Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe toisessa Itämeren alueen naiskonferenssissa 9.3.2000 Helsingissä

Minulla on suuri ilo puhua tässä toisessa Itämeren alueen naiskonferenssissa. Tämä konferenssi on tärkeä rengas viime aikoina järjestettyjen Itämeren alueen konferenssien ketjussa. Tämä on myös tärkeä todiste siitä muutosvoimasta, joka on luonteenomaista naisten väliselle yhteistyölle tällä alueella.

Yleinen naisten aseman edistäminen on hyvin tärkeää, mutta se ei onnistu ilman koko yhteiskunnan demokratisoitumista. Kyse ei ole vain vapaista vaaleista vaan myös peruslähtökohdan eli itse kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta ja kehittämisestä. Demokratia on prosessi ja keino, jolla hallitsevat yhteisen elämänsä jatkuvaa muutosta. Kaikkien ihmisten sekä miesten että naisten osallistuminen on siksi välttämätöntä.

Ihmisten tasa-arvon toteutuminen on välttämätöntä. Ensi askeleena on syrjinnän poistaminen. Naisten oikeuksien toteuttaminen ihmisoikeuksina ja naisten todellinen mahdollisuus toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat demokratian toteuttamisen tämän päivän suuria haasteita.

Ihmisoikeudet ovat meidän maissamme useimmiten jo periaatteessa samat kaikille yksilöille, mutta käytännössä niitä ei toteuteta tasapuolisesti. Vaikka naisten ja tyttöjen oikeudet on turvattu lainsäädännössä, niitä ei toteuteta yhtä hyvin kuin miesten ja poikien oikeuksia. Kaikissa maissa naiset kohtaavat jatkuvasti erilaisia esteitä. Tällaisia ovat muun muassa heikompi taloudellinen asema sekä kulttuuriin ja talouteen liittyvät tekijät, jotka vaikeuttavat naisten mahdollisuuksia saavuttaa oikeutensa. Tästä syystä, meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota naisten oikeuksiin.

Vaikka ihmisoikeuksien turvaaminen ja edistäminen kuuluvat hallituksille, elävää ihmisoikeuskulttuuria tuskin syntyy ilman aktiivista ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Mitä tulee naisten oikeuksiin, naiset itse ovat niiden tärkein voimavara. Nais- ja muiden kansalaisjärjestöjen rooli on ratkaiseva naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien edistämisessä. Naisten välisen yhteistyön sisältämät mahdollisuudet muodostavat avaintekijän naisten oikeuksien käytännön toteuttamisessa. Yhtenä myönteisenä esimerkkinä haluan mainita naisyrittäjien välisen yhteistyön, jossa naiset kokemuksiaan jakamalla ja toimimalla yhdessä voivat raivata uutta maaperää naisten toiminnalle ja heidän oikeuksiensa toteuttamiselle. Myös näistä aiheista keskustellaan tässä konferenssissa.

Tasa-arvon edistäminen Itämeren alueella on tämän konferenssin yleisteema. Tämä on osa laajempaa pyrkimystä vahvistaa naisten taloudellisia mahdollisuuksia ja turvata heidän ihmisoikeutensa. Viitekehyksenä toimii YK:n neljännessä naisten asemaa käsitelleessä maailmankonferessissa hyväksytyn toimintasuunnitelman toteuttaminen ja sen seuranta. Tämän kaltaiset alueelliset ja ala-alueelliset konferenssit antavat arvokkaan lisäpanoksen maailmanlaajuiseen kehitys- ja seurantaprosessiin, jossa arvioidaan ja vauhditetaan tasa-arvoa maailmassa. Viisi vuotta sitten tapahtuneen Pekingin toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen naisten aseman parantamisessa, naisten voimavaraistamisessa ja sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisessa on edistytty. Valitettavasti toimintaohjelman täydellinen toimeenpano ei ole toteutunut ja saavutetussa kehityksessä on suuria eroja eri puolilla maailmaa.

Minua ilahduttaa Itämeren alueella tapahtunut myönteinen kehitys tasa-arvokysymyksissä. Tämän alueen valtioilla on paljon annettavaa maailmanlaajuiseen tasa-arvon toteutumisessa. Tämän monet huomasivat jo h Euroopan talouskomission järjestämässä Euroopan aluekokouksessa. Olen vakuuttunut siitä, että me saamme aikaan riittävästi poliittista tahtoa ja kykyä toteuttaaksemme sekä täällä Itämeren alueella Pekingissä hyväksytyt sitoumukset että osallistuaksemme myös solidaarisesti näiden asioiden maailmanlaajuiseen toimeenpanoon .

Alueelliset prosessit ovat tärkeitä. Meidän alueemme ihmisten kannalta on Euroopan Unionin laajentumisella on hyvin suuri merkitys. Kysymys ei ole vain taloudesta, vaan koko yhteiskunnasta. Siihen meidän tulisi kiinnittää sekä naisten että miesten huomio ja olla aktiivisia tässä suuressa muutoksessa. Toimintamahdollisuuksia antavat myös EU:n pohjoista ulottuvuutta koskeva aloite sekä Yhdysvaltain Pohjoista Eurooppaa koskeva aloite. Tietysti myös myös Euroopan neuvosto ja ETYJ ovat vanhaan tapaan käytössämme. Haluaisin mainita lisäksi myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen kansalaisjärjestötason yhteistyön.

Olen vakuuttunut siitä, että EU:n laajentumisprosessi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. On välttämätöntä, että EU:n jäsenyyttä hakevat maat täyttävät tasa-arvoa käsittelevää lainsäädäntöä sekä sen toimeenpanoa koskevat vaatimukset. Sosiaaliturvan tasoa ja vähemmistöjä koskevan politiikan sopeuttaminen on yhtä tärkeää. Kuitenkaan lainsäädäntö ei yksin riitä. Tarvitaan poliittista tahtoa tasa-arvon edistämiseksi käytännössä.

Olen henkilökohtaisesti iloinen , että olette kutsuneet minut tänne mukaan. Muistan kun yhdessä Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albrightin kanssa tein aloitteen, jonka avulla tuotiin Itämeren alueella harjoitettavaan naisten väliseen yhteistyöhön myös Atlantin yli kulkeva ulottuvuus. Vain vuosi sitten järjestimme yhdessä Riiassa hyvin onnistuneen konferenssin, jolla oli tavoitteena edistää naisten asemaa. Konferenssi on jo johtanut konkreettiseen yhteistyöhön alueella. Viime lokakuussa Reykjavikissä pidetyssä konferenssissa yhteistyötä edistettiin edelleen ja saavutettiin tuloksia, joista keskustellaan ja joita arvioidaan ensi vuonna Vilnassa. Tämä antaa aihetta uskoa, että toiminta ja tapahtumasarja ovat hyvin juurtuneita. Olen iloinen nähdessäni täällä osanottajia kaikista Itämeren alueen maista sekä myös Yhdysvalloista.


Arvoista kuulijat, lopuksi pari sanaa maasta. Jossa te nyt olette. Meillä on ollut pitkä kehitys tasa-arvossa. Suomalaiset naiset saivat ensimmäisenä maailmassa täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906. Tämä merkitsi sitä, että he olivat sekä äänioikeutettuja että vaalikelpoisia. Ensimmäinen suomalainen naisministeri nimitettiin vuonna 1926. Myös Suomessa on asennemuutosten lisäksi vaadittu lainsäädännön muutoksia tasa-arvon edistämiseksi. Vuoden 1986 tasa-arvolailla sekä siihen vuonna 1995 hyväksytyllä kiintiöjärjestelmää koskevalla muutoksella on ollut positiivinen vaikutus miesten ja naisten välisen tasa-arvon lisääntymiseen. Olen myös tyytyväinen siitä, että saan puhua teille Suomen ensimmäisenä naispresidenttinä.

Vielä ei ole syntynyt sellaista yhteiskuntaa, jossa naiset olisivat täysin tasa-arvoisia miesten kanssa. Naisten asemassa on eroja eri maiden välillä, mutta kaikissa yhteiskunnissa naiset kohtaavat hämmästyttävän samanlaisia ongelmia. Heidän asemansa työmarkkinoilla ei ole tasa-arvoinen ja heihin kohdistuu seksuaalista ahdistelua ja hyväksikäyttöä sekä naisten ja tyttöjen kaupittelua, prostituutiota ja väkivaltaa. Näiden ilmentymien takana on monimutkaisia sosiaalis-taloudellisia ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä.

Näistä syistä johtuen on välttämätöntä jatkaa työtä kaikkinaisen naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamiseksi, tasa-arvon saavuttamiseksi työmarkkinoilla sekä naisten yrittäjyyden edistämiseksi. Nämä kaikki aiheet tulevat käsittelyyn tässä konferenssissa.

Naisten aseman parantaminen ja tasa-arvon edistäminen vaativat kaikkien maailman maiden panostusta ja osallistumista. Tämä on yhteinen yrityksemme, josta myös kaikki - sekä naiset että miehet - hyötyvät sekä teollistuneissa että kehitysmaissa.

Haluaisin toivottaa menestystä tälle konferenssille ja toivon ja uskon, että saavutatte hyviä tuloksia myös Itämeren alueelle tärkeissä tasa-arvokysymyksissä.