Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Kansainvälistymispalkintojen 2010 jakotilaisuudessa Presidentinlinnassa 3.2.2011

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on valtiovallan tunnustus yritysten ja yhteisöjen tekemästä työstä kansainvälisillä markkinoilla. Valintaperusteet ovat vaativat. Palkittavilta yrityksiltä ja yhteisöiltä edellytetään kilpailuetua tuovia liiketoimintamalleja ja uusiutumiskykyä. Yritysten on myös oltava taloudellisesti menestyviä ja niillä tulee olla vahvat kasvunäkymät.
 
Tänään palkittavat yritykset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että kansainvälisillä markkinoilla menestyminen ei ole kiinni yhtiön koosta. Pk-yrityskin voi nousta alallaan merkittävään asemaan etevämmillä teknologioilla ja kekseliäillä toimintatavoilla, olipa sitten kyse muotitrendejä seuraavan Gollan designista tai The Switchin innovatiivisista sähköjärjestelmistä. Music Export Finland on puolestaan vahva taustavaikuttaja, kun taiteellisesta luovuudesta – musiikista – kehitetään menestyvää liiketoimintaa.

Suomalaisen työn ja osaamisen korkean tason säilyminen ja jatkuva kehittäminen ovat yhteisiä haasteitamme. Julkisen sektorin tehtävänä on luoda liiketoiminnalle vakaa toimintaympäristö.
 
Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin osoittanut, että demokratia, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyvinvointipalvelut kuuluvat vakaan yhteiskunnan peruskiviin. Myös riittävät investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen ovat kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä. Uusien osaajien kouluttamisen ohella on tärkeää, että kiinnitämme huomiota tietojen ja taitojen elinikäiseen kehittymiseen.

Voiko julkinen sektori tehdä kansainvälistyvien yritysten hyväksi muutakin kuin pyrkiä luomaan liiketoiminnalle vakaan toimintaympäristön? Mielestäni vastaus on kyllä, sillä valtiovallan edustajat voivat omilla suhteillaan toimia aktiivisina ovenavaajina vieraille markkinoille, kuten olen itsekin tehnyt.

* * *

Suomalaiset yritykset ovat osanneet hyödyntää tehokkaasti kansainvälisten markkinoiden avaamia mahdollisuuksia. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että globalisaation hyödytkin jakaantuvat oikeudenmukaisesti eri maiden välillä sekä niiden sisällä. Tarvitaan pelisääntöjä, jotka edistävät säällistä työtä, vähentävät köyhyyttä ja torjuvat ympäristöuhkia. On ilahduttavaa, että yritykset ovat viime vuosina ottaneet entistä aktiivisemman roolin ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kantamisessa. Tämä on myös yksi kansainvälistymispalkinnon kriteereistä.
 
Suomalainen kestävän kehityksen osaaminen tunnetaan entistä paremmin maailmalla. Energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot sekä vesi- ja jätehuollon kehittäminen ovat esimerkkejä alueista, joilta löytyy runsaasti uusia kasvumahdollisuuksia. Siksi on erinomaista, että teemme osaamistamme määrätietoisesti tunnetuksi esimerkiksi Cleantech Finland -brändin avulla.

Globalisaatio korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Tämä oli esillä Davosin World Economic Forumissa. Elinkeinoelämä näyttää tajunneen sen hyvin. Erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien rooli kansallisvaltioiden yhteisenä elimenä on keskeinen, olipa sitten kyse ilmastonmuutoksen torjunnasta tai taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisestä.
 
Nämä ovat kantavia teemoja myös YK:n pääsihteerin kokoon kutsumassa korkean tason paneelissa, jota johdan yhdessä Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa. Tehtävämme on tämän vuoden loppuun mennessä löytää tapoja vakaan taloudellisen kasvun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisesti kestävän kehityksen yhdistämiseen.

* * *

Toivon, että esimerkkinne rohkaisee myös muita suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä etsimään ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia kansainvälisiltä markkinoilta. Haluan onnitella teitä ja koko henkilökuntaanne lämpimästi ja toivottaa mitä parhainta menestystä myös tulevaisuudessa.