Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa 3.2.2006

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies
Suomen kansan edustajat

Uusi perustuslakimme on nyt ollut voimassa kuusi vuotta. Mielestäni se on toiminut varsin hyvin. Perustuslakiuudistuksen tärkeitä tavoitteita oli perusoikeuksien vahvistaminen. Myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet otettiin kokonaisuudessaan suoraan perustuslakiin, millä haluttiin korostaa viranomaisten velvoitetta ottaa perusoikeudet huomioon jokapäiväisessä toiminnassaan.

Ihmiset ovat hyvinkin tietoisia näistä oikeuksistaan, mutta eivät katso niiden aina toteutuvan käytännössä. Tyytymättömyys koskee sekä eri väestöryhmien välistä että alueellista tasa-arvoa. Taloudellinen kehitys vaihtelee maamme eri osissa. Tällä on valtionapujärjestelmästä huolimatta suuri vaikutus kuntiin, jotka toimivat peruspalveluista vastaavina ja suurimmalta osalta myös niitä tuottavina yksikköinä. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus on siis erittäin tärkeä. Oikeudenmukaisesta alueellisesta kehityksestä on pidettävä huolta ja taattava ihmisille yhdenvertainen perusoikeuksien toteutuminen asuinpaikasta riippumatta. Toivon, että saman kiinnostuksen kohteeksi nousevat myös eri sosiaaliryhmien väliset hyvinvointierot.

Ylimpien valtioelinten – eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston – suhteen perustuslakimme kantava teema on yhteistyö. Eduskunnalla on kansanedustuslaitoksena ja lainsäätäjänä tässä yhteistyössä aivan erityinen asema. Tasavallan presidentti saa niin ikään valtuutuksensa suoraan kansalta. Näillä kahdella kansan suoraan valitsemalla instituutiolla on myös keskinäinen suhteensa, vaikka sen laatu poikkeaakin eduskunnan ja valtioneuvoston suorasta riippuvuussuhteesta eli parlamentarismista.

Eduskunta ja presidentti tapaavat toisiaan virallisesti hyvin harvoin, mutta he tosiasiallisesti vaikuttavat tämän tästä samoihin asioihin. Modernissa kansanvaltaisessa järjestelmässä arvovaikuttamisen verkostot ovat vielä paljon monisäikeisemmät. Eduskuntaryhmien, valiokuntien ja vapaamuotoisempien ryhmien vierailut ovat antaneet minulle erinomaisen mahdollisuuden keskustella kansanedustajien kanssa. Nämä ovat olleet mieluisia ja tervetulleita tapaamisia ja ne ovat tapahtuneet avoimesti ja parlamentarismin pelisääntöjä kunnioittaen.

Perustuslain tasavallan presidentille ja valtioneuvostolle asettama kahdensuuntainen yhteistoiminta- ja yhteistyövelvoite ulkopolitiikan johtamisessa on toiminut hyvin. Se on alleviivannut pitkäjänteisen ja laajaan yksimielisyyteen rakentuvan ulkopolitiikan merkitystä. Kansainvälisyys on lisääntynyt laajasti yhteiskunnassamme, mutta Suomella pitää olla selkeä ulkopoliittinen linja. Kun se on luotu yhteisymmärryksessä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston välillä ja eduskunnan tuella, on siitä hyvä pitää myös kiinni.

Näiden valtiopäivien avajaiset merkitsevät yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja siis myös eduskunnan juhlavuoden alkua. Kesäkuun 1. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun säädyt hyväksyivät uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Säätyvaltiopäivien aikaan äänioikeus oli vain suppean väestönosan – harvojen miesten - etuoikeus. Uudistuksen myötä äänioikeutettujen lukumäärä kymmenkertaistui. Suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja tulivat vaalikelpoisiksi valtiollisissa vaaleissa ensimmäisinä Euroopassa ja ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Nelisäätyisen valtiopäivälaitoksen korvaaminen yksikamarisella eduskunnalla merkitsi siirtymistä harvainvallasta suoraan Euroopan kansanvaltaisimpaan järjestelmään.

