Tasavallan presidentti Tarja Halosen virkaanastujaispuhe 1.3.2006

Arvoisa puhemies
Hyvät Suomen kansan edustajat

Antamani juhlallisen vakuutuksen mukaisesti edistän presidentintoimessani kaikin voimin Suomen kansan menestystä. Olen saanut nyt toisen kerran kansalta valtakirjan tähän vaativaan tehtävään ja kiitän vaaleissa saamastani tuesta.

Me suomalaiset voimme olla monesta syystä ylpeitä maastamme. Vietämme tänä vuonna suomalaisen, keskeytyksittä jatkuneen demokratian satavuotisjuhlaa.

Kansanvallan lisäksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu ovat meille tärkeitä arvoja. Yhdessä ja yhtenäisenä kansana olemme puolustaneet ja rakentaneet maatamme. Sen vuoksi isänmaamme on tänään vauraampi kuin koskaan aiemmin ja kansainvälinen kilpailukykymme on huippuluokkaa.

Mutta meillä on myös ongelmia. Tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja Suomeen on syntynyt uusköyhyyttä. Kokopäivätyön palkka ei riitä aina perheen elättämiseen. Naisen euro on edelleen vain 80 senttiä. Hyvinvointipalvelujärjestelmässä on ongelmia ja työntekijöiden jaksaminen on kovilla. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus heijastuu monin eri tavoin.

Vaikka hyvinvointiyhteiskunta on laajasti hyväksytty tavoite, niin se ei toteudu kaikkien ihmisten elämässä, vaan meillä on alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta. Se on vastoin suomalaisten oikeudentajua. Näin ei tarvitsisi olla. Ihmisten hyvinvointi ja maamme kansainvälinen kilpailukyky eivät ole toisilleen vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä ja tukevia asioita.

Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää vahvaa taloutta ja työllisyyttä, jotka ovatkin kehittyneet meillä hyvin. Lisää työpaikkoja tarvitaan, sillä työttömyys on edelleen pysytellyt korkeana. Läheinen yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä hyödyttää molempia osapuolia. Sijoittaminen tutkimukseen ja kehittämiseen on yhä tärkeämpää kansainvälisen kilpailun kiristyessä. Meidän pitää olla sekä parempia että tehokkaampia, jotta suomalainen työ olisi kilpailukykyistä maailman markkinoilla. Lähtökohtamme menestyä tulevaisuudessakin ovat varsin hyvät.

Osaaminen ei tarkoita vain yliopistojen ja korkeakoulujen työtä, vaan sen on oltava tavoitteena koko työelämässä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ei voi ratkaista pelkästään nuorisoasteen koulutuksella, joka meillä on ilahduttavan korkea. Hyvä ammattitaito koskee kaikkia työikäisiä. Elinikäinen oppiminen on tuttu tavoite, mutta sen toteuttamisella on todella kiire elinkeino- ja työelämän muutoksen ja väestömme ikääntymisen vuoksi.

Euroopan unionin keskeisiä periaatteita ovat henkilöiden, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden ulottamista koskemaan kaikkien uusien jäsenmaiden kansalaisia on perusteltu jäsenmaiden yhdenvertaisuudella. Meidän on joka tapauksessa huolehdittava siitä, että työehdot ovat kaikille samat ja ettei maahamme muodostu eri työmarkkinoita suomalaisille ja muiden maiden kansalaisille.

Presidentinvaalien aikana käytiin jo keskustelua siitä, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Se ei kuitenkaan ole mikään ihmelääke, jolla ratkaisemme tulevat työvoimakapeikot. Maahan ei muuta työvoimaa, vaan ihmisiä. Kotiutuminen uuteen kotimaahan edellyttää kielitaitoa, sosiaalisia kontakteja ja yhteiskunnan tavoille oppimista. Myös meidän jo täällä asuvien on opittava paljon, jotta yhteiselämä sujuisi hyvin. Toinen toistemme erilaisuuden tuntemaan oppiminen ja samanarvoisuuden tunnustaminen on pitkä prosessi, jota ei pidä pelätä mutta ei myöskään vähätellä. Tässä työssä meillä kaikilla on paikkamme. Pyrin omalta osaltani auttamaan turvallisen avoimuuden löytämisessä.

