Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Kaupan työ ja tulevaisuus –seminaarissa Finlandia-talossa 8.11.2007

Palvelujen merkitys ihmisten hyvinvoinnille on kasvanut ja sen ennustetaan jatkavan kasvuaan. Hyvinvoinnin lisäksi palvelut tuovat myös työtä. Meillä Suomessa palvelusektori kuitenkin työllistää vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin; Suomessa yksityisten palvelualojen merkitys taloudessa on huomattavasti Euroopan Unionin keskitasoa vähäisempi.

Eroa ei voida tutkijoiden mukaan selittää esimerkiksi Suomen laajalla julkisten palvelujen tuotannolla, sillä kyse on nimenomaan yksityisistä palveluista, kuten rahoitus- ja vakuutuspalveluista, kaupasta sekä yrityspalveluista, joissa julkisella palvelutuotannolla ei ole roolia.

Tilastokeskuksen mukaan yksityisten palvelualojen osuus työllisyydestä on maassamme vain 35 prosenttia, mikä on 6 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin EU15-maiden keskiarvo. Mitä tulee kaupan alaan, bruttokansantuotteestamme kaupan osuus puolestaan on noin 11% ja osuus työllisistä noin 13%. Nämäkin luvut ovat noin 2 prosenttiyksikköä alempia kuin eurooppalainen keskiarvo. Luvut osoittavat, että suomalaisella palvelusektorilla ja kaupalla on paljon kehittymismahdollisuuksia ennen kuin eurooppalainen taso saavutetaan. Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua.

Kauppa tarjoaa jo nyt työpaikan varsin monelle suomalaiselle. Edellisen hallituksen aikana uusista työpaikoista lähes viidennes eli 20 000 syntyi kaupan alalle. Toivomme varmasti kaikki saman kehityksen jatkuvan. Tämä edellyttää osaamista ja yhteistyötä.

Uusi tietotekniikka, vanhojen totuttujen sektoreiden yli syntyvät uudet innovaatiot ja yleensäkin luovuus - niiden uskotaan olevan avainsanoja palvelusektoreilla ja siis myös kaupassa. On opittava tuntemaan uudet tuotteet, niin tavarat kuin palvelutkin, ja toivottavasti yhdistämään ja soveltamaan niitä luovasti. On myös tunnettava asiakkaat. Tämä kaikki edellyttää osaamista ja uudelle suopeaa toimintaympäristöä. Tietojeni mukaan te - PAM ja Suomen Kaupan Liitto - olette olleet yhdessä aktiivisia hankkeessa, jonka tarkoituksena on laatia Suomeen palveluohjelma ja kehittää uusia palveluinnovaatioita. Erinomaista.

Palvelutuotannon kehittämiseen tarvitaan lisää osaamista, joka puolestaan onnistuu sijoittamalla koulutukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Ilman hyvin koulutettua työvoimaa suomalainen elinkeinoelämä ei ole kilpailukykyinen eikä julkinen sektori pysty tuottamaan laadukkaasti ja tehokkaasti palveluitaan. Koulutus on siis keino yhteiskunnalle ja sen eri sektoreille vastata muutoksiin.

Koulutus on kuitenkin jatkuvien haasteiden edessä. Pidän tärkeänä sekä yleissivistävän että ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja monipuolistamista. Vahva nuorisoasteen koulutus on tulevaisuuden perusta. Mutta jo nyt työelämässä olevien ihmisten koulutus on sittenkin haastavain tehtävämme. Koulutuserot ovat vanhemmissa ikäluokissa suurempia. Aikuiskoulutukseen sijoittaminen on siten erityisen haastava tehtävä. Nopea kehitys vaatii myös elinikäistä oppimista meiltä jokaiselta. Oppimisen ilon löytäminen olisi onnistumisen paras tae.

Osaava ja kielitaitoinen työvoima on ajankohtainen kysymys myös kansainvälistyvälle kaupan alalle. Samalla, kun kuluttajat vaativat myyjiltä entistä parempaa palveluosaamista, tarvitaan kaupan alan esimiestehtävissä yhä enemmän liiketoiminta- ja johtamisosaamista. Myös raja tuotteiden ja palvelujen myymisen välillä on sulanut. Nykyaikaisessa kaupanteossa ei välttämättä enää myydä pelkkää tuotetta, vaan kuluttaja saattaa haluta myös ostamaansa tuotteeseen liittyvää neuvontaa, ylläpitoa ja huoltoa. Uudenlaisen osaamisen paikka tämäkin.

Paremman kaupan alan koulutuksen eteen on jo tehty työtä. Uskon että jo pitkään jatkunut PAMin ja Suomen Kaupan Liiton yhteistyö myös koulutuksen alueella tuottaa jatkossakin tulosta. Yhteinen hankkeenne Kaupan Alan Kehittämiskeskus on vastannut tarpeeseen kehittää kaupan alan perus- ja jatkokoulutusta. Myös ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien ja kaupan maisteriohjelmien kehittämistarve on jatkossa nykyistäkin suurempi.

On myös erinomainen asia, että kauppa on ollut ensimmäisten joukossa huomaamaan jo tänne muuttaneet - uudet suomalaiset ja heidän koulutuksensa. Tulevaisuudessa yhä useampi kaupan alan työntekijä onkin todennäköisesti maahanmuuttaja.

