Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Euroopan parlamentin vaaleja käsittelevässä seminaarissa ”Demokratia ja kumppanuus - kansalaisyhteiskunnan rooli EU:ssa" 3.4.2009

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulle on suuri ilo puhua täällä Eurooppa-vaaleja käsittelevässä seminaarissa. Vuosi 2009 on Euroopan unionille tärkeä. Euroopan parlamenttiin valitaan uusia jäseniä. Lisäksi nimitetään uusi Euroopan komissio. Lissabonin sopimus toivottavasti tulee voimaan vuoden lopussa ja joulukuussa järjestetään tärkeä ilmastokokous Kööpenhaminassa.

Vanhemmat sukupolvet tietävät erittäin hyvin, mitä eroja on vanhalla Euroopalla ja nykyisillä ajoilla, joille on tunnusomaista ainutlaatuinen yhteistyö ja integraatio. Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion arvoille perustuva Eurooppa-projekti on saavuttanut suurta edistystä.

Eurooppalaisen yhteistyön tulokset rauhan, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä ovat vaikuttavia. On mahdotonta ajatella, että maidemme välille puhkeaisi väkivaltaisia konflikteja. Yhtenäisempi EU on lisäksi kansainvälisenä toimijana vahvempi kuin yksikään sen jäsenvaltioista yksinään. Viime aikoina tämä on korostunut siinä, miten me olemme yhteisesti vastanneet globaaleihin haasteisiin, kuten rahoitusmarkkinoiden kriisiin ja ilmastonmuutokseen.

Euroopan "rauhanprosessi" on enemmän kuin sotilaallista turvallisuutta. Lähestymistapamme perustuu laajaan turvallisuuteen. Unionin vahvuutena on sen kyky edistää turvallisuutta monipuolisella keinovalikoimallaan kuten laajentumisen, poliittisen dialogin, kriisinhallintatoiminnan sekä ihmisoikeus-, kehitys- ja kauppapolitiikan avulla.

Kansainvälinen rahoitus- ja talouskriisi koskee kaikkia jäsenvaltioita. Ihmisiä lomautetaan yritysten supistaessa toimintaansa. Hallituksiin kohdistuu suuria paineita ja ne harkitsevat dramaattisia toimia taloudellisen toiminnan elvyttämiseksi ja yhteiskunnallisen vakauden turvaamiseksi.

Unionin perusrakenteet ovat kohdallaan näihin haasteisiin vastaamiseksi. Sisämarkkinat ja euroalueen yhteinen valuutta ovat selviä etuja. Jos maamme joutuisivat kohtaamaan tilanteen yksinään, ne olisivat hyvin paljon haavoittuvampia. Kriisi kuitenkin korostaa tarvetta tarttua EU-yhteistyön heikkoihin kohtiin. On tärkeää, että yhtenäisyyttä ja avoimuutta edistetään erityisesti vaikeina aikoina.

Euroopan parlamentin jäsenille tulee myös lankeamaan osavastuu talouden elpymisestä. Uhattuina ovat nyt kansalaistemme hyvinvointi ja Eurooppa-projektin menestyksellinen kehitys. Älkäämme unohtako, että Eurooppa ei ole koko maailma.

* * *

Ehdokkaita Euroopan parlamentin vaaleihin ollaan parhaillaan nimittämässä. EU:n kansalaisilla on mahdollisuus osallistua maailmaan laajimpiin kansalliset rajat ylittäviin vaaleihin. Europarlamentin 736 jäsenestä 13 valitaan Suomesta. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio muodostavat kehyksen kansalaistemme ja kansojemme edustukselle ja päätöksenteolle.

Kansalaisten osallistuminen on keskeistä unionin demokratialle. Ensimmäisistä eurovaaleista vuonna 1979 äänestysaktiivisuus on valitettavasti jatkuvasti laskenut. Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2004 äänestysprosentti Suomessa oli 41 %, joka on EU:n keskiarvoa vähemmän. Viime eduskuntavaaleissa Suomessa äänioikeuttaan käytti 68 prosenttia äänioikeutetuista ja edellisissä presidentinvaaleissa äänestysprosentti ensimmäisellä kierroksella oli 74 % ja toisella kierroksella 77 %.

Viimeisimmän Eurobarometrin mukaan 57 % suomalaisista katsoo Suomen hyötyneen Euroopan unionin jäsenyydestä. Suomen EU-jäsenyyden arvioi myönteiseksi asiaksi puolet väestöstä (48 %). Toisaalta valtaosa kansalaisista (71 %) uskoo, että Suomen etuja ei oteta unionissa riittävästi huomioon.

