Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton liittokokouksessa 9.11.2001 Joensuussa

(muutosvarauksin)

"Alussa oli suo, kuokka - ja Jussi", alkaa Täällä pohjantähden alla. Väinö Linnan trilogia on upea kuvaus suomalaisen työn historiasta. Työn tekemisen ja hyvän työihmisen kunnioittaminen on yhtä lujassa sekä maaseudulla että kaupungissa. Mutta työ itsessään on muuttunut. Tapahtunut ja edelleen käynnissä olevan rakennemuutos aiheuttaa ongelmia sekä muuttotappio-alueella että kasvukeskuksissa. Tasapainoisempi kehitys olisi kaikkien etu.

Elävä maaseutu on yhteinen asiamme. Huoli elävästä maaseudusta ja sen ihmisten jaksamisesta ja tulevaisuudesta, koko haja-asutusalueen elinvoimasta on aito ja yhteinen. Yhteinen on myös huoli ruoan turvallisuudesta ja eettisistä tuotantotavoista, hyvästä ympäristöstä, metsien kestävästä käytöstä ja hyvästä hoidosta. Haluan omalta osaltani edistää kaikille tasa-arvoisen ja turvallisen yhteiskunnan rakentamista. Tämä on erityisen ajankohtaista myös täällä Pohjois-Karjalassa, jossa etsitään uusia elämisen eväitä muuttoliikkeen vastavoimaksi.

Kysymys ruoan riittävyydestä on suuri globaalinen kysymys. Suomessa kuten Euroopassa yleensäkin elintarvikkeiden laatu on niiden määrää tärkeämpi poliittinen kysymys. Viimeaikaiset elintarvikekriisit ovat nostaneet vahvasti esille kuluttajien vaatimukset. Ne saattavat tuntua tuottajista osin ristiriitaisiltakin.

Vaaditaanhan laadukkaampia ja turvallisempia tuotteita, jotka täyttävät eläinten hyvinvoinnin ja eettisen tuotantotavan vaatimukset. Tuotannon täytyy tapahtua ympäristön kannalta kestävällä tavalla. On varauduttava myös bio- ja geenitekniikan kehittymiseen ja niiden sisältämien mahdollisuuksiin ja uhkiin. Niin tämän kaiken pitäisi tietysti tapahtua myös hyvin kustannustehokkaasti.

Minusta suomalaisen tuottajan lähtökohdat ovat hyvät. Perusmaineemme on myönteinen sekä kotimaassa että ulkomailla. Kiitos suomalaisen ruoan turvallisuudesta - joka on tullut todetuksi kansainvälisestikin - kuuluu koko elintarvikeketjussa tehdylle pitkäaikaiselle työlle. Tulevaisuutta kannattaa rakentaa puhtaiden peltojen, eläinten hyvän hoidon ja viljelijöiden korkean toimintamoraalin varaan. Suomalaisen elintarvikeketjun osapuolet: tuottajat, teollisuus ja hallinto ovat tehneet avointa ja tuloksellista yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Tästä on hyvä jatkaa. Meillä on kaikki mahdollisuudet vahvistaa edelleen kuluttajien luottamusta laadukkaisiin suomalaisiin tuotteisiin koko laajenevan Euroopan unionin avoimilla markkinoilla. Luonnonmukainen tuotanto tulee kasvamaan. Tämä lisää sekä kuluttajan valinnan mahdollisuuksia että tuottajan mahdollisuuksia vastata näihin moninaisiin haasteisiin.

Elintarviketuotannossakin toistuu suomalaisen viennin kilpailukyvyn salaisuus: voimme pärjätä pikemmin laadulla kuin määrällä. Elintarvikkeiden kansallinen laatustrategia on hyvä esimerkki koko alan ponnistuksista yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tiedän, että tavoitteeksi on asetettu kaikkien tuotantoa jatkavien maatilojen laatukoulutus vuoteen 2006 mennessä. Tämä on kova haaste koko elintarvikeketjulle.

Euroopan unionin laajentuminen on tärkeä tavoite. Se tulee lisäämään vakautta omassa maanosassamme. Se antaa meille paremmat lähtöasemat maailmanlaajuisessa kilpailussa. Laajentumisprosessi on suuri haaste sekä hakijamaille että nykyisille jäsenmaille. Se on sitä myös EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle.

Te olette käsitelleet näitä muutospaineita järjestönne piirissä. Olin aikoinaan ulkoministerinä mukana siinä prosessissa, jossa nykyinen Agenda 2000 neuvoteltiin. Tilanne ei tule olemaan varmastikaan tulevaisuudessa helpompi. Suomi onnistui edellisellä neuvottelukierroksella puolustamaan etujaan hyvin osittain siksi, että sekä hallitus että tuottajajärjestöt olivat yhtä mieltä keskeisistä ongelmakohdista.

Olen tyytyväinen siitä, että yhteisen näkemyksen muodostaminen uusiin haasteisiin on jo pitkällä maatalouden strategiaprojektin puitteissa. Tältä pohjalta on sitten hyvä käydä neuvotteluja muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa. Vahva yhteinen tahto on erinomainen neuvotteluvaltti.

