Tasavallan presidentti Tarja Halonen puhui Helsingin yliopiston Alumnijuhlassa 6.11.2001

(puhereferaatti)

Kansainväliselle yhteistyölle entistä suurempi tarve uusien uhkien edessä



Syyskuun 11. päivän tapahtumat sisälsivät riskin, että Yhdysvallat kääntyisi sisäänpäin ja jättäisi kansainvälisen kanssakäymisen aikaisempaa vähemmälle. Onneksi näin ei käynyt, vaan sen sijaan presidentti Bush ilmoitti kantanaan lähes välittömästi, että Yhdysvallat ei voi taistella terrorismia vastaan omin voimin. Menestyksellinen terrorismin vastainen toiminta edellyttää kansainvälistä yhteistoimintaa, painotti presidentti Halonen puheessaan Helsingin yliopiston Alumnijuhlassa.

Terrorismin vastaisessa taistelussa voidaan erottaa kaksi toiminta-aluetta: Ensinnäkin syylliset täytyy saada vastuuseen ja toiseksi, on pyrittävä estämään vastaavien tekojen toistuminen tulevaisuudessa, totesi presidentti Halonen. Yhdysvallat haki terroristi-iskujen jälkeen kansainvälistä tukea ja solidaarisuutta
taistelussa terrorismia vastaan ja sen vetoomukseen vastattiin voimakkaasti ja näkyvästi.

Terrorismin vastaisen toiminnan suhteen USA:n ja Ison-Britannian sotilaalliset toimet Afganistanissa ovat olleet julkisuudessa päähuomion kohteena ja ihmisten tunteet ovat ymmärrettävästi hyvin ristiriitaisia. - Toisaalta ollaan huolestuneita siitä, että terrori-iskuista vastuussa olevia ei ole saatu kiinni, toisaalta
tunnetaan suurta surua ja sääliä Afganistanin siviiliuhreista.

Presidentti Halonen painotti kuitenkin, että YK:n peruskirjan ja turvallisuusneuvoston päätösten mukaisesti USA:lla on oikeus itsepuolustukseen, jota sotilaalliset iskut Afganistaniin tämän mukaan ovat, koska varsinaiset syylliset ja konfliktin aloittajat ovat Al-Qaida ja sitä suojeleva Taleban. - Yhdysvaltojen tulee
luonnollisesti noudattaa kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien sotaa koskevat säännöt, ja välttää esimerkiksi siviilikohteita, lisäsi Halonen.

- Laillinenkin sota tuottaa paljon surua ja tuhoa, eikä se yksin riitä terrorismin taltuttamiseen. Pidemmällä aikavälillä korostuvat poliisi- ja oikeusalan yhteistyö sekä kaikki se poliittinen toiminta, jolla voidaan kitkeä kasvupohjaa terrorismilta.

Presidentti Halonen korosti lisäksi, että globaalit ongelmat tarvitsevat ratkaisupaikakseen myös maailmanlaajuisen foorumin.
- Tärkein foorumi tällaiselle yhteistyölle ja myös terrorismin vastaiselle yhteistoiminnalle on Yhdistyneet kansakunnat. Järjestön toimintakyky on riippuvainen jäsenmaiden tahdosta ja meidän kaikkien on tehtävä parhaamme, jotta syksyn aikana osoitettu yhteistyöhalu jatkuu tulevaisuudessa.

Eurooppalaisella tasolla on myös löydetty yhteistyö uudelleen ja terrorismin vastainen taistelu on noussut ykkösaiheeksi sekä Euroopan neuvostossa että Euroopan unionissa, totesi Halonen. Jo Tampereen
huippukokouksessa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella sovittiin periaatteessa niistä toimista, joita tarvitaan yleisemminkin taistelussa kansainvälistä rikoillisuutta vastaan, mutta vasta tänä syksynä asia on tavallaan pakon edessä liikahtanut, muistutti presidentti Halonen.

Kansainväliselle yhteistyölle on aikaisempaakin suurempi tarve ja terrorismi on yksi haaste lisää. - Poliittinen tahto tehdä yhteistyötä on ihmiskunnan onneksi kasvanut uusien uhkien edessä eikä hävinnyt,
korosti presidentti Halonen.