Tänä merkkivuotena uskaltanee myös pohtia, tarvitseeko poliittinen järjestelmämme uudistamista. Kansalaisten äänestysaktiivisuus on ollut hieman laskusuunnassa ja on heikompi kuin yleensä pohjoismaissa. Huomiota kiinnittää erityisesti nuorten ja vähäosaisempien kansalaisten äänestysaktiivisuuden pienuus.

Meidän on pyrittävä lisäämään ihmisten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin ja yhteisten asioiden hoitoon. Edustuksellinen demokratia eurooppalaisella, valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla tarvitsee sekä aktiivisia äänestäjiä että niitä, jotka haluavat antaa aikansa ja osaamisensa yhteisten asioidemme hoitamiseen.

Ulkopolitiikkamme ja kansainvälinen toimintamme on ollut johdonmukaista. Tästä on osoituksena erinomaiset suhteet naapureihimme ja laajemminkin Itämeren alueen maiden kanssa. Suomea pidetään hyvänä ja luotettavana kumppanina sekä lähellä että kaukana. Pienelle maalle tämä vakaus on sekä hyvinvointimme että turvallisuutemme kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Turvallisuuspolitiikkamme perustana on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut selontekomenettely. Sen tarkoituksena on ollut lisätä keskustelun avoimuutta ja päätöksenteon pitkäjänteisyyttä. Selonteot on valmisteltu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistyössä. Vuoden 2004 selonteon valmistelussa myös eduskunnan myötävaikutus oli merkittävä. Eduskunnan vastaus valtioneuvostolle antaa parlamentaarisen selkänojan ja ohjenuoran ulkopolitiikan johtamiseen. Eduskunta itse on esittänyt, että seuraava selonteko annettaisiin vuonna 2008.

Maailma muuttuu koko ajan, mutta tietty pitkäjänteisyys ja laajapohjaisuus vahvistaa kansainvälistä uskottavuuttamme. Lisäksi on hyvä muistaa, että erityisesti puolustusvoimien kehittäminen on sekä koulutuksen että varustuksen hankintojen osalta joka tapauksessa varsin pitkäjänteistä työtä. Tilannekohtainen reagointi saattaa vaatia hyvinkin nopeaa toimintaa ja sen pohjalta voidaan joudutaan miettimään rakenteellisiakin asioita.

Eduskunta käsittelee nyt alkavilla valtiopäivillä valtioneuvoston selontekoa Euroopan unionin perustuslakisopimuksesta. Valtioneuvosto informoi minua etukäteen selonteon sisällöstä ja olen omalta osaltani tukenut selonteossa esitettyjä linjauksia.

Perustuslakisopimus olisi selkeä parannus unionin nykyisiin perussopimuksiin verrattuna. Sen voimaan saaminen olisi sekä unionin että Suomen etujen mukaista. Perustuslakisopimuksen käsittely tulee olemaan vahvasti esillä omalla puheenjohtajuuskaudellamme. Kuten pääministeri Vanhanen on todennut, Suomi tulee tekemään parhaansa yhteisymmärryksen löytämiseksi EU:ssa ja on läheisessä yhteistyössä jo nykyisen puheenjohtajamaan Itävallan kanssa.

Arvoisa puhemies
Hyvät kansanedustajat

Olemme nyt kokoontuneet avaamaan kuluvan vaalikauden viimeisiä varsinaisia valtiopäiviä. Ensi vuoden vaalit tulevat varmasti vaikuttamaan eduskunnan nyt alkavaan työskentelyyn. Suurin osa kansanedustajista pyrkinee uusimaan valtakirjansa ja uusia kilpailevia ehdokkaita ilmaantuu runsaasti. Eduskunnan ja kansanedustajien työskentelyyn kohdistuu nyt alkavilla valtiopäivillä tavallistakin enemmän huomiota. Toivon, että se kannustaa teitä kansakunnan hyvinvoinnin rakennustyössä.

Pyydän saada onnitella puhemiehistöä saamanne tuen johdosta, kiittää hyvästä yhteistyöstä sekä toivottaa teille menestystä ja viisautta vaativassa työssänne.

Julistan vuoden 2006 valtiopäivät avatuiksi.