Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Irlannin presidentin Mary McAleesen tarjoamilla juhlapäivällisillä Dublinissa 12.11.2007

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan kiittää Teitä, arvoisa presidentti, ystävällisistä sanoista, jotka osoititte minulle sekä suomalaiselle valtuuskunnalle. Omasta ja puolisoni puolesta haluan myös lämpimästi kiittää teitä kutsustanne saapua valtiovierailulle Irlantiin. Meillä molemmilla on mieluisia muistoja Teidän ja tohtori Martin McAleesen valtiovierailusta Suomeen toukokuussa 2001.

Irlanti on todettu eräässä kansainvälisessä vertailussa maailman vieraanvaraisimmaksi maaksi. Meille osoittamanne vieraanvaraisuus osoittaa, että vertailun tulos on oikea. Tänään käymiemme keskustelujen tunnelma on ollut avoin ja positiivinen ja me suomalaiset olemme todella tunteneet olevamme ystävien seurassa.. Suomalaisten ja irlantilaisten on tunnetusti helppo tulla toimeen keskenään.

Meitä yhdistää muun muassa rakkaus kulttuuriin. Molemmat maat ovat onnistuneet vaalimaan omaleimaista kulttuuriaan ja tekemään sitä tunnetuksi maailmalla. Voi jopa sanoa, että olemme tällä saralla kokoamme suurempia maita.

Suomessa kuten muuallakin on miellytty suuresti irlantilaiseen kansanluonteeseen ja irlantilaiseen kulttuuriin. Olette tunnettuja taiteen monilta aloilta aina Nobel-palkituista kirjailijoista ja runoilijoista maailman huippuluokan pop- ja rock-artisteihin asti. Myös perinteinen irlantilainen musiikki on Suomessa pidettyä. Aktiivisesti toimivan Suomi-Irlanti –seuran järjestämä vuotuinen irlantilaisen musiikin festivaali on noussut hyvin suosituksi.

Suomalaisen kulttuurin tunnettuus Irlannissa on ilahduttavasti lisääntymässä. Esimerkiksi seurueeseeni kuuluvan valokuvataiteilijan Elina Brotheruksen näyttely sai täällä Dublinissa kiitettävää huomiota viime keväänä. Tänä vuonna Irlannissa on ollut mahdollisuus kuulla normaaliakin enemmän Sibeliuksen musiikkia säveltäjämestarimme juhlavuoden merkeissä. Ensi vuonna tarkoituksemme on panostaa erityisesti kuvataiteeseen.

* * *

Aiemmin tänään puhuin pääministeri Ahernin isännöimällä lounaalla Euroopan unionin jäsenyyden merkityksestä maillemme. Kansainvälisissä suhteissa Suomi ja Irlanti tukevat vahvasti monenkeskistä yhteistyötä – erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien piirissä. Olemme hyvin samanmielisiä niin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien, kehityksen kuin ympäristönsuojelunkin suhteen.

Kokoomme nähden olemme aktiivisesti osallistuneet konfliktien ennalta ehkäisyyn ja ratkaisemiseen eri puolilla maailmaa. Rauhanturvatoiminnassa olemme tehneet yhteistyötä jo puoli vuosisataa. Esimerkkinä voi mainita yhteisen suomalais-irlantilaisen pataljoonan Libanonissa. Seuraavan kerran kriisinhallintajoukkomme ovat yhteistyössä ensi vuoden alusta päivystysvuoroon astuvassa EU:n pohjoismaisessa taisteluosastossa.

Irlanti on omassa kriisinhallintatoiminnassaan käyttänyt hyväkseen Pohjois-Irlannin rauhanprosessista saamiaan kokemuksia ja tietotaitoa. Tiedän, että Te, arvoisa Presidentti, ja puolisonne olette olleet rakentamassa siltoja tämän saaren kahden osan välille. Pääministeri Ahernin ja pääministeri Blairin tiivis ja periksi antamaton yhteistyö johti tulokseen, mitä vielä 10 vuotta tai jopa pari vuotta sitten olisi ollut vaikea uskoa mahdolliseksi. Meille on tietenkin ollut mieluisaa, että eräät suomalaiset ovat voineet olla avuksi tässä prosessissa – kuten edeltäjäni presidentti Ahtisaari, valtioneuvos Holkeri ja prikaatinkenraali Nieminen, joka on tänään täällä paikalla.

Suomi toimii ensi vuoden Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtajamaana. Haluamme edistää ETYJ:n roolia tärkeänä eurooppalaisena yhteistyöjärjestönä. Uskomme, että järjestöllä on edelleen paljon annettavaa – erityisesti demokratian ja oikeusvaltioperiaatteeseen nojautuvan hyvän hallinnon omaksumisessa järjestön osanottajavaltioissa. ETYJ-puheenjohtajamaana haluamme tehdä avointa yhteistyötä kaikkien kumppanimaiden kanssa.

* * *

Kahdenväliset suhteemme ovat hyvät ja kehittyvät vakaasti monin eri tavoin. Aktiivinen kansalaisjärjestötoiminta ansaitsee erityisen kiitoksen. Molemmissa maissa ystävyysseurat toimivat vireästi edistäen ystävyyttä, tietoa ja ymmärrystä irlantilaisten ja suomalaisten välillä. Ystävyysseuroilla on tärkeä rooli myös siteiden ylläpitämisessä kotimaahan päin. Monia suomalaisia on jonkin verran muuttanut Irlantiin, viime aikoina erityisesti tietotekniikka-alan yritysten palvelukseen.

Paremmat kommunikaatio- ja liikenneyhteydet lisäävät ihmisten välistä yhteydenpitoa. Viimeisin osoitus tästä on Aer Linguksen hiljattain avaama suora lentoyhteys Dublinin ja Helsingin välillä. Matkailijoita maastamme saapuu tänne vuosittain jo varsin paljon. Toivottavasti myös irlantilaiset kiinnostuvat entistä enemmän Suomesta. Molemmat maat tarjoavat luonnonkauneutta, kiinnostavaa kulttuuria ja kansanperinteestä syntyviä elämyksiä.

* * *

Kuulin, että eilen tulitte olleeksi tasan kymmenen vuotta Irlannin presidenttinä. Haluan onnitella Teitä tämän merkkipäivän johdosta ja kohottaa maljan Teidän ja tohtori McAleesen kunniaksi sekä toivottaa maidemme keskinäisille suhteille ja yhteistyölle mitä parhainta menestystä.