Tasavallan presidentti Tarja Halosen avaussanat ”Ero ja uusi alku - 200 vuotta Suomen sodasta” -näyttelyn avajaisissa Suomen kansallismuseossa 8.10.2008

(muutosvarauksin)

Vuodet 1808 ja 1809 kuuluvat Suomen ja Ruotsin valtiollisiin merkkivuosiin. Suomen sota alkoi helmikuussa 1808 ja päättyi Haminan rauhaan seuraavan vuoden syyskuussa. Rauhansopimuksella Ruotsi luovutti Venäjälle sopimuksessa nimeltä mainitut itäiset maakuntansa, joista myöhemmin syntyi itsenäinen Suomi. Ruotsin ja Venäjän aikojen vaikutukset tuntuvat yhä tänä päivänä suomalaisessa yhteiskunnassa. Niiden vuosien aikana rakennettiin vähitellen perusteet itsenäiselle kansakunnalle.

On tärkeää, että Suomen sodan historiaa muistetaan sekä Suomessa että Ruotsissa. Tietomme kaksi sataa vuotta sitten käydyn sodan syistä, tapahtumista ja seurauksista tarvitsevat tarkentamista. Monen suomalaisen mielikuva sodasta on syntynyt kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin perustuvasta ihanteellisesta kuvasta sodasta ja sen sotilaista.

Uskon, että tämän näyttelyn ja muiden merkkivuoden tapahtumien avulla voidaan antaa Suomen sodasta monipuolinen ja realistinen kuva. Sotatoimien ohella sairaudet, nälkä ja kylmyys tappoivat sotilaita ja siviilejä tuhansittain. Myös muu tuho ja inhimillinen kärsimys oli mittavaa.

Suomen ja Ruotsin monisatavuotinen valtiollinen side päättyi kaksisataa vuotta sitten. Se merkitsi yhden aikakauden päättymistä ja uuden ajan alkua. Autonomisessa Suomessa säilyi vahvana monet siteet Ruotsiin, kuten kieli, kulttuuriperintö, oikeusjärjestelmä ja uskonto. Ne olivat paljolti pohjana myös itsenäiselle Suomelle.

* * *

Kenraali von Döbeln piti jäähyväispuheen joukoilleen Uumajan torilla 8. päivänä lokakuuta 1809. Hän sanoi olevansa varma, ettei suomalaisista voi koskaan tulla ruotsalaisen emämaansa vihollisia. Hän kehotti pysymään kaikkina aikoina sen ystävänä. Hänen sanansa ovat toteutuneet. Tänä päivänä Suomen ja Ruotsin suhteet ovat poikkeuksellisen monipuoliset ja läheiset. Pohjoismaiden yhteistyö on sille luonteva jatko.

Maittemme välistä suhdetta kuvastaa arvokkaalla tavalla Teidän, Kruununprinsessa Victoria, läsnäolonne tässä tilaisuudessa.

Haluan kiittää Museovirastoa, Kansallismuseota ja Livrustkammaria siitä yhteistyöstä, jonka tuloksena tämä hieno ja mielenkiintoinen näyttely on syntynyt. Julistan näyttelyn avatuksi.

Suomen kansallismuseo