Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdyspuhe saksalais-suomalaisen kauppakamarin 30-vuotisjuhlassa Hampurissa 9.5.2008

(muutosvarauksin)

Vapaa- ja hansakaupunki Hampuri on erinomainen paikka juhlia saksalais-suomalaisen kauppakamarin 30-vuotista taivalta. Suomen yhteydet Hampuriin ovat aina olleet tiiviit ja tärkeät.

Keisari Friedrich Barbarossa oli viisas mies antaessaan 819 vuotta sitten Hampurille satamaoikeudet. Meillä suomalaisilla on syytä olla siitä erityisen kiitollisia, onhan maamme Hampurin konttisataman neljänneksi suurin asiakas. Hampurin kautta kulkee suuri osa suomalaista vientiä ja tuontia - ei pelkästään Saksaan vaan ympäri maailmaa aina Kiinaa myöten. Hampurin asema Itämeren alueen liikenteen keskuksena on vahvistunut vuosi vuodelta ja sen tulevaisuuden kehitys on tärkeää meille kaikille.

Toiseksi haluan kiittää siitä, että Suomi saa olla tänä vuonna Hampurin satamafestivaalin kumppanimaa. Juhlinnassa me haluamme todella korostaa kumppanuuden merkitystä. Hampurissa on lähipäivien aikana erilaisia tapahtumia, joista näkyvin lienee tänään iltapäivällä avattava Suomi-alue Kehrwiederspitzellä. Siellä monet Suomen kaupungit ja paikkakunnat sekä lukuisat yritykset esittelevät Suomea matkailumaana. Maistiaisiksi on tarjolla myös runsaasti suomalaisia kulttuurielämyksiä.

Moni teistä läsnäolijoista osallistui eilen pidettyyn satamalogistiikan yritysfoorumiin. Foorumia toteuttamassa oli myös saksalais-suomalainen kauppakamari. Tilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä satama-alan yritystä Suomesta. Tämä on hyvä osoitus kuljetusalan kasvavasta merkityksestä Suomen ja Saksan välillä sekä siihen kohdistuvasta kiinnostuksesta.

* * *

Maailma on muuttunut paljon siitä, kun saksalais-suomalainen kauppakamari perustettiin Finlandia-talolla Helsingissä vuonna 1978. Poliittisesti elettiin kylmän sodan aikaa, Saksa oli jakautunut liittotasavaltaan ja Saksan demokraattiseen tasavaltaan ja Neuvostoliitto oli Suomen suurin kauppakumppani.

Nyt 30 vuotta myöhemmin Saksa on ollut uudelleen yhdistyneenä jo niin kauan, että nuoret enää tuskin muuta muistavat. Neuvostoliitto on hajonnut. Kaikki Itämeren rantavaltiot Venäjää lukuun ottamatta ovat Euroopan unionin jäseniä.

Saksa on jo useiden vuosien ajan ollut Suomen suurin kauppakumppani. Toki nopeasti vaurastuva Venäjä on noussut jo hyvin lähelle. Vuoden 2007 tilastojen mukaan Suomen ja Saksan välinen kauppa on arvoltaan 15,6 miljardia euroa. Kauppavaihto maittemme välillä on 30 vuodessa kymmenkertaistunut.

Tämä on huikea saavutus, jossa saksalais-suomalainen kauppakamari on ollut tiiviisti mukana. Kauppakamari toimii niin saksalaisyritysten hyväksi Suomessa kuin suomalaisyritysten hyväksi Saksassa. Kahdensuuntainen toimintaperiaate on osoittautunut erinomaiseksi. Kiitos siitä kauppakamarille.

* * *

Tältä pohjalta työtä on hyvä jatkaa. Itämeren alueen talouskasvu on vahvaa. Laajentunut Euroopan unioni sekä taloudellisesti vahvistuva Venäjä tarjoavat suuret mahdollisuudet koko alueen maille. Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden politiikan keskeisimmistä tavoitteista onkin lisätä yhteistyötä Venäjän, Norjan ja Islannin kanssa koko Itämeren alueen talouden kehittämiseksi. Talousyhteistyö maiden välillä on myös ollut tärkeä osatekijä alueellisen yhteistyön vahvistamisessa.