Henkilöstökoulutuksella vahvistetaan kaupan kilpailu¬kykyä ja henkilöstön osaamista. Ihmiselle itselleenkin koulutus on tärkeä. Hänellä on oltava mahdollisuus kehittää itseään, työtään ja työyhteisöään. Hyvä koulutus ja osaaminen antavat ihmiselle mahdollisuudet käyttää omaa osaamistaan ja taipumuksiaan laajemmaltikin oman, perheensä ja yhteiskunnan hyväksi. Työelämässä koulutus on ollut tähän asti myös varsin hyvä rokotus työttömyyttä vastaan ja takuu hyvästä palkkakehityksestä.

* * *

Maailmanlaajuinen talouden rakennemuutos ei ole muuttanut pelkästään teollisuutta, vaan viime aikoina on useissa EU-maissa ihmisillä herännyt huoli myös palvelusektorin työpaikkojen siirtymisestä edullisen työvoiman maihin kuten Kiinaan tai Intiaan. Uusi tietotekniikkahan on mahdollistanut useiden palvelujen tuotannon missä päin maailmaa tahansa. Toki edelleen suuri osa palveluista edellyttää läheisyyttä markkinoihin ja asiakkaisiin, mikä osaltaan hillitsee palvelujen muuttoa.

Suomalaiset tukkukaupat ovat perinteisesti toimineet avoimilla kansainvälisillä markkinoilla. Viime vuosina myös suomalaiset vähittäiskaupan yritykset ovat vieneet toimintojaan ulkomaille, esimerkiksi Venäjälle ja Baltian maihin. Samalla myös monet monikansalliset yritykset ovat tulleet Suomeen.

Globalisaatio näkyy kaupan alalla muun muassa omistuksen, johtamisen, työntekijöiden, toimintatapojen ja tuotteiden kansainvälistymisenä. Globalisoituvassa maailmassa vastuu ympäristöstä, työntekijöiden asiallisesta kohtelusta, paikallisen yhteisön hyvinvoinnista kuuluu monelle taholle: tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia ja kansallista lainsäädäntöä, mutta myös teollisuuden, kaupan ja kuluttajien vastuullista toimintaa.

Viime aikoina yritykset ovat ottaneet ilahduttavasti yhä aktiivisemman roolin yhteiskuntavastuun kantamisessa. Tässä suhteessa suomalaisilla yrityksillä on ollut suhteellisen hyvä maine niin Suomessa kuin maailmallakin. Monet yritykset ovat huomanneet, että vastuullisuus voi olla kilpailutekijä, toiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden perusta eikä pelkästään lakisääteinen velvollisuus.

Myös suomalainen kauppa on vastannut kuluttajien vaatimuksiin vastuullisesta yritystoiminnasta. Kaupan alan yritysten on ollut kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, ettei tuotannossa tai alihankintaketjuissa rikota kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän perusoikeuksia suojaavia sopimuksia. Myös yritysten työllistävään merkitykseen tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota – niin meillä kuin muualla.

Haluan antaa kiitoksen sanan suomalaiselle kaupalle - sekä yrittäjille että työntekijöille - yhteisen maailmamme parantamisesta. Tänä päivänä kuluttaja tietää tavaroiden ja palveluiden tuottamisen ympäristöhaitoista ja sosiaalisista ongelmista ja sen, että voi itse valinnoillaan vaikuttaa. Kauppa on vastannut tähän mm. ottamalla Reilun kaupan tuotteita yhä enemmän mukaan valikoimiin. Reilun kaupan tuotteiden myynti kasvoi viime vuonna volyymiltaan 55% ja arvossa mitattuna 71%. Suomi onkin ollut yksi nopeimmin kasvavista reilun kaupan markkinoista. Samoin ekologiset vaihtoehdot polttoaineista pesuaineisiin ovat menneet hyvin markkinoilla läpi. Tämäkin edellyttää osaamista.

* * *

Olette tämän iltapäivän aikana keskustelleet siitä, mikä on kaupan alan tulevaisuus ja mistä jatkossakin saadaan motivoituneita ja sitoutuneita osaajia. Alan houkuttelevuus on tietysti monen tekijän summa, mutta yksi kulmakivi tässä ovat turvalliset ja toimeentulon takaavat työsuhteet. Työelämän kehittäminen on aina kahden kauppa: vastuullinen työnantajapolitiikka vahvistaa vastavuoroisesti työntekijöiden motivaatiota ja hyvää työilmapiiriä, ja parantaa tätä kautta myös tuottavuutta ja laatua.

Työntekijän pitää tulla palkallaan toimeen. Määrä- tai osa-aikaisessa työsuhteessa olevalle tämä ei ole välttämättä mahdollista. Määräaikaisen työntekijän huolista päällimmäisin ei ole oman työn kehittäminen tai työnantajan menestys vaan epävarmuus omasta tulevaisuudesta.

Osa-aikainen työ puolestaan voi olla joissakin tapauksissa työntekijän elämäntilanteeseen sopiva, joustava ratkaisu, mutta valitettavan usein se ei ole työntekijästä itsestään lähtöisin oleva päätös. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 lähes 40% vähittäiskaupan alalla työskentelevistä osa-aikaisista teki lyhyttä työaikaa siksi, että kokoaikatyötä ei ollut tarjolla. Kaiken kaikkiaan se, ettei kokoaikatyötä ole tarjolla, on palkansaajilla lähes yhtä yleinen osa-aikatyön syy kuin opiskelu. Toivon, että jatkossa tähän asiaan voidaan kiinnittää entistä paremmin huomiota.

* * *

Palvelualoilla on suuri rooli Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin rakentajana nyt ja tulevaisuudessa. Te kaikki täällä olevat osapuolet teette työtä sen eteen, että ala olisi jatkossa entistäkin kilpailukykyisempi ja myös houkutteleva vaihtoehto työntekijöille. Toivotan menestystä työllenne!