Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe brasiliais-suomalaisen talousfoorumin lounaalla São Paulossa 3.11.2003

(käännös, puheen kieli englanti)

Sallikaa minun onnitella suomalais-brasilialaisen talousfoorumin puheenjohtajina toimivia Horacio Lafer Pivaa ja Juha Rantasta tämänpäiväisestä yhteistapaamisesta. Olen heille ja heidän kummankin tahoillaan edustamalle elinkeinoelämälle kiitollinen siitä työstä, jota he auliisti tekevät taloussuhteiden ja muun yhteistyön luomiseksi ja laajentamiseksi maidemme välillä.

Brasilian ja Suomen poliittiset ja liiketaloudelliset suhteet ovat perinteisesti hyvät. Globaalitasolla me olemme mukana monenvälisessä yhteistyössä mm. YK:ssa ja Maailman kauppajärjestön jäseninä. Aluetasolla meillä on EU:n ja Etelä-Amerikan kauppajärjestö Mercosurin muodostama kehys. Kahdenväliset suhteemme ovat pitkäaikaiset ja erinomaiset.

Brasilia on Etelä-Amerikan maista poliittisesti ja taloudellisesti merkittävin ja siksi Suomelle tärkeä. Brasilialla on Suomen tavoin aktiivinen ja rakentava kanta alueelliseen yhdentymiseen ja aktiivinen rooli monenvälisissä yhteyksissä vakauden edistäjänä niin maailmanlaajuisesti kuin alueellisesti.

Neuvottelujen kariutuminen WTO:n ministerikokouksessa Cancúnissa oli Suomelle suuri pettymys. Cancúnissa häviäjiä olivat kaikki maat. Meitä huolestuttaa kuitenkin eniten se, että köyhimmät ja heikoimmat maat joutuvat kärsimään epäonnistumisesta eniten. Vahvimmat löytävät aina keinoja ajaa etujaan maailmankaupassa. Monien maiden ilmeistä pyrkimystä kahdenvälisiin kauppasopimuksiin voidaan pitää vain toiseksi parhaana vaihtoehtona monenvälisten sopimusten jälkeen. Kehitysmaat ovat niitä, joille kaupan sääntelyn purkamisesta ja monenvälisistä järjestelyistä pitäisi koitua suurin hyöty.

Tämänhetkisistä vaikeuksista huolimatta Suomi on edelleen toiveikas ja vahvasti sitoutunut noudattamaan Dohan kehitysagendaa. Tässä hengessä me kehotamme tärkeimpiä toimijoita osoittamaan joustavuutta ja sitoutumista kokonaisvaltaisen sopimuksen aikaansaamiseksi. Tärkeimpien toimijoiden – EU:n, Yhdysvaltojen ja G21:n – on tehostettava ponnistuksiaan ja kuunneltava tarkasti ja kärsivällisesti niitä kehitysmaita, jotka ovat huolestuneita markkinoidensa sääntelyn edelleen purkamisesta, esitettävä WTO:lle yksityiskohtaisempia toimintasuunnitelmia ja pyrittävä prosessin kaikkinaiseen edistämiseen jo aivan lähitulevaisuudessa.

Cancúnin opetukset on otettava vakavasti. Edessämme olevat haasteet ovat mittavat. Olen kuitenkin perusoptimisti ja uskon, että löydämme eteenpäin johtavan tien. Globalisaatio jatkaa joka tapauksessa kulkuaan ja paras keino sen hallitsemiseksi on monenkeskiset sopimukset. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asettaman globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission työssä me puheenjohtajat Tansanian presidentti Benjamin Mkapa ja minä olemme oppineet, että globalisaation hallinnan välttämätön edellytys on yhteistyö. Komissiossamme on edustajia elämän eri aloilta ympäri maailman. Toivomme, että ensi vuoden alussa julkaistava raporttimme auttaa reilumman, ihmisten tarpeet huomioivan, globalisaation aikaansaamisessa ja korostaa työllistämisen tärkeyttä.

Suomen EU-jäsenyys on parantanut Suomen ja Brasilian välisen yhteistoiminnan edellytyksiä. EU jäsenvaltioineen on Brasilian suurin kauppakumppani ja sen tärkein ulkomainen sijoittajataho ja kehitysyhteistyökumppani. EU:n ja Latinalaisen Amerikan vahva kumppanuus kuvastaa Brasilian, Mercosurin ja koko Latinalaisen Amerikan alueen merkitystä. Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen sekä kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön huomioon ottavan kehityksen edistäminen ovat strategisen kumppanuutemme perusta. Sieltä löytyy myös molempien osapuolten vahva halu edelleen lujittaa suhdetta.