Laajentuneessa unionissa alueellisen yhteistyön merkitys sekä jäsenmaiden että unionin naapureiden kanssa on selkeästi kasvamassa. Me täällä pohjoisessa ymmärrämme Itämeri-yhteistyön merkityksen. Alueellinen yhteistyö on merkittävä kasvutekijä ja samalla se lisää vakautta ja edistää turvallisuutta laajassa mielessä. Euroopan unionin valmisteilla oleva Itämeri-strategia tulee vahvistamaan entisestään alueellista yhteistyötä.

Euroopan unionin sisällä – erityisesti Schengen maiden välillä - on kansallisvaltioiden rajojen merkitys vähentynyt. Siellä, missä on halua ja potentiaalia tiiviimpään alueelliseen yhteistyöhön, halutaan ylittää jopa luonnon asettamia rajoituksia. Pohjois-Saksassa on viime aikoina puhuttanut paljon Fehmarn-Beltin siltaprojekti, jonka avulla voitaisiin luoda maayhteys Kööpenhaminasta Hampuriin ja täten sitoa alueet toisiinsa Ruotsista Saksaan. Suomessa ja Virossa puolestaan on päätetty tutkia, olisiko Helsingin ja Tallinnan välinen junatunneli toteutettavissa.

Talouskasvu on tärkeää, mutta on pyrittävä samanaikaisesti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen. Ilmastonsuojelu on noussut tässä tilanteessa keskeisimmäksi tavoitteeksi. Se on saavuttanut meidän kaikkien tuen sekä Yhdistyneiden kansakuntien korkean tason ilmastotapaamisessa että Balin ilmastomuutoskokouksessa. Euroopan unionin merkitys sekä suunnannäyttäjänä vastuunotossa että muiden rohkaisijana, voi olla ratkaiseva. EU:n tavoitteet hiilidioksidivähennyksiksi ovat todella haasteellisia. Mutta nyt on aika toimia! Minusta todella hieno asia, että Hampurissakin on ryhdytty moniin ympäristösuojelutoimenpiteisiin ja julistettu tavoitteeksi olla ilmastonsuojelun "mallimetropoli".

Ilmastonsuojelulla on vahvat yhteytensä myös muuhun ympäristönsuojeluun. Myös Itämeren pelastamiseksi tarvitaan kiireellisiä toimia. Itämeren suojelukomission, Helcomin, Krakovan toimintaohjelma pitää toimeenpanna mahdollisimman pikaisesti ja tehokkaasti.

On selvää, että myös kaikkien luontoa koskettavien suurempien toimenpiteiden - sellaisten kuin Fehmarn-Beltin silta tai Venäjän- Greifswaldin välinen kaasuputki - ympäristövaikutukset tulee selvittää tarkasti.

Pidän erittäin tärkeänä, että kaikki alueen maat ovat mukana Itämeren suojelutyössä. Kirjoitin vuodenvaihteessa yhdessä pääministeri Matti Vanhasen kanssa kaikkien Itämeren rantavaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehille asiasta. Uskon, että juuri täällä Pohjois-Saksassa ja Hampurissa on aivan erityisesti kiinnostusta Itämeren pelastamista kohtaan. Onhan kyseessä yhteinen meremme. Toivon tämän asian saavan vahvan sijan suomalais-saksalaisessa yhteistyössä

* * *

Kymmenen vuotta sitten edeltäjäni Martti Ahtisaari puhui saksalais-suomalaisen kauppakamarin 20-vuotisjuhlassa Essenissä. Keskeinen aihe presidentin puheessa oli EMU ja tuleva yhteinen valuutta. Euroopan unioni on sittemmin laajentunut nimenomaan Itämeren alueella. Yhteisen Euroopan rakentaminen ja siihen liittyvät haasteet jatkuvat. Tässä ympäristössä on saksalais-suomalaisen kauppakamarin hyvä jatkaa arvokasta työtään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten apuna, vientiä ja investointeja edistäen sekä toimivaa kontaktiverkostoa ylläpitäen.

Toivotan saksalais-suomalaiselle kauppakamarille ja sen jäsenille onnea ja parhainta menestystä myös tulevaisuudessa.