Kestävä kehitys ei ole vain ekologista kestävyyttä, vaan sen välttämättömiä osia ovat myös taloudellinen ja sosiaalinen kehitys.

Kotimainen elintarviketuotantokin on loppujen lopuksi mahdollista vain, jos maataloustuotanto on kannattavaa. Tiedän, että lähivuosien toinen keskeinen tavoitteenne on turvata viljelijäväestölle oikeudenmukainen tulotaso muihin väestöryhmiin verrattuna. Tämä edellyttää toimivia markkinoita, joilla tuotteiden hintataso heijastaa niiden laatua ja tuotantokustannuksia. Viljelijän pitkäjänteisen toiminnan kannalta on tärkeää, että maatalouden tukijärjestelmät olisivat mahdollisimman hyvin ennakoitavissa.

Suomalaisen maataloustuottajan asemaan vaikutetaan sekä Suomessa että Brysselissä. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Maaseudun kehittämispolitiikalla on Suomessa tärkeä asema maaseudun asuttuna pitämiselle ja maataloustuotannon jatkumiselle syrjäisilläkin alueilla. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kehittäminen edelleen niin, että maaseudun kehittämispolitiikkaa vahvistetaan, on Suomelle tärkeä asia. Suomessa maatalous ei yksin pidä maaseutua elinvoimaisena, mutta toisaalta elävää maaseutua ei voida pitää yllä ilman maataloutta.

Olen pyrkinyt toimimaan perustuslain hengen mukaisesti koko kansan presidenttinä. Tämän vuoksi olen ollut toistuvasti yhteydessä eri väestöryhmien edustajien kanssa. Puolisoni kanssa olemme myös vierailleet edeltäjieni tavoin eri puolella Suomea, jotta tulisimme tuntemaan mahdollisimman hyvin koko maan ja kansan.

Olemme moneen kertaan havainneet, kuinka monipuolista ja monimuotoista maaseutuyrittäjyys on. Sillä on entistä tärkeämpi merkitys maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Tilastojen mukaan yli neljäsosalla maatiloista harjoitetaan jo nyt perinteisen maa- ja metsätalouden ulkopuolista yritystoimintaa. Mitenkään aliarvioimatta joustavien sukupolvenvaihdosten merkitystä maatalousyrityksissä uskallan ounastella, että juuri tältä perinteisen maa- ja metsätalouden ulkopuoliselta alueelta saattaisi löytyä sitä tarvittavaa lisäkipinää päätöksen tekoon, niin että myös nuori polvi tuntisi houkutusta ei vain jäädä vaan myös palata maaseudulle.

Olisi tehtävä kaikki mahdollinen, jotta suomalaisten yleensä ja meidän naisten erityisesti tuntema arkuus ryhtyä yrittäjiksi voitaisiin voittaa. Saamani palautteen mukaan eivät ihmiset niinkään vierasta itse yrittämisen pohjana olevan ammatin osaamista, vaan siihen kaikkeen liittyvää hallintoa tai kuten sanonta kuuluu byrokratiaa.

Maaseudun ja kaupungin elämän myönteisiä puolia on pyrittävä yhdistämään ja luomaan verkostoja erilaisten osaajien välille. Meillä on yliopistoja, korkeakouluja ammattikorkeakouluja ja muita eritasoisia oppilaitoksia. Niissä on paljon aikaisempaa elävämpää mielenkiintoa yhteistyöhön ympäröivän talouselämän ja muun yhteiskunnan kanssa. Osaaminen on hyvässä kasvussa.

Pohjoismaisen perinteen mukaisesti yhteiskunnan tulee taata mahdollisimman tasapuoliset lähtökohdat ihmisille elämänsä rakentamiseen. Tämä merkitsee ennen kaikkea elinikäiseen koulutukseen sijoittamista. Nuorten on saatava riittävän laaja ja monipuolinen koulutus, jotta sille voidaan jatkossa rakentaa lisää uusien haasteiden mukaista tietotaitoa. Mutta myös meidän vanhempien jatkuvaan koulutukseen on riitettävä mielenkiintoa. Se on työmarkkinoiden kannalta tärkeää, mutta myös taataksemme ihmisille täysipainoisen mahdollisuuden elää kansalaisena.

Tasa-arvo on tärkeä tavoite tämän dynaamisen mutta kovan markkinatalouden maailmassa. Kansalaisten tasa-arvo on voimakkaana uudessa perustuslaissa. Mutta tasa-arvo merkitsee myös kansalaisten omaa osallistumista.

Annan suuren arvon sille, että olette kutsuneet minut puhumaan tänne, yhden maamme vanhimman etujärjestön liittokokoukseen. Arvostan vilpittömästi tekemäänne työtä.

Haluan myös kohdistaa kannustavat sanani suoraan Teille arvoisat viljelijät, metsätalous- ja maaseutuyrittäjät! Uskokaa itseenne ja työhönne, jota teette itseänne säästelemättä. Ponnistelen omalta osaltani sen puolesta, että tämä maa olisi hyvä elää niin maalla kuin kaupungissakin.