Minua ilahduttaa, että Brasilian ja Suomen elinkeinoelämä ovat niin vahvasti tukemassa EU:n ja Mercosurin assosiaatiosopimusneuvotteluja. Sopimuksen vapaakauppaosuus lienee elinkeinoelämän kannalta sopimuksen tärkein ja konkreettisin elementti. Sen ohella sopimuksessa on osioita monista muista tärkeistä seikoista, mikä kuvastaa EU:n ja Mercosurin suhteiden syvyyttä ja laajuutta. Myös poliittisella vuoropuhelulla on keskeinen vaikutus kauppasuhteisiimme. Olen vakuuttunut siitä, että kannattavat liikesuhteet onnistuvat parhaiten demokraattisissa, vapaissa ja vakaissa yhteiskunnissa toimittaessa. Tekeillä olevassa sopimuksessa käsitellään myös yhteistyön kehittämistä monilla uusilla sektoreilla, mikä sekin on talouselämän kannalta merkityksellistä.

Sopimuksen hyväksyminen merkitsisi huomattavia hyötyjä niin suomalaisille kuin brasilialaisille yrityksille kaupan ja yhteistyön lisääntymisenä ja niiden kilpailukyvyn kasvuna toistensa markkinoilla ja kolmansien maiden markkinoilla. Suomen tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen suunnitellussa ajassa eli vuoden 2004 loppuun mennessä. Me pyrimme tasapainoiseen assosiaatiosopimukseen, jossa on otettu huomioon molempien sopijapuolten lailliset edut ja tarkennustarpeet.

Sitten on kahdenvälinen taso, joka yritysten kannalta luonnollisesti on konkreettisin. En halua tässä mennä yksityiskohtiin, koska olette jo koko aamupäivän keskustelleet näiden asioiden tiimoilta. Haluaisin vain lyhyesti todeta, että tilapäisistä heilahteluista huolimatta kauppasuhteemme ovat viime vuosina kehittyneet suotuisasti ja Brasilia on edelleen meidän tärkein kauppakumppanimme Latinalaisessa Amerikassa.

Näkymät kauppasuhteittemme edelleen kehittämiseksi ja lujittamiseksi ovat erinomaiset. Tarjolla olevia mahdollisuuksia hyödyntääkseen suomalaisyritykset ovat entistä enemmän avanneet toimipaikkoja Brasiliaan. TT:n äskettäin teettämän selvityksen mukaan suomalaisyritysten investoinnit ovat nelinkertaistuneet vuodesta 1997 ja tulevat seuraavien viiden vuoden aikana vielä enemmän kuin kaksinkertaistumaan. Taustalla vaikuttavia yleisiä syitä ovat Suomen teollisuuden kansainvälistyminen, se, että suomalaisyritysten investointiohjelmat ja Brasilian tuotanto- ja talouselämän tarpeet täydentävät hyvin toisiaan, poliittiset uudistukset ja sääntelyn purku Brasiliassa sekä alueellisen yhdentymisen toteutuminen Mercosurin puitteissa. Tutkimus osoitti selvästi mm. yritysten kansainvälistymisen ja kotimaan työllisyysasteen välillä vallitsevan positiivisen korrelaation. Kansainvälistyneiden yritysten työntekijämäärät olivat Suomessakin kasvussa, pelkissä kotimarkkinayrityksissä työpaikkojen määrä taas väheni.

Brasilian ja Suomen teollisuudelle tarjoutuu mittavia mahdollisuuksia monilla aloilla, mm. tieto- ja viestintäteknologiassa, metsäteollisuudessa ja -taloudessa, energia-alalla, metallurgisessa teollisuudessa ja monilla teknisen suunnittelun aloilla. Tämänpäiväinen talousfoorumi täällä São Paolossa tarjoaa erinomaisen perustan yritysjohtajien välisille kontakteille ja taloussuhteitten laajentamiselle sekä brasilialais- ja suomalaisyritysten keskinäiselle verkottumiselle.

Kilpailu suorien ulkomaisten sijoitusten houkuttelemisessa on maailman maille entistä keskeisempi asia. Siksi Suomikin katsoo tarpeelliseksi täydentää kahdenvälistä säädöskehystään tekemällä kahdenvälisen sopimuksen Brasilian ja Suomen välisten sijoitusten edistämisestä ja investointisuojasta. Samaan aikaan me kannatamme vahvasti periaatelinjauksia sijoitusten tekemiseksi Maailman kauppajärjestön WTO:n puitteissa, mikä takaa kaikille toimijoille tasaveroiset ja syrjimättömät pelisäännöt.

Suomen hallitus ja suomalaisyritykset tekevät tiivistä yhteistyötä Brasilian kanssa harjoitettavan kaupan ja taloudellisen yhteistyön pitkän aikavälin kehittämiseksi. Voin tyydytyksellä todeta, että luottamus Brasilian taloutta kohtaan on Euroopassa ja maailmassa yleensäkin lisääntynyt. Brasilian talouden avautuminen ja alueellisen yhdentymisen syventyminen yhdessä ovat parantaneet yritysten kilpailukykyä ja vahvistaneet talouden rakenteita kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja ongelmat. Samassa myönteisessä hengessä toivon, että virallinen vierailuni Suomen presidenttinä Brasiliaan edelleen lujittaa maidemme välisiä poliittisia ja taloussuhteita.