Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 4/2025
14.1.2025
Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi yhdessä Viron pääministeri Kristen Michalin kanssa Itämeren alueen Nato-maiden huippukokousta tiistaina 14. tammikuuta 2025 Helsingissä. Kokouksessa keskusteltiin Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamisesta.
Kokoukseen osallistuivat myös Naton pääsihteeri Mark Rutte, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda, Puolan pääministeri Donald Tusk, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen ja puolustusministeri Antti Häkkänen.
Nato vahvistaa läsnäoloaan Itämerellä Baltic Sentry -nimisen toiminnan kautta. Liittokunnan toimilla vahvennetaan pelotetta ja pyritään ehkäisemään kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia vahingontekoja. Seurantaa lisätään myös teknologisilla ratkaisuilla.
”Vastaamme päättäväisesti tilanteessa, jossa kriittinen infrastruktuuri lähialueellamme on vaarassa. Sen suojaaminen vaatii kansallisia ja kansainvälisiä toimia. Naton Itämeren rantavaltioilla on hyvin yhtenäinen käsitys tästä”, presidentti Stubb painotti.
Kokouksen päätteeksi julkaistussa julkilausumassa linjataan toimista, joilla kriittistä infrastruktuuria suojellaan ja Venäjän varjolaivaston aiheuttamiin uhkiin vastataan aiempaa tehokkaammin.
Nato suunnittelee ottavansa käyttöön uusia teknologioita, joiden avulla infrastruktuuria ja varjolaivastoon kuuluviksi epäiltyjä aluksia pystytään valvomaan ja seuraamaan tarkemmin. Yhteistyötä tehdään myös yksityisten yritysten kanssa.
”Nyt päätetyt toimet vahvistavat pelotetta Itämerellä ja nostavat kynnystä vahingoittaa infrastruktuuria. Vedenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvä sabotaasi on huomioitava yhtenä hybridivaikuttamisen muotona”, presidentti Stubb sanoi.
Itämeren alueen Nato-maiden johtajien tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti kaikki kansainvälisen oikeuden tarjoamat keinot varjolaivaston uhkiin vastaamiseksi. Maat lisäävät varjolaivastoon kuuluvaksi epäiltyihin aluksiin kohdistuvaa valvontaa. Aiemmin aloitettuja alusten vakuutustarkastuksia jatketaan.
”Varjolaivasto ei ole uhka vain kriittiselle infrastruktuurille, vaan myös ympäristölle. Meidän on hyödynnettävä täysimääräisesti kansainvälisen oikeuden sallimat mahdollisuudet puuttua epäilyttävien alusten toimintaan”, presidentti Stubb painotti.
Suomi jatkaa joulukuussa 2024 käyttöön otettuja alusten vapaaehtoisia vakuutustarkastuksia. Ensimmäisen kuukauden aikana todistuksia pyydettiin yli 150 kertaa. Tarkastuksista kieltäytyvien ja varjolaivastoon kuuluvien alusten sekä muiden varjolaivastolle palveluita tarjoavien tahojen pakotelistauksia jatketaan ja laajennetaan.
