Kuva: Lehtikuva
Olemme avaamassa maailman designpääkaupunkitoiminnan kiintopisteenä tulevan kesän ajan sykkivää Paviljonkia. Paviljonki on kaupunkitila ja kohtauspaikka, johon vierailijan on helppo astua sisään. Monipuolisesta ohjelmasta jokaisen on helppo löytää oma hetkensä vierailulle. Kuten huomaamme, Paviljongissa voi aistia designpääkaupunkivuoden tunnelman sekä inspiroitua pohtimaan omaa arkea ja muotoilua.
Paviljongin arkkitehtuuri perustuu arkkitehtiopiskelija Pyry-Pekka Kantosen suunnitelmaan ja sen toteutuksesta on vastannut Aalto-yliopiston Puustudio. Jo nyt voimme todeta, että Paviljonki on suomalaisen kestävän puurakentamisen huippuyksilö. Se on virstanpylväs puurakentamisen uudessa tulemisessa kaupunkirakentamiseen. Rakentamisessa on oivaltavasti hyödynnetty suomalaista puuta, mäntyä ja kuusta.
Helsingillä on syytä ylpeyteen, kun se voi Paviljongin myötä esitellä asukkailleen ja kesävierailleen uudenlaista kaupunkikuvaa. Kaupungeissa tarvitaan rohkeita aloitteita ja kaukokatseisia tekoja, joilla luodaan kaupunkilaisille erilaisia tiloja ja mahdollisuuksia osallistua kaupunkinsa suunnitteluun. Paviljongin paikka Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon välissä luo myös kiinnostavan kokonaisuuden kaikille muotoilun ja arkkitehtuurin ystäville.
Kuva: Lehtikuva
Suomi on saavuttanut runsain mitoin kansainvälistä menestystä designin saralla. Vahva muotoiluperinne on merkittävä osa kansallista identiteettiämme. Muotoilussa välittyvät hienosti suomalainen työ ja osaaminen. Designmaana Suomi näkyy ja vaikuttaa maailmalla kokoaan suurempana.
Maailman designpääkaupunkina toimiminen on kunnia Helsingille. Se on myös kansallisesti tärkeä hanke. Muotoilun merkitys on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut huimasti, niin maailmalla kuin Suomessakin. Design on ennakkoluulottomasti valloittanut uusia alueita. Sen on oivallettu olevan osa jokaisen arkea ja elämänlaatua ja kuuluvan kaikenikäisten toimivaan ja miellyttävään elinympäristöön.
Olennaisena osana suomalaista innovaatiotoimintaa muotoilu tuo Suomelle sekä kilpailukykyä että hyvinvointia. Muotoilu on entistä enemmän yhteydessä myös yhteiskunnalliseen kehitykseen. Suomessa designilla on keskeinen rooli monella toimialalla ja usein yllättävissäkin yhteyksissä. Sen laaja-alaisempaa käyttöä elinkeinoelämässä ja julkisissa palveluissa voidaan kuitenkin vielä edistää. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tapahtuva kansallisen muotoiluohjelman laatiminen on ajankohtainen hanke.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että yritysten menestys on yhteydessä niiden design-osaamiseen. Menestyvät kansainväliset yritykset panostavat designiin. Muotoilu tarjoaa edelleen myös Suomelle ja suomalaisille yrityksille kehittymisen mahdollisuuksia. Kannustan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä tutkimaan designin kautta avautuvia ideoita ja tarttumaan niihin rohkeasti.
Aktiiviset kansalaiset ovat avainasemassa parempien kaupunkien kehittämisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä. Toivon, että Paviljonkiin löytävät tiensä kaikki muotoilusta, arkkitehtuurista ja elävästä kaupunkikulttuurista kiinnostuneet. Tämän kesän aikana Paviljongissa on mahdollisuus ottaa osaa Helsingin kehittämiseen ja siten tehdä pääkaupungistamme entistäkin parempi paikka.
Näillä sanoilla julistan designpääkaupunki Helsingin Paviljongin avatuksi.