Kultaranta-keskustelujen toisen päivän aloitti presidentti Stubbin ja pääministeri Petteri Orpon keskustelu toimittaja Jan Anderssonin kanssa. Keskustelu käsitteli erityisesti Suomen roolia Ukrainan tukemisessa ja Naton jäsenenä. Presidentti Stubb ja pääministeri Orpo korostivat, että Suomi seisoo Ukrainan rinnalla.
“Suomi jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan kuin on tarpeen”, presidentti Stubb sanoi.
Presidentti näkee viikonloppuna Sveitsissä järjestettävän rauhankokous ensimmäisenä askeleena rauhaan: “Rauhanprosessi koostuu eri vaiheista ja nyt otetaan ensimmäisiä askeleita. Verrattuna aiempaan, muutos on nyt se, että puhumme rauhasta. Ja se on itsessään tärkeää.”
Pääministeri Orpon mukaan laajentuminen on yksi EU:n tärkeimmistä lohkoista myös vakauden kannalta.
“EU:n laajentuminen on geopoliittinen välttämättömyys. Suomen on otettava laajentumisessa merkittävä rooli”, Orpo sanoi.
Millainen Suomi on osana globaalia länttä?
Päivän toisessa keskustelussa pohdittiin Suomea osana globaalia länttä. Keskustelijoina olivat Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala, puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Keskustelua veti johtava neuvonantaja Katri Makkonen.
Keskustelijoiden mukaan Suomen tulisi olla kiinnostuneempi siitä, mitä muissa EU-maissa tapahtuu. Keskeisiin kysymyksiin tarvitaan yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, koska Suomella yksin ei ole rahkeita yksin isoimpien kysymysten ratkaisuun. Yksi tällaisista asioista on ilmastonmuutos.
Yhteisiä ratkaisuja kaivattiin myös puolustusteollisuuteen. Kuuselan mukaan Venäjän aggressiivisuus tuli Euroopan maille vuonna 2014 shokkina. Useat eurooppalaiset maat olivat ajaneet alas puolustuskykynsä ja –teollisuutensa.
“Pelkkä raha ei riitä, vaikka nyt halutaan investoida. Kun puolustus on kertaalleen ajettu alas, vie paljon aikaa rakentaa kyky uudelleen. Tilanteessa päästään eteenpäin yhteistyötä tekemällä”, Kuusela sanoi.
Suomi globaalina kumppanina
Suomen roolista globaalina kumppanina keskustelivat The Ulkopolitistin vastaava päätoimittaja Annastina Haapasaaren kanssa Suomen Pekingin-suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkola, sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja CMI-säätiön toimitusjohtaja Janne Taalas.
“Suomi on tunnettu vuosikausia yhteistyökykyisenä ja haluisena pohjoismaana. Olemme aina tulleet toimeen eri tavalla ajattelevien kanssa”, suurlähettiläs Mikkola sanoi.
Keskustelijat korostivat globaalin etelän merkityksen kasvua ja sitä, ettei globaalia etelää pitäisi ajatella vain yhtenä kumppanina vaan muistaa, että maat ovat hyvin erilaisia.
Globaalin lännen merkitys on pienentynyt. Yksi esimerkki tästä on se, että aiemmin Ukrainan kaltaisen sodan rauhansopimuksiin ei olisi edes otettu muita kuin länsimaita mukaan. Nykyään globaali etelä on mukana. Se kertoo maailmanjärjestyksen muuttumisesta, toimitusjohtaja Taalas huomautti.
“Erimielisiä maita pitää kuunnella sen sijaan, että sanoisi, että ne ovat väärässä”, Taalas sanoi.
Uutta aikakautta kohti
Loppupuheenvuorossaan presidentti Stubb korosti Kultaranta-keskustelujen merkitystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskusteluareenana.
“Ulkopoliittisessa keskustelussamme on oltu aikoinaan varovaisia. Nyt tuntuu, että pato on auennut. Keskustelujen henki oli avoin ja arvostava”, presidentti Stubb sanoi.
“Itselleni ulkopolitiikka on aina joukkuepeliä. Suomen ulkopoliittisen linjan määrittää tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa mutta yhtä tärkeänä näen yhteistyön eduskunnan kanssa. Suurissa linjoissa meillä ei ole koskaan Suomessa epäselvyyttä”, presidentti painotti.
Kultaranta-keskustelut palaavat ensi vuonna Naantalin Kultarantaan.
Euroopan rooli muuttuvassa maailmassa – Kultaranta-keskustelut alkoivat
