kehittynyt merkittäväksi kansainväliseksi vaikuttajaksi sekä taloudellisesti että poliittisesti. EU on pian 450 miljoonan ihmisen sisämarkkina-alue, joka tuottaa maailman bruttokansantuotteesta yli neljänneksen. EU on hiljattain päättänyt paitsi laajentua, myös lisätä yhteistyötään lähellään olevien maiden kanssa. Sen kiinnostus Keski-Aasiaa kohtaan on kasvanut. EU on Kirgistanille yhä tärkeämpi kauppakumppani ja tietojeni mukaan tänään jo neljännes maahanne tehtävistä uusista investoinneista tulee EU-maista. Muutama vuosi sitten Kirgistanin ja EU:n välillä solmittu kumppanuus- ja yhteistyösopimus mahdollistaa keskinäisen yhteistyömme laajentamisen ja tehostamisen.

Kahdenväliset suhteet Suomen ja Kirgistanin välillä ovat hyvät ja ongelmattomat, ja nyt toteutuva vierailu antaa niille uutta korkean tason painoarvoa. Uskon, että Suomi voi toimia kiinnostavana kumppanina Kirgistanille. Suomi itse on lyhyessä ajassa, vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa muuttunut eristäytyneestä maatalousmaasta moderniksi teollisuus- ja hyvinvointiyhteiskunnaksi. Samalla se on sopeutunut menestyksellisesti globalisaatiokehitykseen ja se on arvioitu maailman parhaaksi monissa kansainvälisissä mittauksissa, kuten kilpailukyvyn ja tietoyhteiskunnan kehityksen sekä korruption vastustamisen suhteen.

Kirgistan on ollut ja on edelleen Suomen kehitysyhteistyön kohdemaa. Monivuotisia projekteja on toteutettu pankkisektorilla ja aloitetaan terveydenhuollon ja ympäristönsuojelun aloilla. Uskon, että myös kaupan ja muun taloudellisen yhteistoiminnan kehittämiseen on hyvin edellytyksiä. Aamupäivällä maittemme välillä allekirjoitettiin verosopimus sekä sopimus investointien suojaamisesta ja edistämisestä. Näin hallitukset ovat luoneet puitteet taloudelliselle yhteistyölle, ja yritykset voivat siten entistä helpommin ryhtyä toteuttamaan yhteistyötä. Uskon myös, että matkailupalvelujen kehittyessä luonnonkaunis Kirgistan kiinnostaa tulevaisuudessa myös vaativia suomalaisia turisteja ja yleensäkin eurooppalaisia kasvavassa määrin.

YK:n päätöksellä vuosi 2003 on julistettu sekä Kirgistanin valtiollisen olemassaolon juhlavuodeksi että myös makean veden vuodeksi. Me haluamme onnitella Kirgistania. Haluan myös lausua tyytyväisyyteni siihen, että kansainvälisen yhteistyön kohteena on ympäristöä suojellen alueenne vesivarojen tehokkaampi hyödyntäminen ja puhtaan veden turvaaminen kaikille kirgistanilaisille.

Herra presidentti, haluan nostaa maljani Teidän terveydeksenne, Kirgistanin kansan menestykselle sekä Suomen ja Kirgistanin lujittuvalle yhteistyölle.