Presidentinlinna

Alkuajat

Alun perin Presidentinlinna rakennettiin kauppias ja laivanvarustaja J.H. Heidenstrauchin asuintaloksi sekä liike- ja varastotiloiksi. Rakennuksen ensimmäiset kuvat piirsi ansioitunut linnoitussuunnittelija Pehr Granstedt, ja niitä korjasi italialaissyntyinen arkkitehti Giacomo Quarenghi. Talon lopulliset piirrokset Granstedt allekirjoitti tammikuussa 1817.

Keisarillinen palatsi

Otsikkolehdellä varustettu ja yksiin kansiin sidottu piirustussarja piirrettiin uudelleen uudelleenrakennuskomitean arkkitehdin Carl Ludvig Engelin tarkastuksen jälkeen hänen korjaustensa mukaisesti. Lopullisen piirustussarjan kaksi piirustusta on voitu todistaa Engelin itsensä laatimiksi. Rakennus muutettiin keisarilliseksi palatsiksi Engelin ja hänen poikansa suunnitelmien mukaan.

Rakennuksen perustustyöt alkoivat 1813, ja se valmistui 1820. Jo vuonna 1837 Heidenstrauchin talo myytiin keisarisuuriruhtinaan Helsingin-residenssiksi. Rakennus muutettiin sellaiseen kuntoon, että Venäjän keisari saattoi majoittua sinne. Taloon tuli kreikkalais-katolinen kirkko, tanssisali ja ruokasali sekä tilava keittiö aputiloineen. Myös asuntoja rakennettiin keisarilliselle seurueelle ja linnan henkilökunnalle. Muutostyöt valmistuivat 1843.

Valtiopäivien juhlallisia avajaisia varten vuonna 1863 tanssisali muutettiin Valtiosaliksi, jonne sijoitettiin keisarin valtaistuin.

Vuonna 1876 Helsingin suurta teollisuusnäyttelyä varten linna korjattiin ja tehtiin uusia taidehankintoja. Vieraiksi saapuivat tuolloin mm. Keisari Aleksanteri II, Keisarinna Maria Aleksandrovna sekä perintöruhtinas, sittemmin Keisari Aleksanteri III ja hänen puolisonsa Maria Feodorovna. Keisarillinen seurue oli niin suuri, ettei se mahtunut linnaan, joten rakennusta päätettiin laajentaa edelleen. Työt aloitettiin kuitenkin vasta 1906 arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitelmien mukaan. Laajennusten yhteydessä rakennettiin uusi, suurempi Valtiosali ja sisäänkäynti halleineen.

Monenlaista käyttöä

Rakennus on historiansa aikana ollut monenlaisessa käytössä. Ensimmäisen maailmansodan aikana linnassa oli sotasairaala. Venäjän vallankumouksen aikana se toimi venäläisen sotilas- ja työläisneuvoston toimeenpanevan komitean päämajana. Vuoden 1918 sisällissodan aikana taloon majoittuivat saksalaisten ja myöhemmin suomalaisten joukkojen esikunnat. Sisällissodan jälkeen siellä toimi itsenäisen Suomen ulkoasiainministeriö.

Presidentinlinnaksi

Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin vuonna 1921. Presidentinlinna sisustuksineen kuvaa nykymuodossaan hyvin historiansa tyylisuuntauksia, joista näkyvimpänä on pietarilais-empiirinen tyyli. Linna entisöitiin 1970-luvun alussa arkkitehti Sirkka Tarumaan suunnitelmien mukaan. Vuosina 2012–2014 Presidentinlinnaan tehtiin laaja peruskorjaus, jonka yhteydessä mm. vahvistettiin perustuksia, uusittiin talotekniikkaa, parannettiin kulkuyhteyksiä ja konservoitiin ja kunnostettiin rakenteita ja pintoja.

Presidentinlinnassa sijaitsevat tasavallan presidentin kanslian työ- ja aputilat sekä tasavallan presidentin edustustilat. Linnassa tasavallan presidentti järjestää vuotuisen itsenäisyyspäivän vastaanoton ja muita vaativia edustustilaisuuksia sekä tapaamisia ja neuvotteluja. Linnan lattiapinta-ala on lähes 3000 m/2.

