Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan kriisien hallinnassa tarvitaan laajaa yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Presidentti Halonen puhui 72. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingin Säätytalolla maanantaina 24. tammikuuta.
”Suomi on vakaa pohjoismainen yhteiskunta. Silti mekin voimme joutua keskelle ihmisen tai luonnonmullistuksen aiheuttamaa katastrofia. Tuho voi tapahtua meistä maantieteellisesti kaukana, lähialueillamme ja jopa omassa maassamme”, presidentti Halonen sanoi puheessaan.
”Aasian hyökyaaltokatastrofi osoitti selvästi, että tarvitsemme kansainvälisiä ennakkovaroitusjärjestelmiä ja siviilikriisinhallinnan osaamista. Viranomaisyhteistyön tehostaminen on tärkeää niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.”
Presidentti Halonen korosti myös kriisitilanteisiin varautumisen merkitystä. ”Ihmisten luottamusta ei voi rakentaa vain kriisin aikana, vaan on erittäin tärkeää, että ennalta luotu keskinäisen luottamuksen ja yhteistoiminnan pohja on niin vahva, että se kantaa kriisiaikojen poikkeuksellisten olojen yli”. Maanpuolustuskursseilla luotavat laajat yhteistyöverkostot ovat presidentti Halosen mukaan kehitys oikeaan suuntaan. ”Erilaisista riskeistä on useimmiten paljonkin tietoa, mutta tiedon hyväksikäyttö edellyttää tehokasta verkottumista: laaja-alaista tietojen keräämistä, asiantuntevaa analyysia ja oikeanlaista reagointia.”
Presidentti Halonen totesi puheessaan, että EU:n kriisinhallinnan kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Suomi osallistuu aktiivisesti tähän työhön ja pitää erityisen tärkeänä sotilaallisten ja siviilikriisinhallinnan voimavarojen yhteensovittamista. Tämä parantaa unionin kykyä toimia myös Aasian hyökyaaltokatastrofin kaltaisissa tilanteissa.
Osallistuminen kansainväliseen rauhanturvatoimintaan on presidentti Halosen mukaan tärkeä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. ”Näin edistämme sekä kansainvälistä rauhaa että oman puolustuksemme kehittämistä ja vahvistamista. Pienen kansakunnan turvallisuus riippuu koko maailman vakaudesta ja turvallisuudesta.”
Presidentti Halonen muistutti, että suomalaisten rauhanturvaajien osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan edellyttää aina Suomen omaa päätöstä. ”Nykyinen lakimme edellyttää lisäksi, että operaatiolla on YK:n tai Ety-järjestön antama valtuutus. Tämä on tärkeää, koska YK:n turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta ja vain turvallisuusneuvosto voi oikeuttaa voimankäytön muussa tarkoituksessa kuin itsepuolustukseksi. Tämä kansainvälisen oikeuden periaate on syytä pitää tarkasti mielessä rauhanturvalain uudistamistyössä.”