Tasavallan presidentti Tarja Halosen avauspuheenvuoro suomalais-bulgarialaisessa talousseminaarissa Sofiassa 25.2.2003

Muutosvarauksin; puheen kieli englanti

Viime vuodet ovat avanneet aivan uusia näköaloja Suomen ja Bulgarian väliselle taloudelliselle kanssakäymiselle. Kylmän sodan päättyminen on mahdollistanut uuden yhteistyön alkamiseen. Euroopan unioni on laajentunut nopeasti ja integraation syveneminen jatkuu sen piirissä.

Suomi tuli EU:n jäseneksi vuoden 1995 alusta. Meidän mielestämme unionin tulee olla keskeinen eurooppalainen toimija. Laajentumisen tulee siten ulottua myös niihin Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopan maihin, jotka ovat omaksuneet demokratian ja markkinatalouden ja jotka ovat valmiit täyttämään jäsenyyskriteerit. Tästä lähtökohdasta Suomi on antanut tukensa alusta lähtien Bulgarian jäsenyyspyrkimykselle.

Suomen ja Bulgarian välillä on vallinnut vuosisatainen ystävyys. Suomalaiset sotilaat osallistuivat jo Bulgarian itsenäisyyteen johtaneisiin taisteluihin 1877-78. Tämän päivän käytännön yhteistyömme on vielä vaatimattomalla tasolla. Tämä koskee lähinnä kauppaa ja talousyhteistyötä, vilkkaampaa on ollut kulttuurivaihto ja varsinkin suomalaisten turismi Mustan meren kultaisille hiekkarannoille.

Uskon, että Bulgarian osallistuminen Euroopan integraatioon ja tulo aikanaan EU:n jäseneksi merkitsee uutta vaihetta myös Suomen ja Bulgarian taloussuhteissa. Kauppaan ja investointeihin tarjoutuu uudenlaisia mahdollisuuksia, joihin toivon molempien maiden edustajien tarttuvan.

EU:n huippukokous teki viime joulukuussa Kööpenhaminassa historiallisen päätöksen ottaa 10 uutta jäsentä. Bulgaria on alusta lähtien osallistunut nykyään käynnissä olevaan neuvotteluprosessiin. Sen tavoitteena on liittymissopimuksen voimaanastuminen vuonna 2007 edellyttäen, että jäsenyydelle asetetut ehdot ovat täyttyneet. Bulgaria onkin edennyt hyvin neuvotteluissaan, vaikka työtä onkin vielä paljon ennen kuin loputkin kahdeksan neuvottelulukua voidaan sulkea. Kysymys ei ole kuitenkaan vain neuvotteluista. Vasta acquis'n toteuttaminen käytännössä tuo toivotun tuloksen. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat eurooppalaisen yhteistyön periaatteet. Hyvän hallinnon merkitys kasvaa jatkuvasti.

Bulgarian hallitus onkin ryhtynyt toimiin hallinnon tehostamiseksi sekä yritysten rahoitusedellytysten ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Uskon, että Te jatkatte päättäväisesti tällä tiellä.

Jo ennen EU-jäsenyyden toteutumista monet unionin ja Bulgarian kesken solmitut sopimukset, erityisesti Eurooppa-sopimus parantavat taloudellisen kanssakäymisen edellytyksiä. Sopimukset avaavat myös mahdollisuuksia uudistushankkeiden ja perusinvestointien rahoitukseen EU:n tuella. Arvioidessamme jatkossa suomalais-bulgarialaisten taloussuhteiden kehitystä meidän on pidettävä mielessä, että EU-maiden kauppapolitiikka on yhteistä ja koordinoitua. Kauppapolitiikan välineet ovat EU:n komissiolla.

Viime aikojen myönteinen kehitys Bulgariassa on lisännyt suomalaisten yritysten ja rahoituslaitosten kiinnostusta Bulgariaan, mistä osoituksena on minua tälle valtiovierailulle seurannut korkeatasoinen liikemiesvaltuuskunta. Valtuuskunnan kokoonpano heijastaa kaikkia niitä talouden sektoreita, joissa Suomi on vahva ja joissa sillä on paljon tarjottavaa myös bulgarialaisille kumppaneille.

Euroopan unioni luo edellytykset kaupan lisäämiseen EU:n sisällä, mutta myös yhteistyömahdollisuuksia muuallakin globalisoituvassa maailmassa. Laajentuneen EU:n naapurialueet ovat tässä suhteessa luonnollisia kumppaneita. Meidän kaikkien on annettava suurta painoarvoa EU:n uudelle Wider Europe -lähialuepolitiikalle.

Toivotan Teille tänään työntäyteisiä tunteja sekä menestystä pyrkimyksissänne etsiä edellytyksiä yhteisille hankkeille molempien osapuolten hyödyksi sekä liittymisneuvottelujen jatkuessa että aikanaan EU:n sisämarkkinoilla.