Presidentti Halonen Latvian EU-jäsenyyskeskustelussa: Haasteet parempi kohdata yhdessä

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan Suomen kokemus EU-jäsenyydestä on, että on parempi kohdata omat ja yhteiset haasteet osana suurempaa yhteisöä. "Kaikki eurooppalaiset maat ovat maailman mittakaavassa pieniä. Yhdessä olemme enemmän ja yhdessä voimme vaikuttaa paremmin", presidentti Halonen sanoi maanantaina 15. syyskuuta Latvian Siguldassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa aiheena oli Euroopan unionin jäsenyys. Presidentti Halonen oli maanantaina Latviassa yksipäiväisellä työvierailulla, jonka aikana hän tapasi myös presidentti Vaira Vike Freibergan.

Latviassa järjestetään kansanäänestys EU:hun liittymisestä lauantaina 20.9. Presidentti Halonen kannusti latvialaisia käyttämään äänioikeuttaan ja toivotti maan tervetulleeksi unionin jäseneksi ensi vuonna. Samalla hän kuitenkin korosti, että latvialaiset tekevät oman päätöksensä ja Suomi kunnioittaa latvialaisten itsemääräämisoikeutta. "EU-jäsenyys edellyttää kansan tuen. Kyseessä ei ole ainoastaan kansanäänestys, vaan jatkuva prosessi, jossa hallituksella tulee olla kansan tuki," presidentti Halonen sanoi ja totesi, että Suomessa tuki jäsenyydelle on edelleen vahva.

Presidentti Halosen mukaan Latvia naapureineen voisi unionin jäsenenä tuoda oman arvokkaan kokemuksensa Venäjän ja EU:n suhteiden kehittämiseen. Rajavalvonnassa Suomi on jo tehnyt yhteistyötä Baltian maiden kanssa. "Paljon on vielä tehtävää erityisesti liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi sekä kielteisten sivuilmiöiden estämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi."

Presidentti Halonen muistutti, että EU on Suomelle, kuten Latviallekin, tärkein kauppakumppani. "On hyödyllistä päästä sisämarkkinoille samanaikaisesti kuin naapurimaat, jolloin myös kehitys lähimarkkinoilla etenee samaan tahtiin ja samojen säännösten alaisena."

Suomen EU-jäsenyyskokemuksista presidentti Halonen totesi, että yhteisön jäsenenä Suomi voi paremmin vaikuttaa omiin, yhteisiin ja maailman asioihin, ja siten myös oma suvereniteetti on lisääntynyt. "Kokemuksemme mukaan pienillä mailla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin EU:n sisällä. Tämä vaatii aktiivisuutta ja aloitteellisuutta."

Presidentti Halosen mukaan myös suomen kieli ja kulttuuri on EU-jäsenyyden ansiosta tullut vahvemmaksi ja tunnetummaksi.

Maataloudessa EU-jäsenyys on johtanut tilakoon kasvuun ja tilojen erikoistumiseen sekä siihen, että monissa viljelijäperheissä toinen puolisoista työskentelee tilan ulkopuolella joko koko- tai osa-aikaisesti. "Monet rakennemuutoksista olisivat toteutuneet joka tapauksessa. Myös muut maaseutuelinkeinot ja erilaiset maaseudun kehittämishankkeet, esimerkiksi matkailuyritykset ja paikalliskulttuuriprojektit, ovat saaneet EU:n rahoitusta."

Lopuksi presidentti Halonen totesi, että EU-jäsenyyden välittömät vaikutukset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä, mutta Suomen kokemuksen mukaan myönteiset vaikutukset ovat huomattavasti merkittävämmät. "Tärkeintä on osallistuminen yhteisöön, joka lisää turvallisuutta, vakautta ja hyvinvointia, ja joka myös tukee konkreettisesti jäseniään niiden rakentamisessa."