Nobelisti, professori Bengt Holmström ja tohtori Martti Hetemäki ja nyt viimeksi professori Martin Scheinin ovat meitä herätelleet koronan torjunnan suhteen. Yhteistä heidän näkemyksissään on ainakin se, että keskeisen tärkeää on ennakoiva varautuminen; siis tiukat, lyhytkestoiset rajoitustoimet jo ennen kuin vaaralliset rajat ovat ylittyneet.
Mielenkiintoista on, että sekä talouden että yksilövapauksien osalta on nyt esitetty noin eri tahoilta samankaltaista ajattelua. Kuulostaa siltä, että lyhyt itsekurin kuuri on parempi kuin jättää taudille mahdollisuutta tulla tänne lisää kurittamaan taloutta tai terveyttä. Scheinin kuvaa tilannetta dramaattisemmin (Perustuslakiblogi): Suomella on juuri nyt tuhannen ihmishengen paikka pysäyttää, tukehduttaa ja eliminoida epidemia.
Herää luonnollisesti kysymys, miksi lisärajoitukset ovat esillä, kun rokotukset ovat alkaneet ja apua siis tulossa. Pari tekijää on syytä ottaa esille tässä taudin leviämisen ja sen ehkäisemisen kilpajuoksussa.
Euroopan uutiset ovat hälyttäviä. Tartuntamäärät ovat loppusyksyn alemmasta lähteneet uuteen nousuun. Kokonaan oma lukunsa ovat uudet mutaatiot; Lontoon pormestarin synkät arviot ja mutaation nopea leviäminen Irlannissa kertovat vaaran kasvavan.
Rokotusten osalta saadut tiedot ja aikataulut, sikäli kuin niitä on, kertovat odotettua hitaammasta edistymisestä. Ylipäätään rokotteiden toimituksista on vaikea muodostaa selkeää käsitystä. Kysymyksiä on myös herättänyt miten eri jäsenmaiden omat rokotteiden hankintatoimet osuvat yksiin EU:ssa sovitun solidaarisen yhteishankinnan kanssa. Kilpajuoksussa ei rokotteiden varaan vielä voi tuudittautua.
Suomessa tartuntaluvut viittaavat siihen, että joulun ja uudenvuoden aikana vältettiin pahimmat uhkakuvat. Varovaisuus ja ohjeiden ja määräysten tinkimätön noudattaminen ovat edelleen paras ja välttämätön suoja niin itselle kuin läheisille. Elämme poikkeuksellisissa oloissa.