Presidentin esittely

Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta ns. presidentin esittelyssä.

Presidentin esittelyssä presidentti johtaa puhetta, ja esittelijänä toimii se ministeri, jonka toimialaan asia kuuluu. Tasavallan presidentin tehdessä päätöksiä valtioneuvostossa tulee vähintään viiden ministerin ottaa osaa käsittelyyn ja oikeuskanslerin olla läsnä.

Jos presidentti ei päätä asiasta ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston uudelleen valmisteltavaksi.

Vaikka pääsääntö on, että presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta, perustuslain mukaan presidentti päättää kuitenkin ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta:

• valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle;
•  ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä;
• armahduksesta sekä sellaisista muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä;
• Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista; sekä
• valtioneuvostossa ratkaistavissa sotilaskäskyasioissa ja presidentin kansliaa koskevissa asioissa.

Presidentin esittelyssä tehty päätös ilmenee toimituskirjasta (laki tai asetus, avoin kirje, nimityskirja tms.), jonka presidentti allekirjoittaa ja asian esitellyt ministeri varmentaa. Päätöksistä tiedotetaan valtioneuvoston verkkosivuilla.

Kabinettiesittely

Tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvoston ulkopuolella ns. kabinettiesittelyssä ilman valtioneuvoston myötävaikutusta osan sotilaskäskyasioista ja sotilaallisista nimitysasioista.

Puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun liittyvät sotilaskäskyasiat tasavallan presidentti ratkaisee puolustusministerin esittelystä ja muut puolustusvoimien sotilaskäskyasiat puolustusvoimain komentajan esittelystä. Sotilaskäskyasian luonteesta riippuen puolustusministerillä onko joko oikeus tai velvollisuus olla läsnä. Pääministerillä on läsnäolo- ja puheoikeus kabinettiesittelyssä.

Rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasiat presidentti päättää sisäministerin esittelystä. Pääministerillä ja rajavartiolaitoksen päälliköllä on esittelyssä läsnäolo- ja puheoikeus.

Presidentti voi omasta aloitteestaan tai ministerin esityksestä siirtää kabinettiesittelyssä olevan asian ratkaistavakseen valtioneuvostossa, jossa asian esittelee puolustusministeri tai sisäministeri. Tällöin presidentti tekee päätöksensä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla ja vastaavasti rajavartiolaitoksen päälliköllä on läsnäolo- ja puheoikeus sellaisessa presidentin esittelyssä.

Muut ratkaisut

Tasavallan presidentin tosiasiallinen päätöksenteko ulkopoliittisten asioiden valmistelun vireillepanossa ja valmistelun aikana on niin ikään sidottu valtioneuvoston myötävaikutukseen, jos kysymyksessä ei ole merkittävä ulkopoliittinen päätös tai toimi (puhe, kirje, kutsun lähettäminen tai vastaanottaminen), mutta päätöksenteko tapahtuu vapaamuotoisesti. Valtioneuvoston myötävaikutus presidentin muissa ulkopoliittisissa päätöksissä ja toimissa, joista ei päätetä presidentin esittelyssä, voi tapahtua ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, muussa vapaamuotoisessa neuvottelussa tai keskustelussa pääministerin ja/tai yhden tai useamman muun ministerin kanssa.

Merkittävissä ja laajakantoisissa asioissa myötävaikutus voi edellyttää keskustelua koko valtioneuvoston kanssa, mutta pääsääntöisesti riittää asian käsittely ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa tai yhteydenpito pääministeriin ja/tai asianomaiseen ministeriin – useimmissa tapauksissa ulkoasiainministeriin. Tällä tavoin presidentti päättää esim. valtiovierailuista ja virallisista vierailuista, jotka hän tekee ulkomaille tai jotka hänen kutsustaan toinen valtionpäämies tekee Suomeen.

Vapaamuotoisesti tasavallan presidentti päättää muun ohella puheista, kirjeistä, kutsujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta.

Puheet ja julkiset esiintymiset

Tasavallan presidentti tapaa kotimaassa monien eri tahojen edustajia ja vierailee presidentintoimen hoidon kannalta tarkoituksenmukaisissa tilaisuuksissa. Presidentti voi antaa lausuntoja, tervehdyksiä ja haastatteluja sekä pitää erilaisia keskustelutilaisuuksia. Presidentti voi kunnioittaa erilaisia juhlatilaisuuksia läsnäolollaan.

Presidentti pitää vuoden aikana erilaisissa tilaisuuksissa kymmeniä puheita.  Jokavuotisiin puheisiin kuuluvat mm. uudenvuoden- ja valtiopäiväpuheet.

Uudenvuodenpuhe

Tasavallan presidentin uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta pitämä puhe kansalaisille jatkaa presidentti P.E. Svinhufvudin aloittamaa perinnettä. Svinhufvud piti ensimmäisen uudenvuodenpuheen 1935 radiossa. Ensimmäisen televisioidun uudenvuoden puheen piti presidentti Urho Kekkonen 1958.

Valtiopäiväpuheet

Perustuslain mukaan tasavallan presidentti julistaa  eduskunnan valtiopäivät avatuiksi ja eduskunnan työn päättyneeksi kultakin vaalikaudelta.

Avajais- ja päättäjäisjuhlallisuudet alkavat Helsingin tuomiokirkossa valtiopäiväjumalanpalveluksella, jonka jälkeen presidentti ja kansanedustajat siirtyvät eduskuntataloon. Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa puhuu ensin presidentti ja puhemies vastaa, päättäjäisissä puheiden järjestys on päinvastainen.

Muita vuosittaisia puheita

Tasavallan presidentti on vuodesta 1950 alkaen julistanut kirkon yhteisvastuukeräyksen avatuksi puhumalla ensin radiossa ja sittemmin myös televisiossa. Yhteisvastuukeräyksen avauspuhe pidetään yleensä helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina.

Presidentintoimen hoito

Tasavallan presidentti on koko ajan käytettävissä presidentin tehtävien hoitoa varten. Hänellä ei ole työ- tai virka-aikaa eikä varsinaista vuosilomaa.

Presidentin este

Jos presidentti on pysyvästi tai tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään, tehtäviä hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.

Ennen vuotta 1992 katsottiin tasavallan presidentti estyneeksi hoitamaan tehtäviään ulkomaanmatkan aikana. Sittemmin tästä tulkintakäytännöstä on luovuttu. Pisimmät sijaisuudet ovat johtuneet presidentin sairaudesta (1927, 1940, 1945–1946 ja 1981–1982).

Tasavallan presidentti ei voi siirtää presidentille kuuluvia tehtäviä muiden hoidettavaksi. Tästä on poikkeuksena puolustusvoimain ylipäällikkyys, jonka presidentti voi valtioneuvoston esityksestä poikkeusoloissa luovuttaa toiselle Suomen kansalaiselle ja Ahvenanmaan maakuntapäivien avaaminen ja päättäminen, jonka voi presidentin puolesta suorittaa maaherra.