Presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu eli ns. presidentin esittelyssä, joka pidetään yleensä perjantaisin klo 11. Presidentin esittelyssä tehty päätös ilmenee toimituskirjasta (hallituksen esitys, laki tai asetus, avoin kirje, nimityskirja tms.), jonka presidentti allekirjoittaa ja asian esitellyt ministeri varmentaa. Valtioneuvosto panee täytäntöön presidentin päätökset. Päätöksistä tiedotetaan valtioneuvoston verkkosivuilla.
Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Jos presidentti ei päätä asiasta ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi. Hallituksen esityksen antamisesta ja peruuttamisesta päätetään tämän jälkeen valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti, mutta muun asian toisessa esittelyssä presidentti voi tehdä valtioneuvoston kannasta poikkeavan päätöksen.
Presidentti päättää kuitenkin ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta:
Asianomainen ministeri esittelee asian presidentin päätettäväksi. Valtioneuvoston kokoonpanon muutoksen, joka koskee koko valtioneuvostoa, esittelee kuitenkin valtioneuvoston asianomainen esittelijä.
Ennen esittelyä presidentin päätökset tulee valmistella asianomaisessa ministeriössä. Tasavallan presidentin tehdessä päätöksiä valtioneuvostossa tulee vähintään viiden ministerin ottaa osaa käsittelyyn ja oikeuskanslerin olla läsnä. Presidentin esittely on presidentin pääsääntöinen päätöksentekotapa. Ainoat poikkeukset ovat kabinettiesittelyssä ratkaistavat asiat sekä tosiasiallinen päätöksenteko asioiden valmistelun vireille panossa ja valmistelun aikana.
Presidentti ratkaisee sotilaskäskyasiat ja sotilaalliset nimitysasiat puolustusvoimain komentajan sekä rajavartiolaitosta koskevat asiat sisäasiainministerin esittelystä pääsääntöisesti ilman valtioneuvoston myötävaikutusta.
Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista puolustusvoimain komentajan esittelystä pääministerin ja puolustusministerin myötävaikutuksella ns. kabinettiesittelyssä pääsääntöisesti valtioneuvoston ulkopuolella. Puolustusministerillä on läsnäolovelvollisuus ja pääministerillä läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä. Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.
Sotilaallisista nimitysasioista presidentti päättää puolustusvoimain komentajan kabinettiesittelyssä puolustusministerin myötävaikutuksella. Puolustusministerillä on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa kabinettiesittelyssä. Kabinettiesittelyssä ratkaistaan muut kuin valtioneuvostossa ratkaistavat nimitysasiat. Näitä ovat mm. everstien ja alempien upseerien nimitykset ja tehtävään määräämiset.
Tasavallan presidentti tekee päätökset rajavartiolaitoksen sotilaskäsky- ja nimitysasioissa sisäasiainministerin esittelystä valtioneuvoston ulkopuolella. Päätökset varmentaa sisäasiainministeri. Asiaa esiteltäessä pääministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä siitä. Kabinettiesittelyssä ratkaistaan everstien ja alempien upseerien nimitykset ja tehtävään määräämiset, mutta ylemmät upseerit sekä rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön presidentti nimittää virkaan ja määrää tehtävään puolustusministerin esittelystä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Presidentti voi omasta aloitteestaan tai sisäasiainministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan sotilaskäskyasian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee sisäasiainministeri. Valtioneuvostossa presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta.
Myös tasavallan presidentin tosiasiallinen päätöksenteko asioiden valmistelun vireillepanossa ja valmistelun aikana on sidottu valtioneuvoston myötävaikutukseen, jos kysymyksessä ei ole merkittävä ulkopoliittinen päätös tai toimi (puhe, kirje, kutsun lähettäminen tai vastaanottaminen), mutta päätöksenteko tapahtuu vapaamuotoisesti. Valtioneuvoston myötävaikutus presidentin muissa ulkopoliittisissa päätöksissä ja toimissa, joista ei päätetä presidentin esittelyssä, voi tapahtua ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, muussa vapaamuotoisessa neuvottelussa tai keskustelussa pääministerin ja/tai yhden tai useamman muun ministerin kanssa.
Merkittävissä ja laajakantoisissa asioissa myötävaikutus voi edellyttää keskustelua koko valtioneuvoston kanssa, mutta pääsääntöisesti riittää asian käsittely ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa tai yhteydenpito pääministeriin ja/tai asianomaiseen ministeriin - useimmissa tapauksissa ulkoasiainministeriin. Tällä tavoin presidentti päättää esim. valtiovierailuista ja virallisista vierailuista, jotka hän tekee ulkomaille tai jotka hänen kutsustaan toinen valtionpäämies tekee Suomeen.