Suomessa puhutaan paljon asukkaiden ja elinkeinoelämän keskittymisestä etelään. Toinen yleinen huoli on työpaikkojen siirtyminen kehittyviin talouksiin. Monessa suhteessa niin onkin käynyt. Kehityksen ei kuitenkaan tarvitse tulevaisuudessa olla näin yksisuuntaista. Eikä se tule olemaankaan.
Arktisella alueella käynnissä oleva muutos tulee vahvistamaan pohjoisen painoarvoa sekä globaalisti että kansallisesti. Suomelle muutos tarjoaa uusia avaimia menestykseen. Kysyntä arktiselle osaamiselle, luonnonvaroille ja toisaalta myös puhtaalle luonnolle on jatkuvassa kasvussa. Erityisesti Pohjois-Suomelle kaivosteollisuus ja arktinen matkailu avaavat lupaavia näkymiä, perinteisempää metsä- ja porotaloutta unohtamatta. Pohjoisen teknologia, rakentaminen ja energiaosaaminen ovat laajemminkin elinkeinoelämämme kannalta merkittäviä sektoreita.
Pohjoisen taloudelliset mahdollisuudet eivät realisoidu yhdessä yössä, mutta niiden potentiaali on kiistaton. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa jättää tätä tilaisuutta käyttämättä. Se vaatii kuitenkin paljon tahtoa ja työtä: liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehittämistä, osaavaa työvoimaa sekä kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Arktiseen talouteen pureutuminen vaatii aktiivista otetta koko Suomessa.
Lapin mahdollisuudet on hyvä nähdä laajemman globaalitalouden näkökulmasta. Aluetta on syytä tarkastella osana laajempaa Barentsin kokonaisuutta. Sen merkitys havainnollistuu, kun tarkastellaan pohjoisia rajanaapureitamme. Ruotsi on suurin vientimaamme. Norjan energiavarannot ja pohjoisen kehityshankkeet ovat mittakaavaltaan valtavat. Idässä on taloudeltaan kasvava 143 miljoonan asukkaan Venäjä. Tästä näkökulmasta Lappi ei ole kaukana Helsingistä vaan lähellä Ruotsia, Norjaa, Venäjää ja Jäämerta.
Venäjän kanssa olemme luoneet kehittyvän arktisen kumppanuuden, jonka merkitys on perinteisen lähialueyhteistyön lakattua entisestään korostunut. Käytännön yhteistyöhön painottuvan kumppanuuden kulmakiviä ovat yhteinen raja, tiiviit yhteydet ja toisiaan täydentävä osaaminen. Kumppanuuden painopiste on yritysten yhteistyössä, mutta sen puitteissa käsitellään myös ympäristökysymyksiä ja Koillisväylää sekä luodaan kontakteja tutkijoiden ja aluehallinnon edustajien välille.
Vieraillessani Norjassa viime syksynä esitin arktista kumppanuutta myös Norjan kanssa. Nämä valmistelut ovat parhaillaan käynnissä. Norjan merkitys Suomelle ei rajoitu ainoastaan arktiseen. Se on Euroopan talousalueeseen kuuluva pohjoismainen rajanaapuri, jonka potentiaalia emme vielä ole riittävästi osanneet hyödyntää yhteistyö- ja kauppakumppanina.
Kahdenvälisten kumppanuuksien ohella Suomi panostaa vahvasti monenkeskiseen yhteistyöhön. Arktisessa neuvostossa istumme samassa pöydässä muiden Pohjoismaiden ja Venäjän ohella myös Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Syksyllä alkava puheenjohtajuutemme Barentsin euroarktisessa neuvostossa tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viedä eteenpäin meille tärkeitä asioita kuten yritystoiminnan ja ympäristötekijöiden yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä.
Lapissa huomio kiinnittyy tässä yhteydessä erityisesti matkailuun ja kaivosteollisuuteen. Kaivosteollisuus on saanut viime aikoina mediassa lähinnä negatiivista huomiota. On selvää, että epäkohtiin tulee kiinnittää huomiota ja puuttua. Toiminnan täytyy olla ympäristöllisesti kestävää. Mutta ongelmien ei pidä myöskään jättää onnistuneita projekteja varjoonsa. Esimerkiksi Kittilän kultakaivos ja Levin laskettelukeskus ovat osoittaneet, että kolmenkymmenen kilometrin säteellä voidaan harjoittaa menestyksekkäästi kahta hyvin erilaista elinkeinoa ympäristönäkökulmaa unohtamatta. Toisaalta on syytä huomioida, ettei turismikin kuormittaa ympäristöä.
Ympäristön ja paikallisten asukkaiden etujen huomioiminen nähdään turhan usein liiketoiminnan kannattavuutta rajoittavina tekijöinä. Hyödyllisempää on kääntää näkökulma toisinpäin: ympäristöosaaminen ja kokonaisvaltainen, myös sosiaaliset tekijät sisältävä lähestymistapa on Suomelle tärkeä kilpailuvaltti, jota voidaan viedä ulkomaille ja jonka avulla voidaan houkutella investointeja Suomeen.
Arktisen osaamisen eli ”cold-how:n” kehittäminen edellyttää jatkuvaa panostusta tutkimus- ja kehitystyöhön. Lähtökohdat ovat kunnossa. Suomen Lappi kuuluu arktisen tutkimuksen uranuurtajiin yliopistonsa ja Rovaniemen Arktisen keskuksen ansiosta. Monitieteinen keskus kouluttaa arktisen alueen ja globaalin muutoksen asiantuntijoita. Olemme määrätietoisesti ajaneet myös EU:n arktisen tiedotuskeskuksen perustamista Rovaniemelle. Hankkeella pyritään osaltaan EU:n arktisen politiikan rakentamiseen ja selkeyttämiseen. Samalla se tukee Lapin asemaa arktisen tutkimuksen osaajana.
Maailmanlaajuisesti arktinen alue on noussut periferiasta uudella tavalla kansainvälisen politiikan ja talouden keskiöön. Kehitys on Suomen kannalta myönteinen, sillä me kykenemme sijaintimme, osaamisemme ja voimavarojemme puolesta osallistumaan ja hyötymään tästä kehityksestä. Tämän kehityksen on määrä lisätä toimeliaisuutta ja parantaa tulevaisuudennäkymiä maassamme. Erityistä alueellista merkitystä tällä kaikella on Suomen Lapille.