Presidentinlinnan 360-virtuaalikierros

Presidentinlinna sijaitsee Helsingissä Pohjoisesplanadin ja Mariankadun kulmassa Kauppatorin laidalla. Linnan taustalla nousee Tuomiokirkko. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentinlinna valmistui alun perin kauppaneuvos Johan Heidenstrauchin kauppiaskartanoksi vuonna 1820. Pehr Granstedtin suunnitteleman rakennuksen piirustukset viimeisteli Carl Ludvig Engel. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentinlinnan Pohjoisesplanadin pääsisäänkäynnin punainen damastikuvioinen matto johdattaa vieraat portaita ylös. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Portaikkoon on palautettu vanhoissa mustavalkokuvissa näkynyt 1800-luvun lopun marmorointimaalaus. Alkuperäiset värisävyt ja fragmentit löytyivät tutkimuksissa kolmannen kerroksen lepotasanteelta. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia
Goottilaisen salin seiniä koristavat maakuntien ja kaupunkien vanhat vaakunat, jotka ovat peräisin arviolta 1800-luvun lopulta. Alun perin seinään oli suunniteltu keisarillisen perheen muotokuvia. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Goottilaisen salin seiniä koristavat maakuntien ja kaupunkien vanhat vaakunat, jotka ovat peräisin arviolta 1800-luvun lopulta. Alun perin seinään oli suunniteltu keisarillisen perheen muotokuvia.. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Goottilainen sali. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Goottilaisen salin katon koristemaalaukset on palautettu 1800-luvun lopun asuun. Salin kupolin maalauksessa on ollut viisi vaihetta. Nykyinen ulkoasu on vanhin alkuperäinen pinta toisesta vaiheesta. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Goottilaisen salin katon koristemaalaukset on palautettu 1800-luvun lopun asuun. Salin kupolin maalauksessa on ollut viisi vaihetta. Nykyinen ulkoasu on vanhin alkuperäinen pinta toisesta vaiheesta. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Katon kuviossa on kasviornamenttiaiheita ja kolmiulotteisuutta jäljittelevää grisaille-maalausta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentin virallisessa työhuoneessa järjestetään tasavallan presidentin kahdenvälisiä tapaamisia. Siellä presidentti pitää myös vuotuisen uudenvuodenpuheen. Kirjoituspöydän lamppu on ollut käytössä kaikilla presidenteillä. Tilassa on yksi Presidentinlinnan neljästä toimivasta tulisijasta. Huoneen seinillä on keisarillisen kokoelman maalauksia sekä työpöydän takana Albert Edelfeltin vuonna 1900 järjestettyyn Pariisin maailmannäyttelyyn maalaama teos nimeltä Nyländska Jaktklubbenin soutusatama Helsingissä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Peilisalissa järjestetään hallituksenvaihdostilaisuudet ja pienempiä juhlalounaita sekä -päivällisiä. Tila on alun alkaen ollut keisarin valtaistuinsali ja tanssisali, ja sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Esikuvana on saksalaisen arkkitehti Karl Friedrich Schinkelin suunnittelema musiikkisali Berliinin Schauspielhausissa. Peilisali on alun perin ollut tyyliltään koruttomampi; sen kultauksia on lisätty itsenäisyyden aikana. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Peilisalin kattokruunu. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Valtiosalissa järjestetään valtiovierailun juhlapäivälliset. Itsenäisyyspäivänä kättely ja tanssi tapahtuvat salissa. Vuonna 1907 valmistuneen salin esikuvana on Pietarissa sijaitsevan Talvipalatsin Pyhän Yrjön sali. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Ruokasalissa järjestetään virallisia keskusteluja sekä kahvitilaisuuksia. Itsenäisyyspäivänä tilassa on tarjoilupöytiä. Katossa on 1970-luvun peruskorjauksessa uudistetut, grisaille- eli harmaasävytekniikalla toteutetut maalaukset. Alkuperäisen mallin mukaiset, kasviaiheiset maalaukset edustavat empiretyyliä. Seinillä on keisarillisen taidekokoelman maalauksia. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Mariankadun puolen sisäänkäynti. Mariankadun aulasta johtavat portaat Atriumiin. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia