Entisenä ulkosuomalaisena minulla on erityinen ilo päästä puhumaan ulkosuomalaisparlamentin seitsemännen istunnon avajaisissa. Vuodesta 1997 lähtien toiminut ulkosuomalaisparlamentti on ulkosuomalaisyhteisöjen merkittävä yhteistyöfoorumi ja vaikutuskanava. Tärkeällä työllään se pyrkii varmistamaan, että ulkosuomalaisten ääni kuuluu Suomessa erityisesti heitä koskevista asioista päätettäessä.
Ulkosuomalaisparlamentin vastuulla on hieman laskentatavasta riippuen noin 1,3 miljoonan ulkosuomalaisen etujen valvominen. Tehtävä ei ole vähäinen. Suomalaisia, jotka kerran ovat olleet ulkosuomalaisia, ja jotka sittemmin ovat palanneet takaisin kotimaahansa, on yhä suurempi joukko.
Tänä päivänä on entistä yleisempää, että opiskelu tai työ vie jossain vaiheessa elämänkaarta ulkomaille. Mukana seuraa usein perheenjäseniä. Moni seniorikansalainen on myös päätynyt viettämään aktiivisia eläkepäiviä Suomen rajojen ulkopuolella. Uskon, että ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa mukana olevilla noin 500 ulkosuomalaisyhteisöllä 37 eri maassa on kädet täynnä työtä tämän porukan viestien eteenpäin viemisessä.
Tänä vuonna ulkosuomalaisparlamentin istuntoon on jätetty 35 aloitetta. Niiden joukossa on ehdotuksia ulkosuomalaisten arkea koskevista asioista kuten terveydenhuollosta, konsulipalveluista ja Suomi-kouluista. Suomi-koulut ansaitsevat mielestäni tässä erityismaininnan; ne toimivat 36 maassa vapaaehtoisvoimin ja valtion toiminta-avustuksella. Koulut tekevät arvokasta työtä suomalaisten ja suomalaistaustaisten lasten parissa, suomen kieltä ja suomalaista kulttuuriperinnettä ylläpitäen ja vaalien sekä Suomi-tietoutta välittäen.
Näin kuntavaalien alla on erityisen otollinen hetki pohtia keinoja, joiden avulla ulkosuomalaiset voisivat entistä paremmin osallistua suomalaisen edustuksellisen demokratian toimintaan. Vaikka äänestyshalukkuutta löytyy, voi äänioikeuden käyttäminen olla ulkosuomalaisille joskus käytännön syistä hankalaa. Ulkosuomalaisparlamentin esitys kirjeäänestyksen käyttöönotosta on käsitykseni mukaan valtioneuvostossa yhä tarkastelun alainen.
Luulenpa, että tiivistän kohtuullisen oikein, jos totean, että ulkosuomalaisparlamentin tarpeellisuus ja merkitys ulkosuomalaisten yhteisenä edunvalvojana on vuosien saatossa vain vahvistunut entisestään.
***
Meille suomalaisille tuntuu olevan kovin tyypillistä murehtia sitä, mitä muut meistä ajattelevat.
Miltä Suomi sitten näyttää? Maamme tasapainoisesta ja tarkasta taloudenpidosta kertoo kolmen A:n luottoluokitus, josta olemme nauttineet jo vuodesta 1998 lähtien ja jonka säilymisen puolesta teemme tällä hetkellä kovasti töitä. Erilaisissa kilpailukykyvertailuissa Suomi on menestynyt hyvin. Viimeksi se tuli testattua Maailman talousfoorumin tänä syksynä ilmestyneessä raportissa, jossa Suomi sijoittui kolmannelle sijalle Sveitsin ja Singaporen jälkeen – ja juuri pykälän edelle Ruotsia. Yrityksille, niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin, korkeasti koulutettu, toimiva ja vakaa yhteiskuntamme tarjoaa hyvän ja kohtuullisen ennustettavan toimintaympäristön. Meidät suomalaiset tunnetaan myös luovuudesta ja innovaatiokyvystä.
Osoittavatpa raportit vielä senkin, että Suomi on maailman toiseksi onnellisin maa; vain tanskalaisille elämä hymyilee suomalaisia leveämmin. Yhdistyneiden kansakuntien keväällä ilmestynyt ensimmäinen onnellisuusraportti korostaa terveyden, läheisten ihmisten, varman työn ja vakaiden perheolojen merkitystä yksilön onnellisuudelle. Ja jos epäilevä tuomas ei edelleenkään ota uskoakseen, viestin vahvistaa vielä amerikkalaisen säätiön The Fund of Peacen kesällä ilmestynyt tutkimus, jonka mukaan Suomi on maailman vähiten epäonnistunut valtio.
Toivon, että omat kokemuksenne ja näkemyksenne Suomesta ja suomalaisuudesta ovat samansuuntaisia edellä kuvattujen arvioiden kanssa. Teillä ulkosuomalaisilla on tärkeä rooli Suomen ja suomalaisen kulttuurin sekä kielen lähettiläinä; oman toimenne ohella te luotte myös maailmalla Suomi-kuvaa. Siinä tehtävässä saatatte olla jopa tehokkaampia viestin viejiä kuin yksikään raportti tai virallinen toimija konsanaan.
***
Maamme viettää muutaman viikon kuluttua 95. itsenäisyyspäiväänsä. Meillä kaikilla on monta hyvää syytä olla ylpeitä Suomesta ja suomalaisuudesta. Maatamme on rakennettu monen sukupolven voimin – välillä raskastakin hintaa maksaen. Voimme käydä juhlaan ylpeinä vakaasta, vauraasta isänmaastamme. Tulevaan voimme katsoa rauhallisin mielin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin luottaen.
Ulkosuomalaisparlamentti tulee käsittelemään näiden kahden istuntopäivän aikana monia ulkosuomalaisten elämää läheisesti koskettavia asioita. Toivotan ulkosuomalaisparlamentin seitsemännelle varsinaiselle istunnolle parhainta menestystä.