Olen valmis jatkossakin yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa suomalaisen työn ja osaamisen tulosten viennin edistämiseksi ja kansainvälisten suhteiden vahvistamiseksi. Toivon, että myös Suomi olisi yhä useammalle yritykselle kiinnostava sijoituskohde ja kotimaa.

Ulkopolitiikkamme ja kansainvälisen toimintamme peruslinjana on pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus. Työ on ollut tuloksellista – Suomea pidetään hyvänä ja luotettavana kumppanina niin lähialueillamme kuin maailmanlaajuisestikin. Kansainvälisessä yhteistyössä Suomi ja suomalaiset ovat haluttuja toimijoita eri tehtävissä.

Nykyään maailmanlaajuiset haasteet ja uhat ovat moninaisia ja monimuotoisia – yksin eivät pärjää vahvimmatkaan maat. Toimimalla aktiivisesti Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä Suomi on vaikuttamassa yhteistyössä muiden maiden kanssa maailman vakaan kehityksen hyväksi. Oikeudenmukaisempi maailma on turvallisempi maailma ja myös meille parempi paikka elää.

Suomi toimii kuluvan vuoden jälkipuoliskon EU:n puheenjohtajamaana – monessa mielessä erittäin haasteellisena aikana. Suomi tulee tekemään työtä yhteisen Euroopan puolesta. Ulkosuhteissa Suomen keskeisinä tavoitteina ovat sovitun laajentumissuunnitelman sujuva ja tasapainoinen eteenpäinvieminen, EU-Venäjä-yhteistyön kehittäminen, pohjoisen ulottuvuuden vahvistaminen ja yleensä EU:n ulkosuhdetoiminnan tehostaminen. Hyvät kahdenväliset suhteet sekä naapureittemme että kaukaisempienkin maiden kanssa auttavat myös puheenjohtajuuden hoitoa.

Kehityspolitiikka on olennainen osa ulkopolitiikkaamme. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen tapahtuu myös kehitysyhteistyöllä. Suomen ulkopolitiikan johdonmukaisuuden ja uskottavuuden kannalta on erittäin tärkeätä, että pidämme kiinni hallitusohjelman kehityspoliittisista tavoitteista mukaan lukien kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen siten, että niiden osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2010 olisi 0,7 prosenttia, huomioon ottaen yleinen talouskehitys. Tätä eduskunnankin hyväksymää linjausta pitää noudattaa.

Kehitysyhteistyömäärärahojen nousu korostaa määrärahojen käytön suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja vastuullisuutta. Sekä ihmisen että ympäristön kannalta kestävän kehityksen tukeminen on Suomelle oma ja uskottava toiminta-alue.

Ympäristöstä huolehtiminen edellyttää jatkossa nykyistä kokonaisvaltaisempaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutos on yhteinen asia, jonka vuoksi meidän on jatkettava ponnisteluja kaikkien maiden mukaan saamiseksi. Meillä jokaisella on yhteisen vastuun lisäksi myös henkilökohtainen vastuu ympäristömme tilasta. Haluan olla jatkossakin mukana tämän toiminnan tehostamisessa. Tämä maapallo ei ole peritty isiltämme vaan se on lainassa lapsiltamme.

Paremman huomisen rakentaminen edellyttää yhteistyötä. Siihen tarvitaan eduskuntaa, presidenttiä ja hallitusta, mutta myös paljon muuta – modernin kansanvaltaisen yhteiskunnan kaikkia voimavaroja.

Kiitän teitä, arvoisa puhemies, eduskunnan puolesta lausumistanne menestyksen toivotuksista. Pyrin kaikessa toiminnassani hyvään yhteistyöhön eduskunnan ja valtioneuvoston kanssa. Toivon Teiltä ja kaikilta suomalaisilta tukea työssä Suomen kansan menestykseksi.