Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Finnish-Latvian Business Forumissa 26. huhtikuuta, 2006

Minulle on suuri ilo puhua tässä Suomen ja Latvian yhteisessä Business Forumissa. Latvia on meille suomalaisille hyvin tuttu. Latvian kaksi vuotta sitten toteutunut EU-jäsenyys on syventänyt suhteitamme. Maidemme kahdenvälisten suhteiden perusta on kuitenkin syntynyt jo paljon aikaisemmin.

Olen iloinen maidemme välisen taloudellisen yhteistyön erittäin myönteisestä kehityksestä. Suomen vienti Latviaan kasvoi viime vuonna 22 prosenttia ja Suomi olikin Latvian kuudenneksi tärkein tuontimaa. Kysymyksessä ei ole pelkästään tavarakauppa vaan suomalaiset ovat sijoittuneet Latviaan palvelusektorillakin, joka on tänä päivänä jo paljon muutakin kuin vain matkailua. Ilahduttavaa on, että olemme nousseet myös Latvian kymmenen tärkeimmän vientimaan joukkoon.

Suomesta Latviaan suuntautuneet investoinnit osoittavat, että taloudelliset suhteemme ovat läheiset. Latviaan onkin rekisteröity jo noin 270 suomalaisyritystä. Latvian jäsenyys Euroopan unionissa on lisännyt suomalaisyritysten luottamusta Latviaan liiketoimintaympäristönä.

Lisäksi Latvian päättäväinen pyrkiminen kohti Euroopan rahaliittoa vaikuttaa maidemme välisiin taloussuhteisiin. Yhteisen rahan, euron, käyttöönotto Latviassa olisi merkittävä askel kaupallisille suhteillemme. EU:n jäsenvaltioina jaamme samat tavoitteet kilpailukyvystä ja kasvuedellytysten turvaamisesta. Meidän pitää myös sijoittaa koulutukseen ja osaavaan työvoimaan. Ilman osaavia ihmisiä ei synny tulosta.

Maailmanlaajuisesti katsoen Euroopan maat ja erityisesti Pohjoismaat ovat olleet globalisaation voittajia. Sekä Latvia että Suomi ovat joutuneet sopeutumaan kiristyvään kilpailuun, mutta ovat myös pystyneet monin tavoin hyödyntämään maailmantalouden avautumisen. Onnistumisen edellytyksenä on ollut rakennemuutos ja vahvuuksista kiinni pitäminen.

Suomessa on haluttu pitää kiinni perinteisestä hyvinvointiyhteiskunta-mallista. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa vakauden luo vahva demokratia ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Siinä yksilön ja yhteisön edut yhtyvät. Voimmekin olla tyytyväisiä Suomen menestyksestä erilaisissa kansainvälissä vertailuissa. Suomalaisen menestystarinan yhtenä perustana on ollut asiantuntemus ja osaaminen. Suomi sijoittaa edelleenkin koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisen paljon, mutta meidän tulisi lisätä sekä omaa panostamme että saada EU-kumppanit innostumaan asiasta. Me Euroopan unionin jäsenmaat voimme pärjätä vain laadulla kuten EU:n Lissabonin strategiassakin todetaan.

Latvialla ja Suomella on yhteinen intressi edistää Itämeren alueen kehitystä. Itämeren alue on latvialaisten ja suomalaisten yhteistä markkina-aluetta, jossa kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä lähestulkoonkaan käytetty. Tätä aluetta on kehitettävä Euroopan alueellisena kasvukeskuksena, jossa yhdistyvät kilpailukyky, dynaamiset taloudet, sijoittaminen inhimillisiin voimavaroihin ja innovaatioon, sekä sosiaalinen hyvinvointi. Energia-asiat tulevat myös nousemaan vahvasti Itämeren maiden yhteistyön asialistalle.

Itämeren alueen kaupunkien ja opetuslaitosten verkottuminen sekä yhteiset tutkimushankkeet ovat luoneet arvokkaita yhteyksiä alueelle. EU-rahastohankkeiden toteutuksessa suomalaiset voivat olla aktiivisia tarjoajia. Latvian etuna on Suomen näkökulmasta sen maantieteellinen sijainti ja erityisosaaminen, kun tarkastellaan nopeasti kasvavia talouksia Keski- ja Itä-Euroopassa.

Uskon tämän tilaisuuden auttavan suomalaisyrityksiä myönteisesti arvioimaan niitä mahdollisuuksia, joita yhteistyö läheisen EU-kumppanin kanssa tarjoaa. Kiitän arvoisia järjestäjiä (Latvian Investment and Development Agency LIDA ja FINPRO) oivallisesta tilaisuudesta ja toivotan parhainta menestystä maidemme yritysten väliselle yhteistyölle.