Presidentti Halonen vaalikauden päättäjäisissä

Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistui tiistaina 11.3.2003 vaalikauden päättäjäisiin Eduskunnassa. Presidentti Halonen totesi puheessaan, että vaalikausi 1999-2002 on ollut historiallinen. Eduskunta hyväksyi lopullisesti uuden perustuslain, joka tuli voimaan vuonna 2000 samanaikaisesti presidentti Halosen toimikauden alkaessa. "Perustuslain kirjaimen ja hengen noudattaminen edellyttää ylimpien valtioelinten edustajien olevan lujia ja laillisia, mutta myös yhteistyökykyisiä. Hyvää tahtoa ja yhteistyökykyä on riittänyt kaikilta osapuolilta, ja uskon niin olevan jatkossakin."

Tasavallan presidentti puhuu eduskunnassa. Kuva: Lehtikuva

"Vaalien jälkeen ryhdymme ensimmäistä kertaa soveltamaan uuden perustuslain säännöksiä hallituksen muodostamisesta. Vastuu toimivan hallituspohjan ja hallituksen ohjelman löytämisestä ja pääministerin valinnasta on eduskunnalla. Presidenttinä tehtäväni on seurata eduskuntaryhmien neuvotteluja hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta, koska näiden neuvottelujen tuloksen perusteella ja kuultuani eduskunnan puhemiestä annan perustuslain mukaisesti eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Tämä ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitettavassa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan."

Kansainvälisen tilanteen osalta presidentti Halonen totesi todennäköisesti vaikeutuvan kriisin olevan edessä.

"Irakin riisuminen joukkotuhoaseista on haaste koko kansainväliselle yhteisölle. Irakin kovin hitaasti kasvanut yhteistyöhalu on omalta osaltaan vaikeuttanut tehtävää. Kaikki haluavat välttää sodan, mutta sen mahdollisuus ei valitettavasti ole poissuljettu."

"Suomen kanta Irakin kriisiin on koko ajan ollut selvä. Irakin on luovuttava joukkotuhoaseistaan ja -aseohjelmistaan YK:n turvallisuusneuvoston päätösten mukaisesti. Vastuu aseriisunnasta on Irakilla, YK:n asetarkastajien tehtävä on todentaa tämä aseriisunta. Mahdollisista lisätoimista Irakia vastaan pitää päättää YK:n turvallisuusneuvostossa. Turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Tuemme turvallisuusneuvostoa ja sen päätöksiä, eivätkä voimatoimet ilman turvallisuusneuvoston valtuutusta ole hyväksyttäviä."

"Tuemme asetarkastajien työn jatkamista niin kauan kuin työ on mielekästä ja hyödyllistä. Turvallisuusneuvoston on harkittava aikaresurssit asetarkastajien raporttien perusteella. Irakin riisuminen joukkotuhoaseista voi edellyttää sotatoimia. Näillä toimilla tulee olla turvallisuusneuvoston valtuutus. Suomi ei osallistu tällaiseen voimankäyttöön. Sen sijaan olemme perinteiseen tapaamme olleet valmiita tutkimaan mahdollisuuksia humanitäärisen avun antamiseen YK:n välityksellä."

Presidentti Halonen muistutti puheessaan myös sitoutumisesta vuosituhannen kehitystavoitteisiin ja globaaliin kumppanuuteen.

"Kehitysyhteistyömäärärahojen tai ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole ainoastaan solidaarisuuden osoitus. Se on samalla sijoitus omaan ja lastemme tulevaisuuteen. Maailman väestön enemmistön eläminen puutteessa ja pienen vähemmistön eläminen yltäkylläisyydessä ei voi kestää loputtomiin. Olemme oppineet Suomessa, että voimme rakentaa hyvinvointimme vain oikeudenmukaiselle ja tasa-arvoiselle yhteiskunnalliselle kehitykselle. Sama pätee globaalisti."

Tasavallan presidentin puhe kokonaisuudessaan