Euroopan parlamentilla on keskeinen rooli kansalaisten ja unionin lähentämisessä sekä demokraattisemman ja avoimemman Euroopan rakentamisessa. Minua ilahduttaa, että Euroopan parlamentti on aloittanut kampanjan, jolla pyritään kertomaan sen roolista EU-politiikassa. Toivon, että kampanja kannustaa äänestäjiä osallistumaan aktiivisesti tuleviin vaaleihin.

* * *

Demokratia on paljon muutakin kuin osallistumista demokraattisiin vaaleihin. Kansalaisten aktiivinen osallistuminen on merkittävä osa yhteiskuntiemme toimintaa. Kansalaisjärjestöt vaikuttavat tekemällä aloitteita ja osoittamalla suuntaa myös EU:n politiikalle ja ulkosuhteille.

Ammattiyhdistykset lukeutuvat Euroopan suurimpiin kansalaisjärjestöihin, uskonnollisten yhteisöjen rinnalla. Yhteistyö työmarkkinaosapuolten välillä on tärkeää kansalaisten Eurooppaa rakennettaessa. Ne ovat muovanneet unionin politiikkaa kohti sosiaalista kumppanuutta jäsenvaltioissa ja EU:ssa.

Työmarkkinajärjestöt ovat aktiivisesti kehittämässä talouselämään liittyviä asioita, kuten yhteiskunnallisia oloja ja vapaata kilpailua. Ne myös huolehtivat kansalaistemme hyvinvoinnista vaikuttamalla kansalliseen ja EU:n lainsäädäntöön. Aito yhteistyö Euroopan tasolla edellyttää, että yritysten ja työntekijöiden tarpeet huomioidaan tasapuolisesti. Tämä edistää myös säällisen työn ja reilumman globalisaation tavoitteita maailmanlaajuisesti.

Kansalaisjärjestöillä on ollut keskeinen rooli kehitysyhteistyön ja ilmastopolitiikan tavoitteenasettelujen onnistumisessa, ja ne seuraavat aktiivisesti tavoitteiden toimeenpanoa. Kansalaisjärjestöt ovat vaikuttaneet EU:n ulkosuhteisiin myös toimimalla ihmisoikeustilanteen parantamiseksi kumppanuusmaissa.

EU:n tulisi suhtautua kansalaisyhteiskunnan järjestöihin uuden innoituksen lähteenä. Unionin tulee toimia läheisessä yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kanssa, joissa kansalaisjärjestöjen työllä on myös merkittävä rooli.

Euroopan parlamentin ja koko unionin tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa myös siksi, että se on erinomainen tapa lisätä kansalaisten kiinnostusta Euroopan unioniin ja äänestysaktiivisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa. 18–30 -vuotiaat nuoret aikuiset käyvät äänestämässä harvemmin kuin vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat, mutta heidät voidaan tavoittaa kansalaistoiminnan kautta. On merkkejä siitä, että nuoret ovat aikaisempaa kiinnostuneempia politiikasta.

* * *

Tasa-arvon edistäminen jäsenvaltioissa ja EU:n kumppanuusmaissa on monien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen erityisen mielenkiinnon kohde. Naisten aseman edistäminen on tärkeä osa demokratiakehitystä. Edistystä on monissa EU-maissa saavutettu ottamalla naisia aktiivisesti mukaan. Sukupuolten tasa-arvo kaikilla elämänaloilla on ollut EU:ssa perusoikeutena ja arvona vuodesta 1957. Saavutettavaa on kuitenkin vielä paljon. Nykyisen Euroopan parlamentin jäsenistä 31 % on naisia ja komissiossa naisten osuus on 37 %. Suomen eduskunnassa naisten osuus kansanedustajista on 42 % ja Ruotsin valtiopäivillä naispuolisten edustajien osuus on 47 %. Suomessa naiset ovat miehiä aktiivisempia äänestäjiä. Äänestysaktiivisuuden ero naisten hyväksi viimeisimmissä vaaleissa on noin 4 %.

Naisten mahdollisuuksia työelämässä ja politiikassa on parannettu 1970-luvulta alkaen eurooppalaisella ja kansallisella lainsäädännöllä. Amsterdamin sopimuksella EU sitoutui poistamaan syrjinnän ja edistämään miesten ja naisten tasavertaisuutta kaikessa toiminnassa. Lissabonin sopimuksessa asetetaan tavoitteeksi, että unionin on poistettava sukupuolten epätasa-arvo. Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä on aika ottaa päättäväinen askel sukupuolten tasa-arvon edistämisen puolesta. Koko unionin olisi toimittava niin kuin sanojensa mukaisesti. Jäsenvaltioiden tulee korostaa sukupuolten välistä tasa-arvoa asettamalla naisia ehdokkaiksi ja edistämällä tasa-arvoa koskevia teemoja.